Hakusana ”WHO” ohjaa tänne. Brittiläisestä rockyhtyeestä katso The Who.
Maailman terveysjärjestö
Nimi virallisilla kielillä:
  • منظمة الصحة العالمية (arabiaksi)
  • World Health Organization (englanniksi)
  • Organización Mundial de la Salud (espanjaksi)
  • 世界卫生组织 (kiinaksi)
  • Organisation mondiale de la santé (ranskaksi)
  • Всемирная организация здравоохранения (venäjäksi)
Maailman terveysjärjestön päämaja Genevessä.
Maailman terveysjärjestön päämaja Genevessä.
Perustettu 7. huhtikuuta 1948
Tyyppi Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö
Toimiala terveys- ja hyvinvointi
Päämaja Pregny-Chambésy, Sveitsi
Jäsenet 194 jäsenvaltiota[1]
Viralliset kielet arabia, englanti, espanja, kiina, ranska, venäjä[2]
Pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus
Kattojärjestö Yhdistyneet kansakunnat
Aiheesta muualla
Sivusto

Maailman terveysjärjestö eli WHO (lyhenne sanoista World Health Organization) on ihmisten terveyteen keskittyvä Yhdistyneiden kansakuntien järjestö, joka perustettiin Genevessä 7. huhtikuuta 1948. Järjestön aloitteesta vietetään vuosittain 7. huhtikuuta maailman terveyspäivää.[3]

Maailman terveysjärjestön tehtävänä on taata kaikille ihmisille hyvä terveydentila. Järjestön perustuskirja määrittelee terveyden täydelliseksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi, ei ainoastaan sairauden puutteeksi. Sen päätehtävä on torjua tauteja, etenkin tärkeimpiä tartuntatauteja. Terveysjärjestö koordinoi kansainvälisiä toimia muun muassa SARS:in, malarian ja AIDSin torjumiseksi ja kehittää rokotteita. Lisäksi sillä on hankkeita esimerkiksi tupakoinnin vähentämiseksi.

WHO käyttää kuusipykäläistä pandemia-asteikkoa arvioidessaan eläinperäisten virustautien pandemiariskiä.

Toiminta

Hallinto

WHO:n päämaja Geneven lähellä Pregny-Chambésyssä.

Maailman terveysjärjestön päätöksiä tekevä toimielin on World Health Assembly, johon osallistuvat jäsenmaiden delegaatiot. Kokouksella on spesifi ennaltamäärätty terveyteen liittyvä agenda. Kokouksen pääasiallinen tarkoitus on määritellä järjestön toimintaperiaatteet, nimittää pääjohtaja, valvoa taloudellisia toimia sekä hyväksyä budjetti.

Järjestön toimeen paneva elin (The Executive Board) koostuu 34 teknisesti pätevästä jäsenestä, jotka ovat valittu kolmevuotisiksi kausiksi. Vuosittainen tapaaminen järjestetään tammikuussa, jolloin jäsenet päättävät päätöksiä tekevän toimielimen kokouksen agendasta.

WHO:n pääjohtajaksi nimitettiin toukokuussa 2017 etiopialainen Tedros Adhanom Ghebreyesus.[4]

Toimintaperiaatteet

Maailman terveysjärjestön lähtökohtana on järjestön oma terveyden määritelmänsä. Terveys on täydellisen fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä vain sairauden tai taudin puuttuminen.

  • Jokaisen ihmisen perusoikeuksiin rodusta, poliittisesta näkemyksestä, uskonnosta ja taloudellisesta tai sosiaalisesta tilasta riippumatta tulisi kuulua korkein saavutettavissa oleva terveyden standardi.
  • Kaikkien ihmisten terveys riippuu rauhasta ja turvallisuudesta ja on täten myös riippuvainen yksilön ja valtioiden yhteistyöstä.
  • Terveyden edistäminen eriarvoinen kehitys eri maissa on yhteinen vaara.
  • Lasten terveellisen kehittymisen kannalta mahdollisuus harmoniseen elämään on äärimmäisen tärkeää.
  • Lääketieteellisen ja psykologisen tietouden leviäminen on tärkeää terveyden saavuttamisen kannalta.
  • Julkisesti informoidut mielipiteet ja aktiivinen yhteistyö ovat ihmisten terveyden kannalta varsin merkityksellisiä.[5]lähde tarkemmin?

Eettiset toimintaperiaatteet

Maailman terveysjärjestö on YK:n erikoistuneena järjestönä sitoutunut noudattamaan eettisiä periaatteita, joihin kuuluvat muun muassa ulkoisista lähteistä ja viranomaisista riippumattomuus ja puolueettomuus sekä kaikkien ihmisten arvokkuuden, tasa-arvon ja monimuotoisuuden arvostaminen.[6]

Maailman terveyspäivä

Pääartikkeli: Maailman terveyspäivä
Libya julkaisi vuonna 1980 postimerkin Maailman terveyspäivän kunniaksi. WHO:n logo postimerkin oikeassa yläkulmassa.

Maailman terveyspäivää vietetään maailmanlaajuisesti 7. huhtikuuta, jotta tietoisuus terveysongelmista lisääntyisi. WHO organisoi silloin maailmanlaajuisia ja paikallisia tapahtumia, jotka liittyvät kulloiseenkin aiheeseen. Maailman terveyspäivä on yksi kahdeksasta WHO:n virallisesta maailmanlaajuisesta terveyskampanjasta. Muut seitsemän ovat kansainvälinen tuberkuloosipäivä, kansainvälinen rokoteviikko, kansainvälinen malariapäivä, kansainvälinen tupakaton päivä, maailman AIDS-päivä, kansainvälinen verenluovutuspäivä sekä kansainvälinen hepatiittipäivä.[6]

Vuonna 2017 terveyspäivän teemana oli masennus. WHO:n tavoitteena oli lisätä masennustietoutta ja näin vähentää stigmaa, joka sairauteen usein liitetään. Terveyspäivän toivottiin myös ohjaavan useampia masennuksesta kärsiviä hakemaan apua.[7]

Kritiikkiä

Sen jälkeen kun WHO julisti vuoden 2009 sikainfluenssapandemian pandemiaksi, WHO:n asiantuntijoiden taloudelliset sidokset pandemiajulistuksesta hyötyviin lääkeyhtiöihin ovat nousseet julkisuuteen. WHO:n kesällä 2009 julistaman sikainfluenssapandemian jälkeen on esitetty arvioita, että WHO:n pandemiajulistus saattaa olla seurausta lääkeyhtiöiden taloudellisista sidoksista WHO:n neuvonantajiin.[8] Ennen sikainfluenssapandemian julistamista WHO muutti pandemian määritelmää keväällä 2009 poistaen taudin vakavuuden vaatimuksen.[9] WHO:n rokotusasiantuntijaryhmän SAGEn jäsenen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtajan professori Juhani Eskolan ilmoittamatta jättämä työnantajansa, suomalaisen THL:n rokotevalmistajalta saama yli kuuden miljoonan euron rahoitus on herättänyt epäilyjä WHO:n asiantuntijoiden taloudellisten sidonnaisuuksien vaikutuksesta.[10][11]

Heinäkuussa 2020 Yhdysvallat ilmoitti vetäytyvänsä WHO:n toiminnasta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syytti WHO:ta epäonnistumisesta koronaviruspandemian hoitamisessa. Trumpin mielestä järjestö mielisteli epidemian alkuvaiheessa Kiinaa eikä toiminut tarpeeksi nopeasti. Kiinan mielestä Trumpin hallinto pyrki siirtämään huomiota pois sen omasta hitaasta reagoinnista viruksen leviämiseen.[12]

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen sanoi joulukuussa 2020, että WHO on ”läpipoliittinen instituutio” ja sen ylimmät johtajat ovat poliittisesti valittuja. Salminen kertoi, että hän turhautui WHO:n toimintaan koronaviruspandemian alkumetreillä, kun järjestö näytti viivyttelevän pandemian julistamisessa ja ylisti Kiinan toimia, joita ei voinut kopioida länsimaiseen demokratiaan. Salmista hämmästytti myös WHO:n viesti, että pandemia pysäytetään, sen sijaan että olisi kehotettu varautumaan siihen.[13]

Pääjohtajat

Pääjohtaja Virka-aika Valtio
Brock Chisholm 1948–1953 Kanada
Marcolino Gomes Candau 1953–1973 Brasilia
Halfdan T. Mahler 1973–1988 Tanska
Hiroshi Nakajima 1988–1998 Japani
Gro Harlem Brundtland 1998–2003 Norja
Lee Jong-wook 2003–2006 Etelä-Korea
Anders Nordström vt. 2006 Ruotsi
Margaret Chan 2006–2017 Hongkong
Tedros Adhanom Ghebreyesus 2017– Etiopia

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Countries WHO. Viitattu 18.12.2011.
  2. ↑ Multilingualism and WHO Maailman terveysjärjestö. Viitattu 9.2.2023. (englanniksi)
  3. ↑ Terveyspäivä (Arkistoitu – Internet Archive) luettu 8.4.2008
  4. ↑ WHO sai uuden pääjohtajan Afrikasta. Yleisradio 24.5.2017
  5. ↑ Who we are, what we do WHO
  6. ↑ a b WHO Ethical principles, WHO
  7. ↑ World Health Day – 7 April 2017, WHO
  8. ↑ Experter samarbetar med industrin tarvitaan parempi lähde
  9. ↑ Interview with Epidemiologist Tom Jefferson 'A Whole Industry Is Waiting For A Pandemic'
  10. ↑ WHO-rådgiver skjuler millionbidrag fra medicinalindustrien Information.dk (tanskaksi)
  11. ↑ uutiset (Arkistoitu – Internet Archive) Aamulehti (vanhentunut linkki)
  12. ↑ Yhdysvallat vahvisti vetäytymisensä WHO:sta 7.7.2020. Yleisradio. Viitattu 17.9.2020.
  13. ↑ Rajamäki, Tiina: Koronavuoden tulkki Helsingin Sanomat. 27.12.2020. Viitattu 5.1.2021.

Aiheesta muualla

source: https://fi.wikipedia.org/wiki/WHO