LIMSwiki
Lhasa (tiibetiksi ལྷ་ས་གྲོང་ཁྱེར།, Lhasa Chongkyir kiin. 拉萨市, Lāsà Shì) |
|
---|---|
Lhasa |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Kiina |
Autonominen alue | Tiibetin autonominen alue |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi | prefektuuritason kaupunki |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 29 274 km² |
Korkeus | 3 650 m |
Väkiluku (2010) | 559 423[1] |
– Väestötiheys | 19,1 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+8 |
Postinumero | 850000 |
Suuntanumero(t) | 0891 |
Rekisterikilpi | 藏A |
Lhasa (tiibetiksi ལྷ་ས་, Lha sa; yksink.: 拉萨; perint.: 拉薩; pinyin: Lāsà) on Tiibetin autonomisen alueen keskus. Se sijaitsee 3 650 metrin korkeudella. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupungissa oli 559 423 asukasta. Kaupunki on pyhä alue tiibetinbuddhalaisille. Nykyisin turismilla on tärkeä merkitys kaupungin taloudelle ja Lhasan merkittäviin nähtävyyksiin lukeutuvat Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvat Potala, Jokhang ja Norbuglingka.
Maantiede
Lhasan korkeus merenpinnasta on 3 650 metriä ja se sijaitsee Nyainqêntanglhavuorilla.[2] Lhasa-joki (Skyid chu) virtaa Lhasan eteläosien läpi. Lhasan rakennettua aluetta ympäröivät vuoret ja kaupungista pohjoiseen on suuria suoalueita.[3]
Lhasassa vuoden kylmin kuukausi on tammikuu, jolloin keskimääräinen vuorokauden alin lämpötila on –10,1 astetta. Myös marras-, joulu-, helmi- ja maaliskuussa keskimääräinen alin on pakkasen puolella. Lämpimin kuukausi on kesäkuu, keskimääräinen ylin lämpötila on 22,7 astetta. Sateisimmat kuukaudet ovat heinäkuu (119,4 mm) ja elokuu (122,6 mm).[4] Lhasan ilma on ohutta ja sen ilmassa on vain noin 68 % merenpinnan tason happimäärästä.[3]
Lhasan ilmastotilastoa
Lähde: [4]
|
Historia
Lhasan nimi Lha sa tarkoittaa jumalten paikkaa, mutta sen alkuperäinen nimi Ra sa tarkoitti vuohien paikkaa. 600-luvun alkupuoliskolla elänyt Tiibetin valtakunnan hallitsija Khri Srong btsan sgam po rakennutti vuonna 637 nykyiseen Lhasaan dMar po rin temppelin ja vuonna 641 rakennettiin Jokhangin eli Ra sa gTsug lag khangin temppeli. Tiibetiläisessä perimätiedossa Khri Srong btsan sgam po liitetään monien Tiibetin temppelien rakentamiseen ja niitä rakennettiin paikallisen paholattaren (srin mo) voittamiseksi. Tiibetin valtakunnan keskipiste siirtyi myöhemmin kohti länttä, mutta Lhasa säilytti asemansa tärkeänä taloudellisena ja uskonnollisena keskuksena. 1400-luvulla paikalle rakennettiin merkittävät Se ran, Bras spungsin ja dGa’ ldanin buddhalaiset luostarit.[3]
Viidennen dalai laman Ngag dbang blo bzang rgya mtshon kaudella 1600-luvulla Tiibetin keskus siirtyi jälleen Lhasaan. Hänen sijaishallitsijansa Sangs rgyas rgya mtsho aloitti Po ta lan rakentamisen. Po ta la toimi dalai laman talviasuntona ja Tiibetin hallinnon keskuksena vuoteen 1959 saakka. Dalai laman kesäasunto Nor bu gling ka rakennettiin kaupungin laitamille 1700-luvulla seitsemännen dalai laman bsKal bzang rgya mtshon kaudella.[3]
Lhasa oli pitkään suhteellisen pieni kaupunki. Hieman ennen Kiinan miehitystä brittilähettiläs Hugh Edward Richardson arvioi sen asukasluvun olleen 25 000 – 30 000.[3] Kiinalaiset joukot saapuivat Lhasaan vuonna 1951, mutta Tiibet oli oman hallintonsa alainen aina vuoteen 1959 saakka. Sen jälkeen Lhasa on ollut suoran kiinalaisen hallinnon alainen, ja Lhasasta tehtiin hallinnollisesti kaupunki vuonna 1960.[2] Lhasa on sittemmin kasvanut huomattavasti esimerkiksi kiinalaisten siirtolaisten vaikutuksesta. Monia kaupungin vanhoja osia on purettu uudempien asuntojen tieltä. Poliisi valvoo tiukasti etenkin Bar skorin kaltaisia pyhiinvaellusreittejä, ja kaupungin lähistöllä on useita sotilastukikohtia.[3]
Hallinnollinen jako
Piirikuntatasolla kaupunki jakautuu kolmeen kaupunkipiiriin ja viiteen piirikuntaan.
Lhasan hallinnollinen jako piirikuntatasolla | |||||
---|---|---|---|---|---|
# | Nimi | Tiibetin kieli | Tiibetin pinyin | Kiinan merkit | Pinyin |
Kaupunkipiirit | |||||
1 | Chengguan | ཁྲིན་ཀོན་ཆུས། | Chingoin Qü | 城关区 | Chéngguān Qū |
6 | Doilungdêqên | སྟོད་ལུང་བདེ་ཆེན་ཆུས། | Doilungdêqên Qü | 堆龙德庆区 | Duīlóngdéqìng Qū |
7 | Dagzê | སྟག་རྩེ་ཆུས། | Dagzê Qü | 达孜区 | Dázī Qū |
Piirikunnat | |||||
2 | Lhünzhub | ལྷུན་གྲུབ་རྫོང་། | Lhünzhub Zong | 林周县 | Línzhōu Xiàn |
3 | Damxung | འདམ་གཞུང་རྫོང་། | Damxung Zong | 当雄县 | Dāngxióng Xiàn |
4 | Nyêmo | སྙེ་མོ་རྫོང་། | Nyêmo Zong | 尼木县 | Nímù Xiàn |
5 | Qüxü | ཆུ་ཤུར་རྫོང་། | Qüxü Zong | 曲水县 | Qūshuǐ Xiàn |
8 | Maizhokunggar | མལ་གྲོ་གུང་དཀར་རྫོང་། | Maizhokunggar Zong | 墨竹工卡县 | Mòzhúgōngkǎ Xiàn |
Talous
Vuonna 2015 Lhasan alueellinen bruttokansantuote oli 37,7 mrd. CNY.[5] Historiallisesti tärkeä taloudellinen merkitys oli Lhasasta Kiinaan, Intiaan, Nepaliin ja Bhutaniin kulkevilla kauppareiteillä.[2] Nykyisin turismi muodostaa huomattavan osan kaupungin taloudesta. Lhasa on yksi Kiinan kaikkiaan 24:tä virallisesta historiallisesta ja kulttuurillisesta kohteesta. Lhasan teolliseen toimintaan kuuluvat esimerkiksi kaivosteollisuus, rakennusmateriaalien valmistus, perinteiset käsityöt ja tiibetiläisen lääketieteen tuotteet.[5]
Bruttokansantuote vuonna 2023 oli noin 83,5 miljardia yuania. Keskitulot vuonna 2023 olivat kaupunkialueella 54 835 yuania ja maaseudulla 25 010 yuania.[6]
Liikenne
Lhasasta kulkee maanteitä Sichuanin, Xinjiangin ja Qinghain suurimpiin kaupunkeihin.[2] Lhasa Gonggarin lentoasemalta lähtee lentoja Länsi-Kiinan kaupunkeihin[5] ja Kathmanduun Nepalissa. Tiibetin rata Qinghain Golmudista Lhasaan valmistui vuonna 2006.[2] Rautatiellä on pituutta 1 956 kilometriä ja se on maailman korkeimmalla sijaitseva rautatie.[5]
Väestö
Lhasan prefektuurin väkiluku oli Kiinan vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 559 423.[1] Etniset tiibetiläiset muodostavan noin neljänneksen Lhasan kaupunkialueen asukkaista, jolla asuu puolestaan noin puolet koko prefektuuritason kaupungin asukkaista. Kaupunkia ympäröivä maaseutu on pääasiassa tiibetiläisten asuttamaa. Kaupungin kiinalaisen väestön tarkkaa määrää on kuitenkin hankala arvioida, koska muuttoliike Lhasaan on poliittisesti arka aihe. Niinpä Tiibetin pakolaishallitus ja Kiinan viranomaiset ovat antaneet huomattavasti toisistaan poikkeavia lukuja asiaa koskien. Kiinalainen väestö koostuu kaupungista vakituisesti asuvista, sekä väliaikaisista asukkaista. Lhasa on myös huomattava tiibetiläisten pyhiinvaeltajien matkustuskohde.[3]
Vuoden 2020 väestönlaskennassa Lhasan väkiluku oli 867 891, joista noin 70 prosenttia asui kaupunkialueella. Vähemmistökansallisuuksiin kuuluvia, lähinnä tiibetiläisiä, oli noin 73 prosenttia. Vuonna 2019 Lhasaan oli hukou-järjestelmässä rekisteröity noin 558 900 henkeä.[6]
Lhasassa sijaitseva Tiibetin yliopisto on perustettu vuonna 1951.[2]
Lähteet
- ↑ a b China: Administrative Division citypopulation.de. Viitattu 26.4.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Lhasa Encyclopaedia Britannica. Viitattu 9.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g John Powers ja David Templeman: Historical dictionary of Tibet, s. 402-404. The Scarecrow Press, Inc., 2012. ISBN 978-0-8108-7984-3 (englanniksi)
- ↑ a b Climatological Information, Lhasa World Meteorological Organization. Viitattu 6.4.2013.
- ↑ a b c d Lhasa (Tibet) City Information Hong Kong Trade Development Council. Viitattu 9.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b 拉萨市人口数据 红黑人口库. Arkistoitu 5.5.2024. Viitattu 5.5.2024. (kiinaksi)
Aiheesta muualla
- TravelChinaGuide.com: Lhasa Travel Guide (englanniksi)
- ChinaTibetTrain.com: Beijing to Lhasa (englanniksi)
|
|