Bambut
Bambumetsää Kiotossa.
Bambumetsää Kiotossa.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Alaheimo: Bambut Bambusoideae
Luerss.[1]
Tribukset
Katso myös

  Bambut Wikispeciesissä
  Bambut Commonsissa

Bambut (Bambusoideae) on puuvartisten ikivihreiden heinäkasvien ryhmä.[4][5] Bambulajeja on yli 1 400[4].

Levinneisyys

Bambuja esiintyy useimmilla kuumilla trooppisilla alueilla.[4] Laajimmat bambumetsät ovat Aasian vuoristoissa, joissa bambuja kasvaa jopa 4 000 metrin korkeudessa.[6] Viljeltynä bambuja kasvaa lähes kaikkialla.[7]

Bambut viihtyvät monenlaisissa ympäristöissä alangoista vuoristoihin. Bambut eivät kuitenkaan pidä emäksisestä maaperästä, kuivasta autiomaasta tai suomaista.[4]

Kasvu

Bambu voi kasvaa jopa 30 metrin korkuiseksi. Se on yksi maailman nopeakasvuisimmista kasveista.[4]

Bambun juurakko on verkkomaisesti leviävä hiusjuuristo.[6]

Yksittäinen bambukasvi versoo suoraan maasta vuosittain useita versoja. Niiden halkaisija riippuu emokasvin iästä, pituutta tulee päivittäin lisää. Bambut, kuten muutkin heinäkasvit, kasvavat maan rajasta, eikä kärjestään. Yksi kasviyksilö voi tuottaa jopa 15 kilometriä bambukeppiä.lähde?

Käyttö

Bambutelineet Hongkongin katujen yllä.

Bambu on riisin ohella Kiinan ja muun Itä-Aasian historian merkittävin kasvi. Sen versot ovat syötäviä, ja sen varsia on historian aikana käytetty erittäin monenlaisiin tarkoituksiin, kuten vaatteisiin, astioihin, työkaluihin, huonekaluihin ja talojen rakentamiseen. Bambulla on sotien aikana vahvistettu terästä, sillä bamburuo’ot kasvattavat teräksen kantavuuden yli kolminkertaiseksi. Kiinalaiset kirjoittivat ennen silkkikirjojen keksimistä viralliset asiakirjansa bambuliuskoille.[4]

Bambusta on tehty siveltimiä, ja siitä valmistetuilla pilleillä voidaan soittaa musiikkia. Bambu oli myös olennainen osa rituaalista teeseremoniaa Kiinassa ja Japanissa.[4]

Eläimistä kultapandat käyttävät bambuja pääravintonaan.

Taiteessa

Bambuja, Xu Wei (1521–1593).

Bambua on käytetty taideteosten raaka-aineena, ja se on ollut suosittu maalaustaiteen aihe (etenkin sumi-en).[4] Bambu on myös tavallinen symboli itä-Aasian taiteessa. Sen ”tyhjä sydän” vertautuu vaatimattomuuteen, ikivihreät lehdet muuttumattomuuteen ja ohut runko korkeaan ikään. Tuleen heitetyt bambut halkeilevat paukahdellen kovaa, minkä on uskottu karkottavan demonit. Bambun oksa on laupeuden jumalattaren, Kuan-yinin, symboli. Piirroksissa bambut esiintyvät usein yhdessä krysanteemien, mäntyjen ja luumunkukkien kanssa. Varren nivelsolmujen ajatellaan kuvaavan kehitysasteita kohti korkeampaa viisautta. Japanissa versova bambu yhdistetään ikuiseen nuoruuteen ja voimaan.[8]

Tuotanto

Bambulehto Nuthurstin kylässä Englannissa

Maailman suurimpia bambuntuottajia ovat Kiina, Intia, Bangladesh, Indonesia ja Thaimaa.[6] Hyviä bambuja Suomen puutarhojen olosuhteisiin ovat esimerkiksi pakkasenkestävät jättibambut (Phyllostachys).

Bambusukuja

Lähteet

  1. ↑ subfam. Bambusoideae International Plant Names Index. Viitattu 23.7.2021. (englanniksi)
  2. ↑ trib. Bambuseae International Plant Names Index. Viitattu 28.10.2010. (englanniksi)
  3. ↑ trib. Olyreae International Plant Names Index. Viitattu 23.7.2021. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g h Laws, Bill: 50 kasvia jotka muuttivat maailmaa, s. 18–21. Suomentanut Ketola, Veli-Pekka. Moreeni, 2012 (alkuteos 2010). ISBN 978-952-254-097-3
  5. ↑ bambu. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  6. ↑ a b c Bamboo Fiber
  7. ↑ Bambuseae 2001–2002 Utah State University
  8. ↑ Suuri symbolikirja. Toimittanut Pentti Lempiäinen. WSOY 1993, ISBN 951-0-18537-X.

Aiheesta muualla

source: https://fi.wikipedia.org/wiki/Bambut