Graubünden (saksaksi)
Grischun (retoromaaniksi)
Grigioni (italiaksi)
Grisons (ranskaksi)
Graubündenin asutus keskittynyt laaksoihin, kuvassa Landwasserin laaksossa sijaitseva Davos.
Graubündenin asutus keskittynyt laaksoihin, kuvassa Landwasserin laaksossa sijaitseva Davos.
Vaakuna
Vaakuna
Graubünden sijaitsee Kaakkois-Sveitsissä.
Graubünden sijaitsee Kaakkois-Sveitsissä.

Koordinaatit: 46°45′N, 9°40′E

Valtio  Sveitsi
kuntia 105 (1.1.2020)
Perustettu 1803
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Chur
Pinta-ala 7 105,0[1] km² (1.)
Väkiluku (31.12.2019)  (vakinaiset asukkaat) 199 021[2] (14.)
 – väestötiheys 28[2][1] as./km²
Kielet saksa, retoromaani, italia
Uskonnot katolisuus 43 %
reformoitu kirkko 31 %
BKT (2015, alustava) 14 mrd. Sfr (17.)[3]
 – asukasta kohti 71 000 Sfr (10.)[4]
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus GR
Kantonin internetsivut
Graubündenin kantonin hallintoalueet.

Graubünden (saks. Graubünden, ital. Grigioni, retoromaaniksi Grischun, ransk. Grisons) on Sveitsin pinta-alaltaan suurin ja itäisin kantoni. Kantonissa on 200 000 vakituista asukasta. Sen pinta-ala on 7 105 neliökilometriä. Kantonin pääkaupunki on Chur.

Maantiede

Graubündenin kantoni rajoittuu etelässä Italian Lombardiaan, idässä Etelä-Tiroliin sekä pohjoisessa Liechtensteiniin ja Itävallan Tiroliin ja Vorarlbergiin. Lännessä naapurikantoneita ovat Ticino, Uri, Glarus ja Sankt Gallen.

Graubünden on vuoristoseutua: kaksi kolmannesta kantonin pinta-alasta on niin vuoristoista, ettei siellä voi harjoittaa maanviljelyä[5]. Kantonin korkein vuori on Berninan Alpeilla lähellä Italian rajaa sijaitseva Piz Bernina (4 049 m mpy.).

Graubündenin järvet ovat pieniä. Niistä suurimmat sijaitsevat Engadinin laaksossa. Graubünden on vedenjakaja-aluetta. Reinin alkujokien (Hinterrhein, Vorderrhein) alkupurot sijaitsevat Graubündenissä. Lisäksi Tonavan sivujoki Inn halkoo kantonin Engadinin laaksossa. Pon vesistöön kuuluvat Ticino ja Adda alkavat Graubündenistä. Myös yksi Adigen alkujoista, Rom, saa alkunsa alueelta.

Graubündenissä on monia kuuluisia talviurheilukeskuksia kuten Arosa, Davos, Diavolezza, Laax, Klosters, Lenzerheide ja St. Moritz.

Historia

Graubünden ei ole syntytavaltaan tavanomainen kantoni, vaan itsekin eräänlainen liittovaltio. Sen kehitys alkoi jo ajanlaskun alussa roomalaisen Raetian provinssin yhteydessä.selvennä

Vuonna 1367 perustettiin Gotteshausbund-niminen liitto vastustamaan Habsburgien liittolaisen Churin piispan vallan kasvamista. Toinen liitto Grauerbund perustettiin vuonna 1395 ja lakkautettua Toggenburgin kreivikuntaa seurasi Zehngerichtebund vuonna 1436. Näillä kolmella valtaryhmittymällä oli omat alueensa. Liitot muodostivat yhteisen Kolmen liittokunnan (saks. Freistaat der Drei Bünde) 1400-luvun lopulla ja liittokunnasta tuli Sveitsin valaliiton liittolainen.

Uskonpuhdistuksen jälkimainingeissa Kolmen liittokunta ajautui Graubündenin sisällissotaan 1620–1649, jonka myötä kaikille alueen asukkaille taattiin uskonnonvapaus. Napoleon valtasi koko Sveitsin 1798 ja liittokunnan alueesta muodostettiin Helvetian tasavallan Raetian kantoni. Helvetian lakkauttamisen jälkeen alue liittyi kantonina osaksi Sveitsin valaliittoa vuonna 1803 nimellä Graubünden.

Graubünden on edelleen uskonnollisesti, kielellisesti ja poliittisesti moninainen.

Hallinto

Kantoni koostuu 105 kunnasta (1.1.2020 alkaen). Kunnat muodostavat 11 hallintoaluetta (saks. Region, retoromaaniksi regione, ital. district).[6]

Kunnista asukasluvultaan suurin on Chur, 35 470 asukasta, ja pienin Lohn, 52 asukasta (31.12.2019).[2]

Graubündenissä on menossa hallinnon uudistamishanke, jonka seurauksena kuntien määrä on laskenut 2010-luvulla merkittävästi[7] [6]:

Vuosi 1911 1970 2000 2005 2010 2012 2014 2016 2018 2019 2020
Kuntien lukumäärä 224 220 212 208 180 176 146 114 108 106 105

Väestö

Graubündenin kielialueet vuonna 2000.

Kantonissa on kolme virallista kieltä (saks. Amtssprache): saksa, retoromaani ja italia[8]. Saksankieliset ovat suurin ryhmä: 74 % yli 15-vuotiaista ilmoitti saksan pääkielekseen v. 2017. Seuraavaksi yleisimpiä kieliä ovat retoromaani (15 %), italia (13 %) ja englanti (3 %)[5].

Kielialueet ovat suhteellisen selkeät. Italiaa puhutaan Alppien eteläpuolella, retoromaania Engadininlaaksossa sekä Reinin latvoilla. Saksa on pohjois- ja keskiosan sekä kaupunkien kieli.

Graubünden on enimmäkseen katolista aluetta: vuonna 2017 katolisia oli 43 prosenttia ja protestantteja 31 prosenttia väestöstä.[5]

Talous

Graubündenin työpaikat (yhteensä 128 000) jakaantuivat vuonna 2016 sektoreittain seuraavasti:[5]

  • maa- ja metsätalous 6 %
  • teollisuus 21 %
  • palvelut 74 %.

Liikenne

Vuoristojen takia nopeita liikenneväyliä Graubündenissä ei juuri ole. Yksi, osin kaksikaistainen, moottoritie (A13) kulkee kantonin poikki, Reinin laaksoa pitkin ja San Bernardinon tunnelin kautta Alppien läpi pohjoisesta etelään, Ticinoon. Muut maantiet kulkevat laaksojen pohjalla ja ovat suhteellisen hitaita. Useat tiet naapurikantoneihin ja -maihin vievät korkeiden solien yli ja ovat usein suljettuja talvisin:

  • Ofenpass, Berninasola, Passo del Maloja ja Splügenpass johtavat Italiaan,
  • Oberalppass vie länteen, Uriin.

Kantonin julkisen liikenteen rungon muodostaa Rhätische Bahnin (RhB) rautatieverkko, jota täydentävät posti- ja muut linja-autoyhteydet sekä köysiradat.

Samedanissa, Engadinin laaksossa, lähellä St. Moritzia sijaitsee Euroopan korkeimmalla (1 707 m mpy.) oleva lentokenttä, Engadin Airport, jonne on tilaus- ja yksityisliikennettä. [9]

Nähtävyyksiä

Graubündenissä on kolme Unescon maailmanperintökohdetta. St. Johannin benediktiiniluostari on yli 1000 vuotta vanha perintökohde kaakkoisimmassa Sveitsissä[10]. Reetian rautatie (Albulan ja Berninan rautatiet) on yli 100 vuotta vanha rautatieyhteys Alppien yli Sveitsistä Italiaan[11]. Sardonan tektoninen alue on geologinen muodostuma Graubündenin, Glarusin ja Sankt Gallenin kantonien raja-alueella[12].

Lähteet

  • Hitz, Florian et al.: Graubünden (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan web-sivut) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 11.1.2018. Bern: Stiftung HLS. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)

Viitteet

  1. ↑ a b Arealstatistik Standard - Gemeindedaten nach 4 Hauptbereichen. (Excel) 5.11.2009. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 4.1.2018. (saksaksi)
  2. ↑ a b c Ständige Wohnbevölkerung nach Alter, Kanton, Bezirk und Gemeinde, 2010-2019 (Excel) 27.8.2020. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 31.8.2020. (saksaksi)
  3. ↑ Bruttoinlandsprodukt (BIP) nach Grossregion und Kanton 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
  4. ↑ Kantonales Bruttoinlandsprodukt (BIP) pro Einwohner 4.12.2017. Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 5.12.2017. (saksaksi)
  5. ↑ a b c d Bundesamt für Statistik > Statistiken finden > Regionalstatistik > Regionale Porträts und Kennzahlen > Kantonsporträts > Graubünden (Tilastotietoja kantoneista) 2017. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 28.12.2019. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (englanniksi)
  6. ↑ a b Raumgliederungen - Resultat (Tilastokeskuksen kuntatietokanta) agvchapp.bfs.admin.ch. 18.12.2019. Viitattu 21.12.2019. (saksaksi)
  7. ↑ Gemeindereform - Entwicklung Anzahl Gemeinden ja Fusionen beschlossen und laufende Fusionsprojekte (pdf) (Kuntien lukumäärän muutos vuodesta 1911 ja kuntaliitokset 2016–17) Kantonin kotisivut internet-arkistossa. 2015. Kanton Graubünden. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 24.10.2015. (saksaksi)
  8. ↑ Graubündenin kielilaki (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Engadin Airportin sivut
  10. ↑ Benedictine Convent of St John at Müstair (Perintökohteen esittely Unescon verkkosivulla) whc.unesco.org. Viitattu 31.12.2019. (englanniksi)
  11. ↑ Rhaetian Railway in the Albula / Bernina Landscapes (Perintökohteen esittely Unescon verkkosivulla) whc.unesco.org. Viitattu 31.12.2019. (englanniksi)
  12. ↑ Swiss Tectonic Arena Sardona (Perintökohteen esittely Unescon verkkosivulla) whc.unesco.org. Viitattu 31.12.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

source: https://fi.wikipedia.org/wiki/Graub%C3%BCnden