Koraanin käsikirjoitus Andalusiasta, 1100-luvulta.

Suura (arab. سورة‎, sūra) on Koraanin luku. Koraani jakautuu 114 suuraan eli lukuun. Suurat jakautuvat edelleen jakeisiin (aya).

Rakenne ja muodot

Koraanin suurat on järjestetty kutakuinkin pituuden mukaan. Suurat vastaavasti jakautuvat jakeisiin (aya). Lyhyttä ensimmäistä suuraa (Avauksen suura) seuraa Koraanin pisin suura, Lehmän suura, jossa on kaikkiaan 286 jaetta. Viimeinen, Ihmisten suura käsittää vain 6 jaetta. Pituusjärjestyksen lisäksi on havaittu, että Koraanin suurat noudattavat jossain määrin ikäjärjestystä. Koraanin lopussa olevat lyhyemmät suurat ovat yleensä vanhimpia ja alussa olevat pitemmät suurat nuorimpia. Koraanissa on yleensä merkintä siitä, onko suura Mekan (610–622) vai Medinan (622–632) kaudelta. Jako perustuu Gustav Weilin ja Theodor Nöldeken tekemään vertailevaan tutkimukseen.

Suurat ovat saj’-riimiproosamuodossa. Riimiproosa ei ole mitallista mutta täysin loppusoinnullista. Rytmillisyys helpottaa myös ulkoa muistamista. Suurat ovat saarnaavia ja mahtipontisia. Vain aiheeseen koulutettu muslimi ymmärtää Koraanin klassista arabiaa. Koraanin lukeminen onkin luonteeltaan rituaalista toimintaa, missä sisällön ymmärtäminen ei ole varsinaisena tarkoituksena.

Uskonnonhistorioitsija K-H. Ohlig on arvellut, että syynä Koraanin suurien lukumäärään 114 on voinut olla halu jäljitellä Tuomaan evankeliumia, jossa on 114 Jeesuksen sanomaksi kerrottua lauselmaa. Tuomaan evankeliumi syntyi itäisessä Syyriassa, missä apostoli Tuomasta pidettiin jopa kristinuskon kantaisänä. Tuomaan evankeliumi tunnettiin siten hyvin Lähi-idässä. Teoriaan sopisi, että Koraanin myyttinen kokoaja ”Uthman” on Tuomaan metateesi eli sana, jossa kirjaimet ovat vaihtaneet paikkaa.[1]

Sisältö

Koraani sisältää samojen asioiden toistoa suurasta toiseen. Yleisin aihe on varoitus siitä, että oikein uskovat pääsevät kuoltuaan Paratiisiin mutta vääräuskoiset joutuvat Helvettiin. Koraani antaa kuvauksia Helvetin kärsimyksistä ja Paratiisin ihanuudesta. Kirja sisältää myös Mooseksen kirjoista ja vanhasta kristillisestä perinteestä tuttuja kertomuksia lyhennyksinä ja muunnetussa muodossa.

Kaiken alku noudattelee Raamatun esikuvaa, jonka mukaan maailma luotiin kuudessa päivässä. Jumala loi Aadamin ja hänen vaimonsa Eevan savesta ja yhdestä sielusta. Maailmankaikkeus koostuu Helvetistä ja seitsemästä taivaasta.[2] Koraani jakaa olevaiset viiteen ryhmään: Jumala, enkelit, jinnit (joista yksi on Paholainen), ihmiset sekä muu luomakunta. Jumala on yksi. Enkelit ovat Jumalan sanansaattajia. Paholainen viettelee ihmisiä pahaan.[2]

Koraanin suurille on annettu jälkikäteen nimet, joiden käytössä tosin esiintyy vaihtelua. Nimi on annettu asiasisällön tai yleensä alussa esiintyvän sanan mukaan, joka usein on hapax, eli sellainen sana, joka esiintyy vain yhden kerran. Islamilaisissa maissa suuraan viitataan nimellä, kun taas länsimaissa yleensä numerolla.[3]

Katso myös

Lähteet

  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8
  • Jaakko Hämeen-Anttila: Johdatus Koraaniin. Helsinki: Gaudeamus Kirja, 2006. ISBN 951-662-924-5
  • Koraani (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Ohlig, Karl-Heinz: Syrian and Arabian Christianity and the Quran Teoksessa: K-H. Ohlig & Gerd-R. Puin (toim.) The Hidden Origin of Islam, s. 361–401. Amherst, New York: Prometheus Books, 2010. ISBN 978-1-59102-634-1

Viitteet

  1. ↑ Ohlig, K-H.: Syrian and Arabian Christianity and the Quran Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam. (s. 361–401), s. 368. Prometheus Books, 2010.
  2. ↑ a b Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, s. 130–137
  3. ↑ Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin, s. 66–67

Aiheesta muualla

source: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suura