Tämä artikkeli käsittelee Afganistanin valtiota yleisesti. Afganistanin alueen aikaisempia valtiomuodostelmia käsittelevät artikkelit Afganistanin demokraattinen tasavalta, Afganistanin islamilainen emiraatti (1996–2001) ja Afganistanin islamilainen tasavalta.
Afganistanin islamilainen emiraatti
د افغانستان اسلامي امارت
(Də Afġānistān Islāmī Imārat)
اسلامی افغانستان
Imārat-i Islāmī-yi Afğānistān
Afganistanin vaakuna
lippu vaakuna

Afganistanin sijainti
Afganistanin sijainti

Valtiomuoto Islamilainen emiraatti, osittainen perustuslaillinen monarkia
Emiiri Hibatullah Akhundzada
vt. pääministeri Mohammad Hassan Akhund
Pääkaupunki Kabul (3,097 milj. as.)
34°31′N, 69°08′E
Muita kaupunkeja Kandahar (316 000 as.),
Herat (249 000 as.)
Pinta-ala
– yhteensä 652 230[1] (sijalla 40)
– josta sisävesiä ei merkittävästi
Väkiluku (2022 (arvio)) 40 754 000[2] (sijalla ?)
– väestötiheys ?
– väestönkasvu 2,26[1] (2023)
Viralliset kielet paštu (afgaani)
dari (Afganistanin farsi)
Valuutta 1 Afgani = 100 pulia (AFN)
BKT (2021)
– yhteensä 60,8 mrd. USD (PPP)[1]  (sijalla 105)
– per asukas 1 500 USD
HDI (2019) 0,511[3] (sijalla 169)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 20[4]1
– teollisuus 25,6[4]
– palvelut 54,4[4]
Aikavyöhyke UTC+4.30
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
– Yhdistyneestä kuningaskunnasta
19. elokuuta 1919
Lyhenne AF
– ajoneuvot: AFG
– lentokoneet: YA
Kansainvälinen
suuntanumero		 +93
Tunnuslause Lā ʾilāha ʾillā llāh, Muhammadun rasūlu llāh
Kansallislaulu ”Dā də bātorāno kor”
Edeltäjä(t) Afganistanin islamilaisen tasavallan lippu Afganistanin islamilainen tasavalta

1 ilman oopiumia

Afganistan (pašt. ‏افغانستان‎, Afġānistān, dariksi ‏افغانستان‎, Afġānestān) on Etelä-Aasiassa sijaitseva vuoristoinen sisämaa, jonka pääkaupunki on Kabul ja pinta-ala noin 650 000 neliökilometriä. Maan noin 43 miljoonasta asukkaasta vuonna 2024[5] noin 99,7 prosenttia on muslimeja.[6] Maassa puhutaan yli 30 kieltä, joista suurimmat ovat dari ja paštu. Maan suurimmat etniset ryhmät ovat pataanit ja tadžikit. Kansainvälisesti tunnustettu Afganistanin islamilainen tasavalta kaatui 15. elokuuta 2021, ja maata on sen jälkeen hallinnut Taliban-liikkeen johtama Afganistanin islamilainen emiraatti.[7]

Afganistan sijaitsee strategisten kulkureittien varrella, ja sen historiaa värittävät lukuisat sodat. Jatkuvan sotimisen jäljiltä maan infrastruktuuri on romahtanut ja väestön koulutustaso on alhainen. Afganistan on maailman suurin oopiumintuottajamaa (yli 80 prosenttia vuonna 2022). Afganistanista on löydetty runsaat ja monipuoliset mineraalivarat, joiden hyödyntäminen voisi tuoda maalle tärkeitä valuuttatuloja maan jälleenrakentamisen rahoittamiseksi.

Afganistan on saanut lempinimekseen Imperiumien hautausmaa, sillä useat eri suurvallat ovat hyökänneet Afganistaniin nöyryyttävin seurauksin. Vaikka ne ovat melko vaivattomasti miehittäneet maan, on vallan vakiinnuttaminen osoittautunut vuoristoisen maaston ja heimoyhteiskunnan vuoksi lähes mahdottomaksi. Sodat noudattelevat pääpiirteissään samaa kaavaa: hyökkäys on aluksi menestyksekäs ja merkittävät asutuskeskukset miehitetään nopeasti, mutta paikalliset jatkavat sissisotaa vuorilta käsin, kunnes suurvalta vetäytyy maasta.[8]

Maantiede

Pääartikkeli: Afganistanin maantiede
Laakso Laghmanin maakunnassa.

Maan pinta-ala on noin 650 000 neliökilometriä. Pääkaupunki on Kabul. Sen rajanaapureita ovat Turkmenistan (yhteistä rajaa 744 kilometriä), Uzbekistan (137 kilometriä), Tadžikistan (1 206 kilometriä), Kiina (76 kilometriä), Pakistan (2 430 kilometriä) ja Iran (936 kilometriä).[4]

Afganistan on pääasiassa ylänköalueella sijaitseva sisämaavaltio, ja noin kolme neljäsosaa maasta on vuoristoa. Maan laajin alue on harvaan asuttu keskiylänkö, joka kuuluu maan itä-länsisuunnassa jakavaan Hindukuš-vuoristoon. Hindukušilla sijaitsee Afganistanin korkein huippu, Noshaq, jonka korkeus on 7 485 metriä.[9]

Koillisosissa on seismistä aktiivisuutta. Kasvillisuudeltaan Afganistan on pääasiassa aavikkoa ja puoliaavikkoa, poikkeuksena muutamat hedelmälliset laaksot kuten Heratin laakso. Tärkeimmät joet ovat Amudarja, Helmand ja Kabul.[9] Vain Kabul laskee Indusjoen kautta mereen, monet muut vain johtavat aavikolle ja kuivuvat siellä. Jokiin on tehty kolme suurta patoa: Arghandabin pato lähellä Kandaharia, Kajakain pato Helmand-joessa ja Naglun pato Kabuljoessa Jalalabadin länsipuolella.[10]

Khaibarsola Afganistanin ja Pakistanin rajalla on ollut tärkeä kulkureitti satojen vuosien ajan. Kotal-e Latabandin solaan, joka on Kabuljoen jylhin rotko, rakennettiin 1950-luvulla tie, joka lyhensi Kabulin ja Pakistanin rajan välisen matka-ajan kahdesta päivästä muutamiin tunteihin.[11]

Afganistanissa vallitsee äärevä mannerilmasto. Talven kylmyys on purevaa korkean sijainnin takia suuressa osassa maassa. Kesällä melkein kaikkialla on kuumaa, alankoalueilla kuten Iranin rajan läheisessä Sistanin laaksossa suorastaan tukalaa. Talvella ja keväällä sää on vaihtelevaisinta, ja suurin osa sateesta saadaan niiden aikana. Useimmat talven sateita aiheuttavat matalapaineet kehittyvät Välimerellä. Eteläisten naapurimaiden monsuunisateet eivät ulotu korkeiden vuorten suojaaman Afganistanin puolelle. Kabulin sääolot edustavat laajemminkin maan vuoristoista itä- ja keskiosaa.[12] Siellä keskimääräinen päivän alin lämpötila on pakkasen puolella marraskuusta helmikuuhun. Päivän ylin lämpötila ylittää 30 astetta kesä-, heinä- ja elokuussa. Sadetta saadaan marraskuusta toukokuuhun.[13]

Luonto

Kuivuuden takia Afganistanin yleisin kasvillisuustyyppi on matala ja harva pensaikko. Jos keväällä sataa runsaammin, tasangoille nousee yksivuotisia kukkia. Maan itäosien vuoret ovat aikoinaan olleet metsien peitossa, mutta niitä on hakattu polttopuiksi. Nykyisin maa-alasta on metsää enää kaksi prosenttia, lähinnä Afganistanin koillisosassa. Aikaisemmin maassa oli myös runsaasti eläinlajeja. Amu Darjan laaksossa maan pohjoisosassa vaelsi siperiantiikereitä, aavikolla eli antilooppeja ja gaselleja. Maassa tavattiin 380 lintulajia. Eläimistön nykytilasta sodan ja kuivien vuosien jälkeen ei ole tietoa.[14]

Vuonna 2009 Afganistan julkaisi ensimmäisen luettelon maan rauhoitetuista lajeista. Niihin kuului 20 nisäkästä, seitsemän lintua, neljä kasvia, yksi sammakkoeläin ja yksi hyönteinen. Vasta nyt suojeltiin metsästäjien tavoittelema lumileopardi.[15]

Historia

Pääartikkeli: Afganistanin historia

Varhainen historia

Afganistanin alueella sijaitsi Baktrian kuningaskunta 500-luvulle eaa. saakka, jolloin se liitettiin Persian valtakuntaan ja Baktriasta tuli Persian maakunta. Afganistanin alue kuului Persiaan, kunnes Aleksanteri Suuri valloitti sen 300-luvulla eaa. Aleksanteri Suuren valtakuntaa seurasi Seleukidien valtakunta, jonka vallasta uusi Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta (Baktria) itsenäistyi 250-luvulla eaa.[16] Baktria oli hellenistisen maailman itäisin kolkka.[17]

Uusi Baktria hävisi 100-luvulla Kiinan rajamailta tulleiden buddhalais-paimentolaisten Kušana-valtakunnan tieltä. Persian Sassanidien dynastia otti Afganistanin alueen jälleen hallintaansa 300-luvulla ja arabien haltuun alue joutui 600-luvulla. Afganistan oli Mahmud Ghaznilaisen valtakunnan keskus 1000-luvulla, mutta mongolit hävittivät sen 200 vuotta myöhemmin.[16]

Tataari Timur Lenkin perustamamilloin? Timuridien dynastia toi Afganistaniin talous- ja kulttuurikukoistusta, joka päättyi persialaisten jälleen vallatessa Afganistanin 1500-luvulla, ja alueesta tuli Persian ja moguleiden välinen kiista-alue. Afgaanit kapinoivat Persian safavideja vastaan 1700-luvun alussa ja perustivat osia Persiastakin käsittäneen Hutak-dynastian, jonka Nadir Šah kuitenkin lopulta kukistimilloin?.[18]

Itsenäisyys

Tuhoutuneita rakennuksia Kabulissa sisällissodan aikana vuonna 1993.

Vuonna 1747 Afganistanista tuli itsenäinen Ahmad Šah Dorranin johdolla.[16] 1800-luvulla sodittiin kaksi afgaanisotaa, kun Iso-Britannia yritti valloittaa Afganistanin estääkseen Venäjää saamasta sitä. Afganistanista tuli Iso-Britanian vasallivaltio: se joutui luovuttamaan määräysvallan ulkopolitiikasta Isolle-Britannialle, mutta säilytti valtansa maan sisäisiin asioihin. Kolmas afgaanisota käytiin heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja britit tunnustivat Afganistanin ulkopoliittisen itsenäisyyden 1919.[19] Sodan jälkeen solmitun Rawalpindin sopimuksen allekirjoituspäivää 19. elokuuta juhlitaan nykyisin Afganistanin itsenäisyyspäivänä.[20]

Vuosien 1928–1929 sisällissotaa seurasi pitkä vakauden aika pääasiassa kuningas Muhammad Zahir Šahin alaisuudessa, kunnes hänen serkkunsa Mohammed Daoud Khan syöksi hänet vallasta 1973.[21]

Neuvostoliiton tukema sosialistinen Afganistan

Vuonna 1978 kommunistinen PDPA nousi valtaan saur-vallankumouksessa. Islamistisissit ja sotilaat sekä myös maoistiset järjestöt kapinoivat kommunisteja vastaan,[22] ja vuonna 1979 Neuvostoliitto miehitti Afganistanin. Seurasi vuosikymmenen mittainen sota, jossa neuvostoarmeija ja Afganistanin kommunistihallitus taistelivat ulkovaltojen tukemia mujahidin-sissejä vastaan. Neuvostoliiton joukot vetäytyivät maasta 1989, ja tärkeimmän tukijansa menettänyt Afganistanin demokraattinen tasavalta kukistui huhtikuussa 1992, kun mujahidin-joukot valtasivat Kabulin. Uudeksi presidentiksi tuli sissipäällikkö Burhanuddin Rabbani. Sota jatkui eri ryhmittymien välisenä sisällissotana, johon Saudi-Arabia, Pakistan ja Iran sekaantuivat.[19][23]

Taliban-valta

Vuonna 1994 alkoi voimistua Taliban-liike, jonka sissit valtasivat Kabulin vuonna 1996 ja teloittivat entisen presidentin Najibullahin julkisesti. Maassa otettiin käyttöön šaria-laki erittäin ankarasti tulkittuna. Vuoden 1998 lopulla talibanit hallitsivat noin 90 prosenttia maasta. He pyrkivät hävittämään maasta unikkotuotannon, sillä islam kieltää oopiumin ja muiden päihteiden käytön. Talous kärsi entisestään, sillä huumekauppa on Afganistanin tärkeimpiä valuuttalähteitä.

Länsimaiden miehitys

Vuonna 2001 Yhdysvallat ja Britannia hyökkäsivät Afganistaniin syyttäen Talibania New Yorkiin ja Washingtoniin suunnattujen terrori-iskujen takana olleen Al-Qaida-terrorijärjestön tukemisesta. Länsimaiden tukema ja Talibania vastustanut Pohjoinen liitto syöksi Talibanin vallasta. Lisäksi perustettiin YK:n valtuuttamat kansainväliset ISAF-joukot.[19][23]

Talibania vastustaneet afganistanilaisryhmät tapasivat joulukuussa 2001 Bonnissa ja solmivat sopimuksen maan vakauttamisesta. Väliaikaishallinnon (Afghan Interim Authority) puhemieheksi nimitettiin Hamid Karzai, joka valittiin presidentiksi vuonna 2004 ja toiselle kaudelle marraskuussa 2009.[19][23] Vaalivilppi oli laajamittaista ja oppositio boikotoi vuoden 2009 vaalien toista kierrosta.[24][25] Vuodesta 2011 alkaen turvallisuusvastuu siirtyi ISAF-joukoilta Afganistanin hallituksen asevoimille.[26] Ashraf Ghanin nousi uudeksi presidentiksi 2014, ja hänen valintansa toiselle kaudelle vahvistettiin helmikuussa 2020. Vaalitulos julkistettiin kuukausien viipeellä, ja oppositio syytti Ghania vilpistä.[27] Parlamenttivaalit käytiin pääosin ilman puoluetunnuksia, ja puoluelaitos jäi Afganistanissa heikoksi. Parlamentin puolueryhmät jakaantuivat enimmäkseen niin, että ne edustivat erilaisia uskonnollisia ja etnisiä ryhmiä.[28]

Talibanin paluu valtaan

Yhdysvallat ja Taliban alkoivat neuvotella rauhasta 2018. Sopimuksen mukaisesti Yhdysvallat veti joukkonsa Afganistanista keväällä ja kesällä 2021. Tästä rohkaistuneena Taliban alkoi laajentaa hallitsemaansa aluetta aggressiivisesti, eikä hallituksen joukoista ollut sille vastusta. Elokuun puoliväliin mennessä Taliban oli valloittanut lähes koko Afganistanin.[29] Presidentti Ghani pakeni maasta,[30] ja Taliban julisti perustaneensa Afganistanin islamilaisen emiraatin.[31] Tämän jälkeen taisteluja käytiin vielä Panjshirin laaksossa, jonka Taliban valloitti syyskuun alussa.[32]

Tammikuussa 2024 Kiina vastaanotti Afganistanin suurlähettilään, mikä on ensimmäinen suurvallan tunnustus Taliban-hallinnolle. Tuolloin Afganistanilla oli suhteet jo 14 valtioon. Sillä ei ole edustusta YK:ssa, ja Yhdysvallat ja Euroopan maat ovat asettaneet maalle pakotteita.[33]

Politiikka

Afganistanin presidentinpalatsin edusta.

Syyskuussa 2021 Taliban ilmoitti nimittäneensä Afganistanin virkaatekevän hallituksen: pääministeri Mohammad Hassan Akhund, varapääministeri Abdul Ghani Baradar, puolustusministeri Mohammad Yaqoob, sisäministeri Sirajuddin Haqqani ja ulkoministeri Amir Khan Muttaqi ovat kaikki Talibanin vanhaa johtokaartia. Propagandassaan Taliban vakuutteli, ettei se aio kostaa vastustajilleen tai tukahduttaa oppositiota, mutta käytännössä se on toiminut juuri näin. Liikkeen ylin johtaja Haibatullah Akhundzada ilmoitti, että jatkossa ”kaikkea hallinnon ja elämän asioita säätelevät pyhän šarian lait”.[34] Talibanhallinto ei ole toistaiseksi säätänyt uutta perustuslakia.

Vanhan, periaatteessa yhä voimassa olevan perustuslain mukaan Afganistan on islamilainen tasavalta, jonka lait eivät voi olla ristiriidassa islamin määräysten kanssa (artiklat 1 ja 3).[35] Perustuslain 149. artiklan mukaan ”Niitä [perustuslain] määräyksiä, jotka koskevat sitoutumista pyhän islamin uskon perusteisiin ja islamilaiseen tasavaltaan, ei voi muuttaa.”[36] Presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johdossa, ja hän nimittää ministerit. Maassa on kuitenkin myös pääministerin virka.[4] Kaksikamarinen parlamentti koostuu 102 jäsenen ylähuoneesta ja korkeintaan 250 jäsenen alahuoneesta.[4]

Kestävän kehityksen tavoitteet

Kestävän kehityksen tavoitteet vuosille 2015–2030 korvasivat YK:n vuosituhattavoitteet. 2020-luvun alkuvuosien tapahtumat mitätöivät edistyksen, jota oli edellisinä vuosikymmeninä saavutettu. Talibaanien valtaantulon aiheuttamien yhteiskunnallisten muutosten lisäksi maahan iski joukko maanjäristyksiä vuonna 2022, ja ilmastonmuutos on aiheuttanut yhtäältä kuivuutta, toisaalta tulvia. COVID-19 ja tuhkarokko levisivät laajasti samaan aikaan, kun terveydenhoito kamppaili hätäensiavun kanssa. YK:n raportin mukaan vuonna 2022 90% kansasta sai liian vähän ruokaa, 79%:lla oli riittämättömästi puhdasta vettä, 100 000 tarvitsi humanitaarista apua maanjäristysten takia ja 130 000 kärsi tulvien vaikutuksista.[37]

Maakunnat

Pääartikkeli: Afganistanin maakunnat
Afganistanin kartta.

Afganistan koostuu 34:stä maakunnasta eli velayat:[38]

Väestö

Afganistanin väki­luvun kehitys[2]
Vuosi Väkiluku
(milj.)
1950
7,6
1975
12,7
2000
20,8
2025 *
43,5
2050 *
34,9
2075 *
64,7
* ennuste
Afganistanin etniset ryhmät ja kieliryhmät.
Koulutyttöjä vuonna 2011 juhlatilaisuudessa afganistanilaisissa kansallispuvuissa.

YK:n arvion mukaan Afganistanin väkiluku vuonna 2022 oli 40 754 000. Väestönkasvu on ollut hyvin voimakasta. [2]

Etninen koostumus

Afganistan on monikielinen ja -kulttuurinen maa. Afgaaneja eli pataaneja on 40–45 prosenttia väestöstä, seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat tadžikit (noin 27 prosenttia), hazarat (hetsarit, 9 prosenttia) sekä uzbekit (noin 10 prosenttia).lähde? Pienempiä väestöryhmiä ovat aimaqit, turkmeenit, belutšit, nuristanit,pamirit, arabit, gujarit, brahuit, qizilbashit, pashait ja kirgiisit.[6]

Kielet

Tärkeimpiä Afganistanissa puhuttavia kieliä ovat afganistanin persia (dari) 50 prosenttia, paštu (afgaani) 35 prosenttia ja turkin sukuiset kielet (erityisesti uzbekki ja turkmeeni) 11 prosenttia. Näiden lisäksi Afganistanissa puhutaan 30 pienempää kieltä (erityisesti belutši ja pašai), yhteensä 4 prosenttia. Maassa esiintyy paljon kaksikielisyyttä.[4]

Uskonto

Pääartikkeli: Islam Afganistanissa

Kristillisen ajanlaskun alkuvuosisatoina buddhalaisuus levisi Intiasta Keski-Aasiaan ja Kaukoitään ja loi buddhalaisen kulttuuripiirin, joka yhdisti Afganistania myös Kiinaan. Nykyisen Afganistanin alueen merkittävimmäksi buddhalaisuuden keskukseksi kohosi Bamejanin (Bamyan) kaupunki. Buddhalaisuus ei luultavasti silti ollut valtauskontona vaan eli rinnan erilaisten luonnonuskontojen ja niiden heimojumaluuksien kanssa.[39]

Nykyisin islam on ehdoton valtauskonto. Vuonna 2009 Afganistanin väestöstä oli muslimeja 99,7 %, joista sunneja 85–90 % ja šiioja 10–15 %.[6] Erityisesti hazarat ovat pääasiassa kaksitoistašiialaisia muslimeja.[40] Aiemmin vaikutusvaltaisia seitsenšiialaisia ismailiitteja on enää vähän lähinnä maan koillisosissa Badakhšanin laaksoissa.[41]

Afganistanissa suositaan poikkeuksellisen konservatiivista šarian tulkintaa, mihin islamin oppien lisäksi vaikuttavat paštujen heimoperinteet.[42] Pew Research Centerin vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan šarian kannatus yleiseksi laiksi on suurinta juuri Afganistanissa, missä 99 % muslimeista kannatti sitä.[43] Noin 80 % afgaaneista hyväksyi varkaiden silpomisen,[44] avionrikkojien kivityksen[45] sekä islamista luopuneiden surmaamisen.[46] Noin 60 % hyväksyi terrori-iskut siviilejä vastaan ainakin joissakin tapauksissa.[47] Noin puolet toivoi demokratian sijaan vahvaa johtajaa ja halusi, että uskonnolliset johtajat käyttäisivät myös poliittista valtaa.[48] Yli 60 % katsoi, että naisen tulee totella kaikessa miestään. Vain 30 % ajatteli, että nainen saa itsenäisesti päättää, käyttääkö hän islamilaista huivia.[49]

Maassa on pienet hindu- ja sikhivähemmistöt.[50][51] Afganistanissa oli ennen suurehko juutalaisvähemmistö, mutta vuoden 2005 jälkeen maassa asui tiettävästi enää yksi juutalainen, Zablon Simintov -niminen kauppias. Vuonna 2021 hänkin poistui Afganistanista.[52]

Open Doors -järjestön World Watch -listauksen mukaan kristityt kokevat Afganistanissa äärimmäistä vainoa. Järjestön mukaan Afganistanissa on kuolemanvaaran vuoksi mahdotonta elää avoimesti kristittynä. Kristityksi kääntyneet ovat vaarassa joutua kunniamurhan uhriksi. Muslimitaustaisia kristittyjä saatetaan passittaa myös psykiatriseen sairaalaan, sillä islamista luopumista pidetään mielettömyyden merkkinä.[53][54]

Luku- ja kirjoitustaito

Yli viisitoistavuotiaista vain noin 37 prosenttia osaa lukea ja kirjoittaa. Naisista suuri osa on lukutaidottomia (vuoden 2021 arvio 87 prosenttia.[1] Islamilainen koulutus tapahtuu moskeijoissa, madrasoissa ja tavallisimmin koraanikouluissa. Lisäksi maahan on rakennettu länsimaistyyppistä koulujärjestelmää, joka on näille rinnakkainen.[55]

Terveystilanne 2011

Vuoden 2010 arvion mukaan raskauteen ja synnytyksiin kuoli 460 äitiä 100 000 kohden.[4] Afganistanin terveysministeriön marraskuussa 2011 julkaiseman selvityksen mukaan tilanne on kohentunut merkittävästi siten, että maan suurin terveydellinen ongelma, synnytys- ja lapsikuolleisuus, on vähentynyt. Tutkimuksen mukaan synnytyksessä kuolee 1/50 synnyttäjää. Imeväiskuolleisuus on puolet vuoden 2008 tilanteesta, mikä tarkoittaa että ennen ensimmäistä syntymäpäivää kuolee 97 lasta tuhannesta.[56]

Afganistanilaisten elinajanodote on kahdessa vuodessa pidentynyt yli kymmenen vuotta. Vuonna 2009 julkaistu odote oli 47–50 vuotta, vuonna 2011 se oli 62–64 vuotta. Alle viisivuotiaista lapsista kuoli aiemmin 20 prosenttia, vuonna 2011 enää 10 prosenttia. Syynä tilanteen paranemiseen on muun muassa ripulin ja keuhkokuumeen hoidon tehostaminen.[56]

Sairaaloiden määrä oli vuonna 2003 vain 450, vuoden 2011 selvityksen mukaan 1 800. Kätilöiden määrä oli 400, vuonna 2011 kätilöitä oli 2 000.[56]

Kaikkia alueita ei selvitykseen voitu ottaa, sillä Kandaharin, Helmanidin ja Zabulin maakuntien maaseudulla valtaa pitivät yhä kapinalliset. Tutkimusta rahoittivat Unicef, WHO ja Yhdysvaltojen hallitus.[56]

Maassa on toiminut vuonna 2010 kuusi ehkäisyklinikkaa, joita ylläpitää Marie Stopes International -järjestö. Klinikat antavat tietoutta perhesuunnittelun menetelmistä sekä raskauden keskeytyksestä. Ne tekevät yhteistyötä uskonnollisten johtajien kanssa. Järjestön mukaan sen toiminnan avulla ehkäistiin 250 000 ei-toivottua raskautta vuonna 2009 ja autettiin eri ministeriöitä muuttamaan toimintaansa naiset paremmin huomioon ottavaan suuntaan. Ainoa klinikoiden ulkopuolinen rahoittajamaa on Suomi.[57]

Liikenne ja media

Afganistanissa on kaikkiaan 46 lentokenttää, joista 29:n kiitotiet on päällystetty. Vesiteitä on 1 200 kilometriä, lähinnä Amudarja-joella.[1] Kabulin lentokentältä liikennöi vuonna 2012 kolme afganistanilaista lentoyhtiötä 10–15 lentoa päivässä.[58][4]

Maan ensimmäinen rautatielinja avattiin kesällä 2011. 75 kilometriä pitkää rataosuutta pitkin kuljetetaan rahtia Uzbekistanin Hairatanin kaupungin ja Mazar-i-Sharifin välillä.[59].[60] Iraniin suuntautuva 130 km pitkä linja Khawaf-Herat välille avattiin vuonna 2020.[61] Muitakin uusia reittejä on ollut suunnitteilla. Rahoitusta niihin on kaavailtu ulkomailta, sillä maassa on rikkaat luonnonvarat, joita monet tahot ovat kiinnostuneet hyödyntämään. Rautateiden on toivottu vakauttavan väkivaltaisen maan elämää kehittämällä sen taloutta.[62]

Afganistanin hallitsija Rahman Khan kielsi rautateiden rakentamisen 1900-luvun taitteessa. Britit ja venäläiset sotivat seudulla ja rakensivat rautateitä, ja Rahman Khan toivoi kiellolla pitävänsä vallan maassa itsellään.[62]

Talebanin valtaannousun jälkeen 2021 media on kokenut suuria vaikeuksia. Taloudellisten haasteiden lisäksi itsesensuuri on lisääntynyt. Musiikkia ei esitetä, naisia näkyy ja kuuluu vähän ja he peittävät kasvonsa televisiossa. Osa perinteisisttä medioista on siirtynyt toimimaan maan ulkopuolelta. Vuonna 2022 maassa oli 9,2 miljoonaa internetin käyttäjää eli yli viidennes väestöstä.[63] Vuonna 2021 maassa oli 23 miljoonaa matkapuhelinliittymää eli 57 sataa asukasta kohti.[1]

Talous

Afganistanilainen tori helmikuussa 2009.

Sodat ovat raunioittaneet valmiiksi köyhän maan talouselämän, ja maan elintaso onkin maailman alhaisimpia. Maatalous tuottaa vehnää, vihanneksia, hedelmiä ja maitoa sekä puuvillaa. Mattoja tehdään vientiin.[1] Maatalous keskittyy pohjoisille tasangoille lähelle maan rajoja. Ravinnontuotanto on hyvin riippuvainen vehnän viljelystä ja lampaiden ja vuohien kasvatuksesta.[9][64]

Vuonna 2022 oopiumin tuotanto lisääntyi lähes kolmanneksella. Hinnat nousivat, kun oopiumin viljely virallisesti kiellettiin. Maatalouden tuloista 29% tulee oopiumista, tähän ei sisälly heroiinin ja oopiumin jalostus- ja myyntiketjujen merkittävä talousosuus. Vuonna 2022 Afghanistan tuotti markkinoille 80% maailman opiaateista.[65]

Kesäkuussa 2010 Yhdysvaltain armeijan uutisoitiin löytäneen Afganistanista yli biljoonan (10¹²) yhdysvaltain dollarin mineraaliesiintymän. Löydetyt mineraalit olivat rautaa, kuparia, kobolttia, kultaa ja litiumia. Yhdysvaltain puolustusministeriön raportti nimitti maan ”litiumin Saudi-Arabiaksi”. Afganistanista löydetyt litium-varannot voisivat tehdä maasta maailman suurimman litiumin tuottajan.[66] Litiumia tarvitaan erityisesti hybridi- ja sähköautojen akkuihin, mutta myös keramiikkaan ja lämmönkestävään lasiin.[67]

Vaikka Yhdysvaltain hallituksen edustajat ilmoittivat yllättyneensä Afganistanin luonnonvaroista, tosiasiassa mineraalivarannot olivat hallituksen tiedossa jo 1970-luvulla. Neuvostoliiton, Yhdysvaltain, Maailmanpankin ja YK:n edustajat keskustelivat jo tuolloin Afganistanin luonnonvarojen hyödyntämisestä.[68] Sotilaalliset selkkaukset ovat estäneet köyhää Afganistania hyödyntämästä maansa mineraalivarantoja. Hampshire Collegen rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden tutkimuslaitoksen professori Michael T. Klare on luonnehtinut Afganistanin olevan ”resurssikirouksen” uhri. Eri ryhmittymät taistelevat hyötyäkseen taloudellisesti Afganistanin mineraalirikkauksista. Luonnonvarat ovat jopa saattaneet heikentää tavallisten ihmisten arkea, koska eri ryhmittymät ovat valmiita puolustamaan taloudellisia intressejään sotilaallisesti.[69]

Merkittävimmät luonnonvarat ja niiden arvo

Vuonna 2010 tehdyn arvion mukaan näiden pääasiassa metallien yhteisarvo on yli 908 miljardia Yhdysvaltain dollaria:[70]

Toiset arviot mineraalivarannoista ovat vielä suuremmat ja arvioivat luonnonvarojen suuruudeksi jopa yli 3 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Afganistanin mineraalivarantojen merkittävyyttä lisää strategisten metallien suuri osuus. Kokonaisuudessaan Afganistanin luonnonvarat ovat erittäin merkittävät, mahdollisesti suurimmat yksittäisen maan maailmassa.[71][72]

Yhdysvaltain geologian tutkimuslaitoksen (USGS) mukaan Afganistanissa arvioidaan olevan merkittävät öljy- ja maakaasuvarannot. Öljyä arvioidaan olevan 1,6 miljardia tynnyriä, maakaasua 440 miljardia kuutiometriä ja kaasulähtöisiä nesteitä (NGL) 562 miljoonaa tynnyriä.[73]

Merkittävimmät lailliset vientituotteet ovat kuivatut hedelmät ja pähkinät, matot, puuvilla, kulta ja kivihiili. Vienti suuntautuu Arabiemiraatteihin, Pakistaniin, Intiaan ja Kiinaan. Tuontia on näiden lisäksi Uzbekistanista. Oopiumin vienti on merkittävä laiton vientitulojen lähde.[1]

Kulttuuri

Suuri sininen moskeija Mazar-i-Sharifin kaupungissa.
Bamiyanin laakso on maailmanperintökohde. Talibanit tuhosivat laakson suuret buddhapatsaat vuonna 2001.

Ennen vuotta 1978 afganistanilaisten kansallistunne oli heikko. Paikalliset yhteisöt olivat suhteellisen itsenäisiä, ja ihmiset samaistuivat ensisijaisesti omaan heimoryhmäänsä, toiseksi koko kansainväliseen islamilaiseen yhteisöön. Sisällissodassa etniset ristiriidat kärjistyivät etenkin pataanien ja pohjoiseen liittoon kuuluvien muiden etnisten ryhmien välillä.[74]

Tunnettuja afganistanilaisia mattoja tekevät uzbekit ja turkmeenit, maan pohjois- ja länsiosan paimentolaiset.[75] Paimentolaiset viettävät kesät ylänköalueilla ja laskeutuvat talveksi laaksoihin. Heillä on kahdenlaisia telttoja: keskiaasialaisia jurttia ja Lähi-idälle tyypillisiä mustasta vuohenkarvasta tehtyjä telttoja. Paimenet voivat yöpyä tilapäisesti myös ruokomajoissa tai luolissa. Maanviljelijät asuvat tyypillisesti linnoitetuissa savesta ja oljesta rakennetuissa monikerroksisissa taloissa.[74]

Afganistanilaista perusruokaa ovat litteät vehnäleivät, joita paistetaan joko rautapannulla tai saviuunin sisäpinnalla. Leipää kastetaan usein lihaliemeen. Jogurtti ja muut maitotuotteet ovat myös yleisiä.[74]

Afgaaninvinttikoiria oli käytetty Afganistanissa metsästys- ja paimenkoirina tuhansien vuosien ajan ennen kuin länsimaiset koiraharrastajat kiinnostuivat niistä 1800-luvulla.[76]

Perinteiseen afgaanimusiikkiin kuuluvat maan omat perinnesoittimet rubab ja dombur. 2000-luvulla myös rockista on tullut suosittua nuorison keskuudessa.[77]

Urheilu

Afganistan on osallistunut olympialaisiin 13 kertaa ajoittain vuodesta 1936. Sen ainoat mitalit, kaksi pronssia, on tuonut Rohullah Nikpai taekwondosta 2008 ja 2012.[78]

Afganistanin kansallisurheilu on buzkashi, jossa ratsain liikkuvat urheilijat yrittävät saada siirrettyä vuohen tai vasikan ruhon maalialueelle. Muita suosittuja lajeja ovat jalkapallo ja kriketti. Afganistanin jalkapallomaajoukkue ei ole menestynyt arvoturnauksissa. Se oli huhtikuussa 2011 FIFAn rankingissa sijalla 174. Kriketin taas toivat mukanaan afgaanipakolaiset palattuaan takaisin kotimaahansa Pakistanista.[79][80][81]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h Afghanistan World Factbook. CIA. Viitattu 8.10.2023.
  2. ↑ a b c Data Query World Population Prospects. 2019. United Nations. Viitattu 15.2.2022.
  3. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g h i Afghanistan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  5. ↑ Afghanistan Population Worldometer. Viitattu 17.5.2024.
  6. ↑ a b c Afghanistan The World Factbook. 2021. Central Intelligence Agency.
  7. ↑ Taliban sweep into Afghan capital after government collapses AP News. Viitattu 16.8.2021. (englanniksi)
  8. ↑ Akhilesh Pillalamarri: Why Is Afghanistan the ‘Graveyard of Empires’? thediplomat.com. Viitattu 17.5.2021. (englanti)
  9. ↑ a b c Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 184. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9
  10. ↑ Rivers Afghanistan: A Country Study. Library of Congress, 2001.
  11. ↑ Mountains Afghanistan: A Country Study. Library of Congress, 2001.
  12. ↑ Country Guide Afganistan (Arkistoitu – Internet Archive) BBC Weather
  13. ↑ Climatological information: Kabul World Meteorological Organization. Arkistoitu 18.4.2010. Viitattu 12.11.2011.
  14. ↑ Mary Englar: Afghanistan. Capstone Press, 2003. ISBN 9780736821742 Google Books.
  15. ↑ Afghanistan releases it’s first-ever list of protected species 2009. Wildlife Extra.
  16. ↑ a b c Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput, s. 364-367. Otava, 2004. ISBN 951-1-18177-7
  17. ↑ Graeco-Mactrian Kingdom Colorado State University. Arkistoitu 19.1.2012. Viitattu 9.11.2011.
  18. ↑ Sergejeff 2011, s. 139-144
  19. ↑ a b c d Afghanistan timeline BBC News
  20. ↑ Sergejeff 2011, s. 215-218
  21. ↑ Afghanistan profile - Timeline 9.9.2019. BBC News. Viitattu 13.12.2023.
  22. ↑ Sergejeff 2011, s. 255-263
  23. ↑ a b c Kimmo Kiljunen: Valtiot ja liput, s. 366–367. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18177-7.
  24. ↑ Hamid Karzai declared winner of Afghanistan's presidential election The Guardian. 2.11.2009.
  25. ↑ Doucet, Lyse: High stakes in Afghan vote recount BBC News. 28.9.2009. (englanniksi)
  26. ↑ Afganistanin presidentiltä tapettiin jo toinen luottomies Yle Uutiset. 17.7.2011. Viitattu 17.7.2011.
  27. ↑ Ahti Kaario: Ashraf Ghani vahvistettiin Afganistanin presidentiksi toiselle kaudelle Yle.fi, uutiset. 18.2.2020. Viitattu 18.2.2020.
  28. ↑ Wilder A: A House Divided? Analysing the 2005 Afghan Elections AREU. Arkistoitu 5.5.2013. Viitattu 18.10.2012.
  29. ↑ Taliban. Encyclopædia Britannica, 16.8.2021. Viitattu 20.8.2021. (englanniksi)
  30. ↑ Taliban etenee syvemmälle Kabuliin, presidentti on poistunut maasta, Suomi sulkee suurlähetystön Yle Uutiset. Viitattu 15.8.2021.
  31. ↑ Kabul near standstill on day one of the Taliban’s ‘Emirate’. Al Jazeera,16.8.2021. Viitattu 20.8.2021. (englanniksi)
  32. ↑ Roggio, Bill: Taliban completes conquest of Afghanistan after seizing Panjshir. FDD’s Long War Journal, 6.9.2021. Viitattu 8.9.2021. (englanniksi)
  33. ↑ China’s President Accepts Credentials From Afghan Representative Voice of America. 30.1.2024. Viitattu 2.2.2024. (englanniksi)
  34. ↑ Heiskanen, Heikki: Taliban ilmoitti hallitusnimityksistä: Pääministeriksi nousee mullah Mohammad Hassan Akhund Yle. 7.9.2021. Viitattu 7.9.2021.
  35. ↑ Chapter one (Arkistoitu – Internet Archive) The Constitution of Afghanistan (English translation)
  36. ↑ Chapter ten (Arkistoitu – Internet Archive) The Constitution of Afghanistan (English translation)
  37. ↑ Key developments in the country Afghanistan - United Nations Country Results 2022. Viitattu 8.10.2023.
  38. ↑ Afghanistan: Primary subdivisions Statoids
  39. ↑ Sergejeff 2011, s. 49–50.
  40. ↑ Sergejeff, 2011, s. 32
  41. ↑ Sergejeff 2011, s. 29, 124.
  42. ↑ Heiskanen, Heikki: Mihin perustuu talibanien naisvihamielisyys? Šaria-lain äärimmäisen konservatiivinen tulkinta juontaa heimoyhteiskunnasta ja pitkästä sotatilasta. Yle, 24.8.2021. Viitattu 6.10.2021.
  43. ↑ Pew Reseach Center: The World’s Muslims: Religion, Politics and Society 30.4.2013. Pew Research Center. Viitattu 27.3.2021.
  44. ↑ Pew Reseach Center, 2013, Complete Report PDF s. 220.
  45. ↑ Pew Reseach Center, 2013 Complete Report PDF, s. 221.
  46. ↑ Pew Research Center, 2013, Complete Report, PDF, s. 55.
  47. ↑ Pew Researc Center, 2013, Complete Report PDF s. 216.
  48. ↑ Pew Research Center, 2013, Complete Report PDF, s. 176.
  49. ↑ Pew Research Center, 2013, Complete Report PDF, s. 92.
  50. ↑ Religion (Arkistoitu – Internet Archive) Central Asia & Tthe Caucasus
  51. ↑ Non-Muslims Afghanistan: A Country Study. Library of Congress, 2001.
  52. ↑ Oreck, Alden: Afghanistan Virtual Jewish History Tour The Virtual Jewish World. Viitattu 2.9.2021.
  53. ↑ World Watch List 2021 Open Doors. Viitattu 12.11.2021. (englanniksi)
  54. ↑ Where in the world is the worst place to be a Christian? The Guardian. 27.7.2015. Viitattu 14.11.2021. (englanniksi)
  55. ↑ Karlsson, Pia & Mansory, Amir 2018
  56. ↑ a b c d Tutkimus: Afganistanilaiset elävät aiempaa pitempään, Helsingin Sanomat 1.12.2011 sivu B 2
  57. ↑ Mullahit antavat ehkäisyneuvontaa Afganistanissa Yle Uutiset. 5.7.2010.
  58. ↑ New Air Traffic Control Tower Opens at Afghanistan’s Busiest Airport ISAF. Arkistoitu 13.11.2012. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
  59. ↑ Hairatan-to-Mazar-i-Sharif railway opens Central Asia Online
  60. ↑ ben Farmer: Afghanistan to complete first railway by end of year The Guardian. 2010. Viitattu 8.10.2023.
  61. ↑ Mohammad Haroon Alim: Officials Inaugurate Khawaf-Herat Railway Line Khaama Press. 10.12.2020. Viitattu 8.10.2023.
  62. ↑ a b Ulkomaat rakentavat Afganistaniin rautateitä. AP / Helsingin Sanomat, 11.3.2012, s. C3. maksullinen verkkoversio. Viitattu 8.10.2023.
  63. ↑ Afghanistan Media Guide BBC News. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  64. ↑ Afghanistan’s Lithium Wealth Could Remain Elusive National Geographic 16.6.2010
  65. ↑ Opium cultivation in Afghanistan - latest findings United Nations Office on Drugs and Crime. 2021. Viitattu 8.10.2023.
  66. ↑ James Risen: U.S. Identifies Vast Mineral Riches in Afghanistan 06/2010. New York Times. (englanniksi)
  67. ↑ Litiumin hinta on noussut vuodessa lähes 200 % – Miten sijoittaa litiumiin? Sijoittaja. 2022. Viitattu 8.10.2023.
  68. ↑ Katie Drummond: No, the U.S. Didn’t Just ‘Discover’ a $1T Afghan Motherlode 06/2010. Wired. (englanniksi)
  69. ↑ Henry J. Reske: Afganistanin litiumrikkaudet voivat jäädä haaveeksi 08/2010. National Geographic News. (englanniksi)
  70. ↑ a b Minerals in Afghanistan 8/2010. New York Times. (englanniksi)
  71. ↑ Sengupta, Kim: Afghanistan's resources could make it the richest mining region on earth Independent. 14.6.2010. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
  72. ↑ Afghanistan's Mineral Fortune: Multinational influence and development in a post-war economy University of Vermont. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
  73. ↑ Assessment of Undiscovered Petroleum Resources of Northern Afghanistan, 2006 (PDF) 2006. USGS. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
  74. ↑ a b c Afghanistan Countries and their cultures
  75. ↑ Carpets and Rugs of Afghanistan (Arkistoitu – Internet Archive) Afghanistan Online
  76. ↑ Afghan Hound (Arkistoitu – Internet Archive) Dogster
  77. ↑ Afghan dreams of rock and roll BBC News. 5.1.2010.
  78. ↑ Afghanistan Olympedia. Viitattu 8.10.2023.
  79. ↑ Associations: Afghanistan (Arkistoitu – Internet Archive) FIFA
  80. ↑ Sports in Afghanistan afghan-web.com. Viitattu 10.11.2011. (englanniksi)
  81. ↑ Buzkashi - National Sport of Afghanistan kidzworld.com. Viitattu 10.11.2011. (englanniksi)

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

source: https://fi.wikipedia.org/wiki/Afganistan