Wikiversity
| Anders Celsius | |
|---|---|
 Anders Celsius Olof Areniuksen maalaamana. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. marraskuuta 1701 Uppsala |
| Kuollut | 25. huhtikuuta 1744 (42 vuotta) Uppsala |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Jacques Cassini |
| Instituutti | Uppsalan yliopisto |
| Oppilaat | Johan Gottschalk Wallerius, Jakob Gadolin ja Pehr Vilhelm Wargentin |
| Tutkimusalue | tähtitiede, fysiikka |
| Tunnetut työt | Celsius-asteikko |
 Nimikirjoitus |
|
Anders Celsius 
kuuntele ääntämys (ohje) (27. marraskuuta 1701 Uppsala – 25. huhtikuuta 1744 Uppsala) oli ruotsalainen tähtitieteilijä. Celsius toimi Uppsalan yliopiston tähtitieteen professorina vuosina 1730–1744. Anders Celsiuksen tutkimukset kohdistuivat lähinnä meteorologiaan, revontuliin ja Maan magnetismiin.
Lapsuus
Celsius kuului Hälsinglandista kotoisin olevaan sukuun, jossa oli paljon tiedemiehiä. Hänen isänsä Nils oli tähtitieteilijä ja hänen äitinsä Gunilla oli tähtitieteilijän tytär.[1] Hänen molemmat isoisänsä olivat professoreita Uppsalassa.[2]
Ura tiedemiehenä
Anders Celsius toimi Uppsalan yliopiston tähtitieteen professorina vuosina 1730–1744, ja vuonna 1740 hän perusti Uppsalan observatorion.[3] Siihen aikaan Pohjoismaissa ei vielä ollut kunnon observatorioita, joten Celsius tutustui ensin Manner-Euroopan kuuluisiin tähtitieteellisiin observatorioihin ja vieraili Nürnbergissä, Roomassa ja Pariisissa.[4]
Celsius vaikutti Maupertuis’n astemittausretken suuntautumiseen Tornionjokilaaksoon ja oli retkellä mukana.[2][5]
Celsius tutki myös magneettikenttien muutoksia revontulten aikana ja pyrki mittaamaan tähtien kirkkautta.[4]
Celsius-asteikko
1700-luvun alussa oli erilaisia lämpötila-asteikkoja käytössä yli kolmekymmentä, mutta nykyään kaikkialla maailmassa paitsi Yhdysvalloissa käytetään Celsius-asteikkoa, joka on saanut nimensä Anders Celsiukselta.[1] Hän esitti asteikon ensimmäisen kerran Ruotsin tiedeakatemialle vuonna 1742. Asteikossa veden jäätymispiste oli 100 ja kiehumispiste 0 astetta. Myöhemmin Carl von Linné käänsi asteikon toisin päin, nykyiseen muotoonsa.[1][2]
Anders Celsius kuoli tuberkuloosiin vuonna 1744 Uppsalassa.[1][2]
Julkaisuja
- Arithmetica eller räknekonst (1727)
- Nova methodus distantiam solis a terra determinandi (1730)
- Tankar om kometernes igenkomst (1735)
- Bref om jordens figur (1736)
- Memorial om calendarii förbättrande hvad påskens rätta firande angår (1738)
- De observationibus pro figura telluris determinanda (1738)
- Almanakkoja vuosilta 1728–1737, 1740, 1741 ja 1743–1745
Muuta
Celsiuksen kuva on ollut maalattuna Norwegian Air Shuttlen kahden sittemmin käytöstä poistetun Boeing 737–800 -koneen pyrstöön.[6][7]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d Rietz, Peter Du: Anders Celsius – Degrees Celsius Tekniska museet. 7.3.2018. Viitattu 26.11.2018 (englanniksi).
- ↑ a b c d Anders Celsius Upsala Universitet. Viitattu 1.7.2013. (englanniksi)
- ↑ Anders Celsius 23.11.2018. Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.7.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Anders Celsius Kids & Energy. Viitattu 1.7.2013. (englanniksi)
- ↑ Maupertuis'n astemittausretki – Anders Celsius Lapinkavijat.rovaniemi.fi. Viitattu 26.11.2018.
- ↑ UR-PSQ Ukraine International Airlines Boeing 737-86N(WL) Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
- ↑ LV-HQH Norwegian Air Argentina Boeing 737-8JP(WL) Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Beckman, Olof: Anders Celsius (pdf) Astro.uu.se. Viitattu 26.11.2018(ruotsiksi).
- Celcius – Maupertuis'n Tornionlaakso Maupertuis.fi. Viitattu 26.11.2018.
- Koskinen, Risto & Hiltula, Kimmo: Maupertuis'n jalanjäljillä voi tallustaa Tornionlaaksossa Yle Uutiset. 25.8.2014. Viitattu 26.11.2018.
- Anders Celsius Famous Scientists. Viitattu 26.11.2018 (englanniksi).
- Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 410. ("Anders Celsius (1701–1744)") Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1
| ||||||||||||||||||||||||||
