LIMSwiki

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1986 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

• 1. tammikuuta – Espanja ja Portugali liittyivät Euroopan yhteisöön.
• 1. tammikuuta – Suomi liittyi Euroopan vapaakauppajärjestö EFTAn täysjäseneksi.
• 1. tammikuuta – Aruba irtautui Alankomaiden Antilleista ja sai laajennetun autonomian.
• 1. tammikuuta – Alajärvi, Jämsänkoski, Kannus, Kauhava, Keuruu, Kuhmo, Laitila, Orivesi, Saarijärvi ja Ähtäri muuttuivat kaupungeiksi.
• 3. tammikuuta – Libya kiisti osallisuutensa Rooman ja Wienin lentokentille joulukuussa 1985 tehtyihin terrori-iskuihin. Arabiliitto tuki lausunnollaan Libyaa Yhdysvaltojen syytöksiä vastaan.
• 8. tammikuuta – Yhdysvallat katkaisi kaikki suhteensa Libyaan ja määräsi siellä olevat kansalaisensa poistumaan maasta.
• 9. tammikuuta – Hävittyään patenttioikeudenkäynnin Polaroidille Kodak luopui pikakameravalmistuksesta.
• 10. tammikuuta − Kirjailija Jörn Donner sai toisen kerran myönnetyn Finlandia-palkinnon romaanistaan Far och son (Isä ja poika).
• 14. tammikuuta – Valtion elokuvatarkastamo kielsi suomalaissyntyisen Renny Harlinin Yhdysvalloissa ohjaaman Jäätävä polte -elokuvan esittämisen ja levityksen Suomessa, koska sitä pidettiin raakana ja ulkopoliittisesti arveluttavana. Elokuvan leikattu versio koki maaliskuussa saman kohtalon, mutta Korkein hallinto-oikeus kumosi esityskiellon lokakuussa. Kokonaisuudessaan Jäätävä polte vapautui esityskiellosta vuonna 2006, jolloin se julkaistiin Suomessa DVD-muodossa.
• 20. tammikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska ilmoittivat aikeista rakentaa tunnelin Englannin kanaalin ali.
• 22. tammikuuta – Kolme sikhiä tuomittiin kuolemaan Intian pääministerin Indira Gandhin murhasta.
• 24. tammikuuta – Voyager 2 -avaruusluotain ohitti Uranuksen.
• 24. tammikuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto vahvisti kirkkolain muutoksen, jolla ns. arkipyhät (loppiainen ja helatorstai) siirrettiin takaisin omille paikoilleen. Lain oli alun perin ollut tarkoitus tulla voimaan jo vuonna 1987, mutta Koivisto muutti voimaantulon vasta vuoteen 1992.^[1] Koivisto moitti opetusministeri Gustav Björkstrandia lain huonosta valmistelusta. Presidentin päätös synnytti vilkkaan valtiosääntöoikeudellisen keskustelun.
• 24. tammikuuta – Suomi sai kolmoisvoiton Monte Carlon rallissa. Kilpailun voitti Henri Toivonen Lancialla, toiseksi tuli Timo Salonen Peugeot'lla ja kolmanneksi Hannu Mikkola Audilla.
• 28. tammikuuta – Avaruussukkula Challenger tuhoutui onnettomuudessa. Koko miehistö sai surmansa. Lähtö televisioitiin laajalti, ja Yhdysvalloissa sitä seurattiin mm. kouluissa, koska mukana ollut opettaja Christa McAuliffe oli valittu "opettaja avaruudessa" -projektiin, jonka tavoitteena oli innostaa koululaisia matematiikkaan, luonnontieteisiin ja avaruustutkimukseen. NASA:n sukkulaohjelma oli jäissä aina syyskuuhun 1988 asti, jolloin tehtiin seuraava lento.
• 29. tammikuuta – Yoweri Kaguta Musevenista tuli Ugandan presidentti viisivuotisen itsenäisyyskamppailun jälkeen.
• 30. tammikuuta – Henkilöjuna ja tavarajuna törmäsivät toisiinsa Lapuan rautatieasemalla, 15 loukkaantui.

• 1. helmikuuta – Suomen Pankin johtokunnan jäsen Esko Ollila nimitettiin uudeksi valtiovarainministeriksi Ahti Pekkalan siirryttyä Oulun läänin maaherraksi. Pekkala ehti toimia valtiovarainministerinä kauemmin kuin kukaan ennen häntä. Pekkalan tilalle eduskuntaan tuli rehtori Tellervo Nousiainen.
• 2. helmikuuta − Sosialidemokraattisen puolueen ehdokas Oscar Arias Sanchez valittiin keskiamerikkalaisen Costa Rican presidentiksi.
• 4. helmikuuta – Kansanedustaja Ulla Bogdanoff loikkasi Suomen maaseudun puolueesta Perustuslailliseen oikeistopuolueeseen. POP:lla oli nyt kaksi kansanedustajaa (toinen oli Georg C. Ehrnrooth) ja SMP:llä 16.
• 5. helmikuuta – Libanonilainen muslimiryhmä kaappasi YK:n helikopterin miehistön ja matkustajat. Joukossa oli kaksi suomalaista. Kaappaajat luulivat helikopteria israelilaiseksi.
• 5. helmikuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja eduskunnan puhemies Erkki Pystynen ottivat yhteen valtiopäivien avajaisissa arkipyhäkiistan vuoksi. Koivisto syytti eduskuntaa vastuun pakoilusta kirkkolain muutoksen valmistelussa. Pystynen puolestaan piti Koiviston moitteita aiheettomina ja sysäsi osavastuun kiistasta presidentille.
• 7. helmikuuta – Haitin diktaattori Jean-Claude Duvalier pakeni maasta.
• 8. helmikuuta – Tavarajuna ja henkilöjuna törmäsivät Hintonissa Albertassa; kuolonuhreja oli 23.
• 9. helmikuuta – Halleyn komeetta ohitti Maan.
• 11. helmikuuta – Puolalaisen Solidaarisuus-ammattiliiton johtaja Lech Wałęsa vapautettiin syytteistä, jotka oli nostettu sen vuoksi, että hän oli sanonut marraskuussa 1985 pidettyjen parlamenttivaalien äänestysprosenttia viranomaisten ilmoittamaa pienemmäksi.
• 13. helmikuuta − Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi uuden virsikirjan otettavaksi käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 1987.
• 16. helmikuuta − Sosialistisen puolueen ehdokas Mario Soares valittiin Portugalin presidentiksi.

• 19. helmikuuta – Neuvostoliitto laukaisi avaruusasema Mirin ensimmäisen moduulin.
• 20. helmikuuta − Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n hallitus päätti vapauttaa juoksija Martti Vainion hänelle syksyllä 1984 langetetusta elinikäisestä kilpailukiellosta. Vapautusta olivat anoneet Vainio itse ja Suomen Urheiluliitto.
• 25. helmikuuta – Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos pakeni 20 vuoden hallinnon jälkeen, presidentiksi tuli Corazón Aquino. Yhdysvallat tunnusti välittömästi Aquinon hallituksen.
• 25. helmikuuta − Helsingin hovioikeus tuomitsi Keskustapuolueen maksamaan valtiolle 737 000 markkaa, jotka puolueen katsottiin saaneen laittomasti tamperelaiselta Rakennusliike Nopalta. Hovioikeus korotti siten huomattavasti Helsingin raastuvanoikeuden helmikuussa 1985 Keskustan maksettavaksi määräämää summaa.
• 27. helmikuuta − Yhdysvallat luovutti natsirikoksista syytetyn John Demjanjukin Israeliin oikeudenkäyntiä varten. Demjanjukin epäiltiin olleen Treblinkan keskitysleirin "Iivana Julmaksi" kutsuttu vartija.
• 28. helmikuuta – Olof Palmen salamurha: tuntematon henkilö ampui Ruotsin pääministeri Olof Palmen hänen ollessaan kävelemässä teatterista kotiinsa vaimonsa kanssa.

• 3. maaliskuuta – Metalliyhtye Metallica julkaisi Master of Puppets -levyn.
• 3. maaliskuuta − Filippiinien entisen presidentin Ferdinand Marcosin puolue tunnusti Corazón Aquinon hallituksen ja häviönsä presidentinvaaleissa. Marcosin puolueella oli ylivoimainen enemmistö parlamentissa.
• 6. maaliskuuta – Oikeuskansleri Kai Korte antoi työministeri Urpo Leppäselle huomautuksen niin sanotun Rinteen työllistämismallin kokeilun yhteydessä tapahtuneista määrärahan ylityksistä.
• 7. maaliskuuta − Juutalainen maailmankongressi esitti syytöksiä Itävallan presidenttiehdokkaan, YK:n entisen pääsihteerin Kurt Waldheimin toiminnasta toisen maailmansodan aikana. Syytökset koskivat Waldheimin toimia Kreikassa aikana, jolloin juutalaisia siirrettiin keskitysleireille. Waldheim kiisti syytteet.
• 8. maaliskuuta – Japanin luotain Suisei ohitti Halleyn komeetan tutkien sen koronaa ja aurinkotuulta.
• 10. maaliskuuta − Intian länsirannikolla sijaitsevan Bombayn miljoonakaupungin nimi ilmoitettiin muutetun Mumbaiksi erään hindujen jumalan mukaan.
• 13. maaliskuuta − Paavo Väyrynen matkusti ensimmäisenä Suomen ulkoministerinä viralliselle vierailulle Israeliin ja tapasi virkaveljensä Jitzhak Shamirin. Shamir vaati Suomea lopettamaan Palestiinan vapautusjärjestö PLO:n tukemisen. Väyrynen ilmoitti kuitenkin Suomen jatkavan tukeaan PLO:lle.
• 15. maaliskuuta − Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) aloitti lakon, joka päättyi kaksi päivää myöhemmin. Lakkoon osallistui noin 240 000 työntekijää.
• 16. maaliskuuta − Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys maan jäsenyydestä Yhdistyneissä Kansakunnissa. Yksikään kantoni ei äänestänyt järjestöön liittymisen puolesta.
• 23. maaliskuuta – Suomalainen rahtilaiva Karelia ajoi karille Gotska Sandössa Gotlannin edustalla. Kuusi ihmistä sai surmansa.
• 24. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat valtiovierailulle Sveitsiin. Kyseessä oli ensimmäinen Suomen presidentin virallinen vierailu Sveitsissä. Koivisto laski vierailun aikana seppeleen marsalkka Mannerheimin muistomerkille Montreux’ssä.
• 25. maaliskuuta – Filippiinien uusi presidentti Corazon Aquino hajotti parlamentin, lakkautti edeltäjänsä Ferdinand Marcosin aikaisen perustuslain ja julisti voimaan väliaikaisen perustuslain siihen saakka, kunnes valmisteilla oleva uusi perustuslaki hyväksyttäisiin kansanäänestyksessä.

• 2. huhtikuuta – Suomessa alkoi virkamieslakko, johon osallistui enimmillään noin 42 000 virkamiestä.^[2] Presidentti Mauno Koivisto joutui muuttamaan muutamaksi päiväksi valtion vierastaloon Munkkiniemeen, kunnes presidentin kanslian henkilökunta rajattiin lakon ulkopuolelle.^[3]
• 3. huhtikuuta – IBM esitteli kannettavan tietokoneen, PC Convertiblen.
• 5. huhtikuuta – Yhdysvaltalaissotilaiden keskuudessa suosittu La Belle -disco räjäytettiin Länsi-Berliinissä, kolme ihmistä kuoli ja 230 loukkaantui.^[4] Libyaa pidetään syyllisenä.^{kenen mukaan?}
• 7. huhtikuuta − Ruotsin uusi pääministeri Ingvar Carlsson teki ensimmäisen virallisen ulkomaanvierailunsa Suomeen. Hän tapasi presidentti Mauno Koiviston ja pääministeri Kalevi Sorsan.
• 9. huhtikuuta − Itävallan presidenttiehdokas Kurt Waldheim myönsi salanneensa tiedot siitä, että hän oli palvellut Natsi-Saksan armeijassa Kreikassa ja Jugoslaviassa vuodesta 1942 toisen maailmansodan loppuun saakka. Waldheim kiisti kuitenkin häneen kohdistetut sotarikossyytteet.
• 10. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan nimitti televisioidussa puheessaan Libyan johtajaa Muammar Gaddafia "Lähi-idän hulluksi koiraksi".
• 12. huhtikuuta – SKP:n vähemmistö perusti uuden puolueen nimeltä Demokraattinen Vaihtoehto. Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Leo Suonpää.
• 14. huhtikuuta − Euroopan talousyhteisön EEC:n jäsenmaiden ulkoministerit päättivät kokouksessaan Haagissa Alankomaissa ryhtyä rajoittamaan libyalaisten diplomaattien toimintaa yhteisön jäsenmaissa, mutta varoittivat Yhdysvaltoja voimakeinojen käytöstä Libyaa vastaan.
• 15. huhtikuuta – Yhdysvaltain pommikoneet iskivät brittiläisistä tukikohdista Libyaan ja pommittivat pääkaupunkia Tripolia ja Bengasin aluetta. Noin sata henkeä kuoli. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan julisti kaksi tuntia myöhemmin iskun olleen itsepuolustusta.^[5] Pommikoneiden oli kierrettävä Välimerelle Atlantin ja Gibraltarin salmen kautta, koska Ranska oli kieltänyt niiltä oman ilmatilansa käytön. Israel ja Iso-Britannia ilmoittivat välittömästi hyväksyvänsä iskun, kun taas Neuvostoliitto tuomitsi sen. ^[6]
• 16. huhtikuuta – Josif Stalinin tytär Svetlana Allilujeva muutti Neuvostoliitosta takaisin Yhdysvaltoihin. Hän oli palannut maanpaosta kotimaahansa vain vajaat puolitoista vuotta aiemmin.
• 16. huhtikuuta – Virkamieslakko laajeni koko maahan koskettuaan aluksi vain pääkaupunkiseutua.
• 21. huhtikuuta − Itä-Saksan kommunistisen puolueen pääsihteeri Erich Honecker valittiin uudelle viisivuotiselle virkakaudelle.
• 24. huhtikuuta − Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan varoitti Syyriaa ja Irania vastaavista iskuista kuin Libyaan oli kohdistettu.

• 24. huhtikuuta − Kenraalimajuri Gustav Hägglund nimitettiin YK:n Etelä-Libanonissa toimivien UNIFIL-rauhanturvajoukkojen komentajaksi kesäkuun alusta lukien.
• 25. huhtikuuta – Tohtori Ahti Karjalainen kieltäytyi hänelle tarjotusta Keskustapuolueen kunniajäsenyydestä. Karjalainen oli eronnut puolueesta vuonna 1983 sen jälkeen kun presidentti Mauno Koivisto oli erottanut hänet Suomen Pankin pääjohtajan paikalta.
• 25. huhtikuuta − Suomi solmi diplomaattisuhteet aasialaisen Bhutanin ja afrikkalaisen Malawin kanssa.
• 26. huhtikuuta – Tšernobylin lähellä Ukrainassa V.I. Lenin -ydinvoimalan reaktorissa syttyi grafiittitulipalo, joka aiheutti historian vakavimman ydinonnettomuuden. 31 ihmistä kuoli heti, ja suuria määriä radioaktiivisuutta pääsi ympäristöön.
• 30. huhtikuuta – Kouvolassa järjestettiin ensimmäistä kertaa Vappugospel
• 30. huhtikuuta − Libya karkotti noin sata brittiläistä, espanjalaista ja italialaista diplomaattia kostoksi EEC:n päätökselle rajoittaa libyalaisten diplomaattien toimintaa.

• 2. toukokuuta – Ralliautoilija Henri Toivonen ja hänen amerikanitalialainen kartanlukijansa Sergio Cresto saivat surmansa rajussa ulosajossa Korsikan rallissa. Heidän Lancia-autonsa syttyi palamaan suistuttuaan tieltä.
• 2. toukokuuta − Vancouverissa Kanadassa avattiin vuoden 1986 maailmannäyttely EXPO 86, johon osallistui yli 50 maata. Pohjoismaista näytteilleasettajana oli mukana ainoastaan Norja.
• 3. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Bergenissä Norjassa. Kilpailun voitti Belgia edustajanaan Sandra Kim kappaleella J'aime la vie.
• 4. toukokuuta − Afganistanin turvallisuuspalvelun entinen päällikkö Najibullah valittiin maan kommunistipuolueen uudeksi johtajaksi Babrak Karmalin tilalle. Karmal jatkoi kuitenkin presidenttinä.
• 4. toukokuuta − Läntisten teollisuusmaiden johtajat julistivat huippukokouksessaan Tokiossa Libyan kansainvälisen terrorismin suojelijaksi.
• 8. toukokuuta – Maailman eniten myyty virvoitusjuoma Coca-Cola täytti sata vuotta. Suomessa Coca-Cola oli tullut myyntiin vuonna 1952.
• 16. toukokuuta − Kansainvälisen poliisin Interpolin päämaja Pariisissa vaurioitui pahoin pommiräjähdyksessä. Äärivasemmistolainen Action directe (Suora toiminta) -ryhmä ilmoittautui iskun tekijäksi.
• 16. toukokuuta − Argentiinan entinen presidentti Leopoldo Galtieri tuomittiin 12 vuodeksi vankeuteen rikoksista ihmisyyttä vastaan.
• 17. toukokuuta – Virkamieslakko päättyi kestettyään lähes seitsemän viikkoa. Lakon aikana oli herännyt kiivas keskustelu siitä, pitäisikö yhteiskunnalle vaaralliset lakot lopettaa erityislailla. Presidentti Mauno Koivisto kehotti eduskunnan perustuslakivaliokuntaa selvittämään tällaisen lainsäädännön mahdollisuuksia.
• 20. toukokuuta – Oulun lentokonekaappausyritys 1986: nuori mies kaappasi Helsinkiin lähdössä olleen Finnairin matkustajakoneen Oulun lentoasemalla. Poliisi pidätti kaappaajan koneeseen tekemällään rynnäköllä. Kaappaaja ilmoitti tekonsa olleen vastalause ihmisten sulkemiselle laitoksiin.
• 26. toukokuuta – Euroopan yhteisö otti käyttöön Euroopan lipun.

• 5. kesäkuuta – SKDL:n vähemmistö ("taistolaiset") erotettiin puolueen eduskuntaryhmästä. Kymmenen erotettua kansanedustajaa järjestyi Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmäksi, joka valitsi puheenjohtajakseen Ensio Laineen.
• 6. kesäkuuta – Hanasaaren hiilivoimalassa Helsingissä syttyi tulipalo, joka aiheutti kymmenien miljoonien markkojen vahingot. Henkilövahingoilta vältyttiin.
• 6. kesäkuuta – Frankfurter Allgemeine Zeitungissa julkaistiin Ernst Nolten kirjoitus, josta alkoi Historikerstreit eli historioitsijoiden riita.
• 7. kesäkuuta – Liberaalinen Kansanpuolue erosi Keskustapuolueesta.
• 8. kesäkuuta – Entinen YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim valittiin Itävallan presidentiksi. Liittokansleri Fred Sinowatz erosi vaalituloksen selvittyä ja Israel kutsui Itävallan-suurlähettiläänsä kotiin.
• 12. kesäkuuta – Etelä-Afrikan hallitus julisti koko maan poikkeustilaan lähestyneen Soweton kansannousun ja joukkomurhien vuosipäivän edellä. Poliisi pidätti satoja mustia opposition edustajia "varmuuden vuoksi". YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi toimenpiteet yksimielisesti ja jyrkin sanoin ja vaati poikkeustilan välitöntä kumoamista.
• 13. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti eduskunnan oikeusasiamiehen Jorma S. Aallon uudeksi oikeuskansleriksi elokuun alussa eläkkeelle siirtyvän Kai Kortteen tilalle.
• 15. kesäkuuta – Keskustapuolue valitsi puoluekokouksessaan Lappeenrannassa puheenjohtajansa, ulkoministeri Paavo Väyrysen presidenttiehdokkaakseen vuoden 1988 vaaleihin. Väyrynen ilmoitti kuitenkin aloittavansa kampanjansa vasta syksyllä 1987.
• 16. kesäkuuta – Yleisradion pääjohtajalle Sakari Kiurulle osoitettu kirjepommi räjähti yhtiön toimitalossa Kesäkadulla Helsingissä. Postia avannut sihteeri loukkaantui lievästi. Pommin lähettäjää ei saatu selville.
• 17. kesäkuuta – Eduskunta torjui niukalla ääntenenemmistöllä (91–89) uusien Satakunnan, Pirkanmaan ja Kainuun läänien perustamisen, jota oli valmisteltu liki 30 vuotta.
• 20. kesäkuuta − Vakoilusta vankeuteen tuomittu Norjan ulkoministeriön entinen lehdistöpäällikkö Arne Treholt siirrettiin tiukemmin vartioituun vankilaan hänen pakosuunnitelmansa paljastuttua. Poliisi pidätti kolme henkilöä epäiltyinä osallistumisesta paon suunnitteluun.
• 22. kesäkuuta – Diego Maradona teki Vuosisadan maalin.
• 26. kesäkuuta – Suomen hallitus vetosi elinkeinoelämän järjestöihin, jotta ne supistaisivat kaupallisia suhteitaan Etelä-Afrikkaan.
• 26. kesäkuuta − Helsingin hovioikeus tuomitsi Helsingin entisen metrojohtajan Unto Valtasen yhden vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdottomaan vankeuteen lahjomien vastaanotosta. Helsingin raastuvanoikeus oli aiemmin vapauttanut Valtasen syytteistä.
• 27. kesäkuuta – Haagin kansainvälinen tuomioistuin totesi, että Yhdysvaltain tuki Nicaraguan hallitusta vastaan taistelleille contra-sisseille oli puuttumista Nicaraguan sisäisiin asioihin ja siten YK:n peruskirjan vastaista.

• 4. heinäkuuta – Yhdysvaltain symbolina pidetty, New Yorkin sataman suulla oleva Vapaudenpatsas täytti sata vuotta.
• 6. heinäkuuta – Entisen presidentin Ferdinand Marcosin kannattajat yrittivät vallankaappausta Filippiineillä. Yritys kuivui kokoon seuraavana päivänä. Maanpaossa ollut Marcos kiisti olleensa itse mukana hankkeessa.
• 7. heinäkuuta – Ranska ja Uusi-Seelanti pääsivät YK:n pääsihteerin Javier Perez de Cuellarin välityksellä sopimukseen maiden suhteita hiertäneessä, ympäristöjärjestö Greenpeacen Rainbow Warrior -aluksen räjäytystä koskeneessa kiistassa. Ranska esitti Uudelle-Seelannille virallisen anteeksipyynnön ja maksoi seitsemän miljoonan dollarin vahingonkorvauksen.
• 12. heinäkuuta − Silja Linen matkustaja-alus Wellamo ajoi karille Maarianhaminan edustalla. Turusta Tukholmaan matkalla ollut alus saatiin irrotetuksi karilta seuraavana päivänä Ruotsista hälytetyn voimakkaan jäänmurtajan avulla. Henkilövahinkoja ei sattunut.
• 23. heinäkuuta – Yorkin herttua, prinssi Andrew meni naimisiin Sarah Fergusonin kanssa Lontoossa.
• 28. heinäkuuta – Voimakas autopommi surmasi yli 30 ihmistä ja haavoitti yli sataa Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Samanlainen räjähdys surmasi seuraavana päivänä 24 ihmistä.
• 30. heinäkuuta – Suomen maaseudun puolueen kunniapuheenjohtaja Veikko Vennamo sai pyytämänsä eron puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävästä myrskyisässä puoluekokouksessa Jyväskylässä. Hänen tilalleen valittiin J. Juhani Kortesalmi. Veikko Vennamo ei itse ollut läsnä puoluekokouksessa. Puolueen puheenjohtaja Pekka Vennamo oli aiemmin kesällä syyttänyt isäänsä "varjopuoluejohdon" pystyttämisestä ja uhannut erota puheenjohtajan paikalta.

• 3. elokuuta − Viisivuotias poika sai surmansa Imatranajossa länsisaksalaisen moottoripyöräilijän menetettyä ajokkinsa hallinnan ja suistuttua yleisön joukkoon.
• 8. elokuuta – Mikkelin panttivankidraama: Kansallis-Osake-Pankin Jakomäen konttori ryöstettiin Helsingissä. Ryöstäjän pakomatka päättyi seuraavana yönä Mikkelin torille, jossa hän räjäytti itsensä, yhden panttivankinsa ja pakoautonsa.
• 12. elokuuta – Yhdysvallat erotti Uuden-Seelannin ANZUS-puolustusliitosta, koska Uusi-Seelanti ei ollut päästänyt satamiinsa ydinvoimalla käyviä tai ydinaseita kuljettaneita aluksia.
• 13. elokuuta – Berliinin muuri täytti 25 vuotta. Länsi-Saksan liittokansleri Helmut Kohl sanoi juhlapuheessaan, etteivät Länsi-Berliinin asukkaat koskaan mukaudu muuriin ja piikkilankaan. Itä-Saksan puoluejohtaja Erich Honecker puolestaan totesi muurin rakentamisen palvelleen rauhan asiaa.
• 14. elokuuta − Yhdysvaltain senaatti hyväksyi presidentti Ronald Reaganin ajaman 100 miljoonan dollarin tukipaketin Nicaraguan hallitusta vastaan taistelleille contra-sisseille. Edustajainhuone oli hyväksynyt paketin jo aiemmin.
• 21. elokuuta – Nyosjärvestä Kamerunissa purkautui kaasua (hiilidioksidia), joka tukehdutti 2 000 ihmistä 20 km:n säteellä.^[7]
• 21. elokuuta − Suomen Eläkeläisten Puolue piti ensimmäisen puoluekokouksensa Tampereella. Puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Virtanen Hyvinkäältä.
• 25. elokuuta − Israel ja Kamerun solmivat uudelleen diplomaattisuhteensa. Kamerun oli katkaissut suhteensa Israeliin yhdessä 28 muun Afrikan maan kanssa lokakuun 1973 sodan vuoksi. Kolme muuta Afrikan valtiota oli palauttanut suhteensa Israeliin jo aiemmin.
• 26. elokuuta − Helsingin entinen metrojohtaja Unto Valtanen ilmoitti valittavansa metrojupakan vuoksi hovioikeudessa saamastaan vankeustuomiosta Korkeimpaan oikeuteen. KKO myönsi Valtaselle valitusluvan syyskuussa.
• 26. elokuuta − Presidentti Urho Kekkosen omaiset ilmoittivat presidentin terveydentilan heikentyneen selvästi. Kekkonen kuoli Tamminiemessä 31. elokuuta.
• 29. elokuuta – Eka-yhtymä osti Valintatalo-ketjun Euromarket Oy:ltä.
• 31. elokuuta – Neuvostoliiton risteilyalus Admiral Nahimov törmäsi rahtialus Pjotr Vaseviin Mustallamerellä ja upposi; 423 ihmistä sai surmansa.

• 5. syyskuuta – Pan Amin lento 73, mukanaan 358 ihmistä, kaapattiin Karachin kansainvälisellä lentokentällä.
• 6. syyskuuta – Istanbulissa synagoogan räjähdyksessä kuoli 21 juutalaista ja kaksi terroristia. Tekijäksi ilmoittautui neljä eri arabijärjestöä.
• 6. syyskuuta − Chilen presidentti Augusto Pinochet yritettiin murhata maan pääkaupungissa Santiagossa. Iskussa sai surmansa viisi Pinochet'n henkivartijaa, mutta Pinochet itse sai vain lieviä vammoja. Hallitus julisti tapauksen vuoksi Santiagon kolmeksi kuukaudeksi piiritystilaan. Pinochet'n valtaannoususta tuli 11. syyskuuta kuluneeksi 13 vuotta.
• 7. syyskuuta – Desmond Tutusta tuli Etelä-Afrikan anglikaanikirkon ensimmäinen musta arkkipiispa.
• 7. syyskuuta – Urho Kekkosen hautajaisiin Helsingissä osallistui arvovieraita neljästäkymmenestä maasta. Helsingin tuomiokirkossa pidetyn siunauksen toimitti arkkipiispa John Vikström.
• 10. syyskuuta − Finnkino Oy osti Kinosto- ja Savoy-elokuvayhtiöiden koko osakekannan ja enemmistön Adams-filmin osakkeista. Kaupan tuloksena Finnkino sai haltuunsa kolmanneksen koko Suomen elokuvateattereista.
• 11. syyskuuta – New Yorkin pörssiromahdus: Dow Jones -indeksi laski yhden päivän aikana 86,6 pistettä, mikä oli siihen mennessä suurin koskaan yhden päivän aikana tapahtunut pudotus.
• 12. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto paheksui voimakkain sanoin julkisesti kenraalimajuri Pentti Syrjän muistelmateoksen Gruppa Finljandija julkaisemista alkuperäisessä muodossaan. Pääesikunta oli jo aiemmin yrittänyt estää teoksen julkaisun, koska sen oli katsottu sisältävän sellaisia Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin liittyviä tietoja, jotka olisi ollut pidettävä salassa.
• 16. syyskuuta – Kansanedustaja Kaarina Suonio siirtyi Tampereen apulaiskaupunginjohtajaksi vastuualueenaan kulttuuri- ja opetustoimi. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi vuoden 1983 vaaleissa eduskunnasta pudonnut Seija Karkinen.
• 19. syyskuuta – Kokoomuksen työministeri Urpo Leppäselle esittämä epäluottamuslause kaatui eduskunnassa äänin 100-43. Välikysymyksen aiheena oli työministeriölle vuoden 1984 budjetissa varatun määrärahan ylitys lähes kuudella miljoonalla markalla niin sanotun Rinteen työllistämismallin kokeilussa.
• 25. syyskuuta − Hiihtäjä Juha Mieto vastaanotti hänelle myönnetyn Pierre de Coubertin -kunniamitalin YK:n tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon päämajassa Pariisissa. Mitali myönnettiin rehdistä käytöksestä urheilussa ja Mieto oli mitalin ensimmäinen suomalainen saaja.
• 27. syyskuuta – Metallican basisti Cliff Burton kuoli Euroopan-kiertueella keikkabussin jouduttua ojaan, minkä johdosta Burton jäi bussin alle yhtyeen matkustaessa Ruotsista Kööpenhaminaan.
• 30. syyskuuta – Israelin turvallisuuspalvelu Mossad sieppasi ydinteknikko Mordechai Vanunun Roomassa ja kuljetti hänet Israeliin.
• 30. syyskuuta − Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat viralliselle vierailulle Japaniin.

• 2. lokakuuta – Sotalelujen valmistus, maahantuonti ja myynti Suomessa sovittiin lopetettavaksi vuoden 1987 alusta lukien.
• 5. lokakuuta – Brittiläinen The Times -lehti kertoi sunnuntainumeronsa etusivulla Israelin valmistaneen salaisessa tehtaassa 20 vuoden aikana noin sata ydinpommia. Lehti perusti uutisensa Mordechai Vanunun antamiin tietoihin. Israel kiisti tiedot.^[8][9]
• 6. lokakuuta – Neuvostoliittolainen Projekti 667A -luokan sukellusvene K-219 upposi päivän ohjusosaston tulipalon jälkeen Hatterasin syvänteeseen 1 000 km Bermudan itäpuolelle. Veneessä on 34 ydinkärkeä ja kaksi reaktoria.^[10]
• 7. lokakuuta – Dingo hajosi virallisesti. Samana päivänä hajoamisesta tiedottivat mm. TV-uutiset ja Ajankohtainen kakkonen.
• 10. lokakuuta – 7,5 richterin maanjäristys surmasi 1 500 ihmistä^[11] San Salvadorssa.
• 10. lokakuuta − YK:n turvallisuusneuvosto ja yleiskokous valitsivat pääsihteeri Javier Perez de Cuellarin yksimielisesti uudelle viisivuotiselle virkakaudelle.
• 11. lokakuuta – Liennytys: Ronald Reagan ja Mihail Gorbatšov tapasivat Reykjavíkissa. Huippukokous päättyi tuloksettomana.
• 15. lokakuuta − Taiwan lakkautti vuodesta 1949 voimassa olleen sotatilan.
• 17. lokakuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1992 talvikisat Ranskan Albertvillelle ja kesäkisat Espanjan Barcelonalle. KOK päätti myös, että vuoden 1992 jälkeen kesä- ja talvikisat järjestetään vuorotellen kahden vuoden välein.
• 19. lokakuuta – Mosambikin presidentti Samora Machel sai surmansa lento-onnettomuudessa Etelä-Afrikassa. Onnettomuudessa kuoli kaikkiaan 34 ihmistä.^[12] Mosambik syytti Etelä-Afrikkaa onnettomuuden aiheuttamisesta.^[12]
• 21. lokakuuta – Marshallinsaaret itsenäistyi Yhdysvalloista.
• 21. lokakuuta – Helsingin metrorata laajeni Itäkeskuksesta Kontulaan.
• 23. lokakuuta – Keski-Afrikan vuonna 1979 syrjäytetty hallitsija Bokassa palasi yllättäen kotimaahansa. Hänet vietiin suoraan lentokentältä vankilaan.
• 25. lokakuuta − Genevessä Sveitsissä kokoontunut Kansainvälisen Punaisen Ristin konferenssi päätti äänin 159−25 sulkea Etelä-Afrikan järjestön toiminnan ulkopuolelle. Suomi äänesti päätöstä vastaan. Vastavetona Etelä-Afrikka karkotti kaikki Punaisen Ristin työntekijät.
• 27. lokakuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa arvosteli keskustapuoluetta ja sen puheenjohtajaa, ulkoministeri Paavo Väyrystä, punamultayhteistyön tuhoamisesta ja presidentti Urho Kekkosen poliittisen perinnön tuhlaamisesta.
• 27. lokakuuta – Yhdysvaltalainen Newsweek-aikakauslehti julkaisi Länsi-Saksan liittokanslerin Helmut Kohlin haastattelun, jossa tämä rinnasti Neuvostoliiton puoluejohtajan Mihail Gorbatšovin ja Natsi-Saksan propagandaministerin Josef Goebbelsin luonnehtien heitä "hyviksi suhdetoiminnan asiantuntijoiksi". Lausunto herätti suurta kohua Euroopassa ja Kohl joutui pyytämään puheitaan anteeksi sekä omalta maaltaan että Neuvostoliitolta.
• 28. lokakuuta – Vapaudenpatsaan satavuotisjuhlat New York Cityssä.

• 1. marraskuuta – Sandoz-lääkeyhtiön kemiantehtaalla Sveitsissä lähellä Baselia syttyi tulipalo. Reinjokeen valui sammutusvesien mukana noin tuhat kuutiometriä erilaisia myrkkyjä, jotka tappoivat joesta Baselin ja Saksan Karlsruhen kaupunkien väliltä miltei kaiken elollisen. Parikymmentä tehtaan työntekijää hakeutui sairaalahoitoon.^[13]
• 3. marraskuuta – Mikronesia itsenäistyi Yhdysvalloista.
• 3. marraskuuta – Iran-Contra-skandaali: libanonilainen lehti Ash-Shiraa paljasti Yhdysvaltain myyneen aseita Iraniin vapauttaakseen seitsemän yhdysvaltalaista panttivankia Libanonissa.
• 3. marraskuuta − Mosambikia hallinneen FRELIMO-puolueen keskuskomitea valitsi maan uudeksi presidentiksi ulkoministeri Joaquim Chissanon.
• 5. marraskuuta – Helsingin uuden oopperatalon rakennustyöt käynnistyivät. Alkuräjäytyksen laukaisi opetusministeri Gustav Björkstrand. Talon arvioitiin valmistuvan vuonna 1990.
• 6. marraskuuta – Kirkolliskokous päätti avata pappisviran naisille äänin 87–21, mikä merkitsi muutosta kirkkolakiin. Lainmuutoksen päätettiin tulevan voimaan aikaisintaan vuoden 1988 alussa. Naispappeutta vastustanut Oulun hiippakunnan piispa Olavi Rimpiläinen poistui kokouksesta kesken kaiken.
• 9. marraskuuta − Israelin hallitus ilmoitti ydinteknikko Mordechai Vanunun olevan vangittuna Israelissa.
• 11. marraskuuta – Sperry Rand ja Burroughs fuusioituivat luoden Unisysin, maailman toiseksi suurimman tietotekniikka-alan yhtiön.
• 12. marraskuuta – Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Martti Ahtisaari nimitettiin YK:n hallintoasioiden alipääsihteeriksi vuoden 1987 alusta lukien.
• 16. marraskuuta – Kokoomus piti puoluekokouksensa Joensuussa. Pankinjohtaja Harri Holkeri valittiin puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 1988 presidentinvaaliin. Puheenjohtaja Ilkka Suominen syytti puheessaan hallitusta toimintakyvyttömäksi sekä pyysi presidentti Mauno Koivistoa hajottamaan eduskunnan ja määräämään uudet vaalit jo helmikuuksi 1987.
• 17. marraskuuta – Etelä-Korean puolustusministeriö kertoi Pohjois-Korean johtajan Kim Il Sungin tulleen murhatuksi. Seuraavana päivänä Kim Il Sung esiintyi itse Pohjois-Korean televisiossa ja kumosi huhun.
• 25. marraskuuta – Yhdysvaltain oikeusministeri Edwin Meese paljasti asemyynnistä saatujen varojen menneen Contra-sisseille Nicaraguassa.
• 26. marraskuuta – Arolan junaturma Kuhmon Härmänkylässä.
• 27. marraskuuta – Dagens Nyheter kertoi ruotsalaisen liikemiehen välittäneen eurooppalaisista valtioista peräisin olleita aseita ja ammuksia Iraniin vastoin Ruotsin lakeja, jotka kielsivät aseiden viennin sotaa käyviin maihin. Myös suomalaisen Forcit- ja ruotsalaisen Bofors-tehtaan kerrottiin sekaantuneen juttuun.
• 28. marraskuuta − Ydinteknikko Mordechai Vanunulle luettiin israelilaisessa tuomioistuimessa syytteet vakoilusta, valtiosalaisuuksien paljastamisesta viholliselle ja maanpetoksesta.
• 29. marraskuuta – Hiihtäjä Marjo Matikainen valittiin suomalaisten urheilutoimittajien äänestyksessä vuoden parhaaksi urheilijaksi.
• 30. marraskuuta − Pietarsaaren maaseurakunnan kivikirkko vihittiin uudelleen käyttöön. Kirkko oli vaurioitunut heinäkuussa 1985 sattuneessa tulipalossa.

• 1. joulukuuta – Oy Kolmostelevisio Ab aloitti ohjelmatoiminnan.
• 1. joulukuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle uudistetut 50 ja 100 markan setelit sekä kokonaan uuden 1000 markan setelin.
• 2. joulukuuta – SKDL:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja sekä entinen ministeri Veikko Saarto siirtyi Kansaneläkelaitoksen johtajaksi ja erosi eduskunnasta. Uudeksi kansanedustajaksi tuli vuoden 1983 vaaleissa pudonnut toimitsija Pauli Uitto ja uudeksi eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi Lauha Männistö.
• 6. joulukuuta – Erikoispikajuna 57 Lapponia suistui raiteilta Lapualla.
• 7. joulukuuta – Näyttelijä Kristiina Halkola valittiin Demokraattisen vaihtoehdon (Deva) puheenjohtajaksi. Hänestä tuli Suomen ensimmäinen naispuoluejohtaja. Puoluekokous antoi julkilausuman, jonka mukaan Deva ei ollut päässyt riittävästi esille tiedotusvälineissä.
• 8. joulukuuta – Oikeuskansleri Jorma S. Aalto vapautti Johannes Virolaisen lopullisesti lahjusepäilyistä.
• 16. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi koskiensuojelulain sekä samalla Keskustapuolueen ponsiehdotuksen, jossa hallitusta kehotettiin tutkimaan mahdollisuuksia Kollajan altaan rakentamiseksi Iijokeen sekä allashankkeen vaikutuksia alueen työllisyyteen.
• 17. joulukuuta – Alma-Atassa Kazakstanissa alkoivat kolmipäiväiset levottomuudet Kremlin nimitettyä Venäjältä kotoisin olleen Gennadi Kolbinin tasavallan johtoon Dinmuhamed Kunajevin tilalle.^[14]
• 19. joulukuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto päätti sallia maan tunnetuimman toisinajattelijan, ydinfyysikko Andrei Saharovin, ja hänen puolisonsa Jelena Bonnerin paluun sisäisestä maanpaosta Gorkin kaupungista Moskovaan. Saharov ja Bonner saapuivat Moskovaan 23. joulukuuta ja vaativat kaikkien mielipidevankien vapauttamista Neuvostoliiton vankiloista.
• 22. joulukuuta – Helsingin kaupungin uusi pääkirjasto avattiin Pasilassa.
• 22. joulukuuta – Helsingin raastuvanoikeus julisti laittomaksi SKP:n edustajakokouksen päätöksen, jolla kahdeksan puolueen vähemmistön hallitsemaa piirijärjestöä oli erotettu puolueesta keväällä 1985.
• 23. joulukuuta – Voyager, Burt Rutanin suunnittelema lentokone pilotteinaan Dick Rutan ja Jeana Yeager, laskeutui ensimmäiseltä välilaskuttomalta ja -tankkauksettomalta maailmanympärilennolta.
• 28. joulukuuta − Salainen oikeudenkäynti ydinteknikko Mordechai Vanunua vastaan alkoi Israelin pääkaupungissa Jerusalemissa.
• 31. joulukuuta – Hovioikeudenneuvos Paavo Nikula nimitettiin Suomen ensimmäiseksi tasa-arvovaltuutetuksi. Hänen tärkeimmäksi tehtäväkseen tuli valvoa vuoden 1987 alusta voimaan astuvan tasa-arvolain toteutumista. Nikula oli toiminut oikeusministerinä Kalevi Sorsan toisessa hallituksessa vuosina 1978–1979.

• Vuoden parhaaksi suomalaiseksi jazz-levytykseksi valittiin Vesa-Matti Loirin levyttämä kappale Naurava kulkuri.
• Joel Hallikainen ja Timo Koivusalo tapasivat ensimmäisen kerran Neuvostoliiton Sotšissa Hallikaisen ollessa häämatkalla.
• Suomen viimeinen kolmiomittaustorni valmistui.

• 1. tammikuuta – Viktorija Amelina, ukrainalainen kirjailija (k. 2023)
• 3. tammikuuta – Lloyd Polite, Jr., yhdysvaltalainen R&B -laulaja
• 6. tammikuuta – Petter Northug, norjalainen maastohiihtäjä
• 8. tammikuuta – Carl-Oskar Bohlin, ruotsalainen poliitikko
• 14. tammikuuta – Une Bastholm, norjalainen poliitikko
• 24. tammikuuta – Mischa Barton, englantilainen näyttelijä
• 26. tammikuuta – Matt Heafy, japanilaissyntyinen laulaja ("Trivium")
• 26. tammikuuta – Eva Maydell, bulgarialainen poliitikko
• 27. tammikuuta – Sergei Litvinov, venäläinen moukarinheittäjä
• 28. tammikuuta – Miguel Torres, espanjalainen jalkapalloilija
• 31. tammikuuta – Megan Ellison, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja
• 5. helmikuuta – Saara Pekkarinen, suomalainen keskimatkojen juoksija
• 6. helmikuuta – Dane DeHaan, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 6. helmikuuta – Sopo Nižaradze, georgialainen laulaja, näyttelijä ja lauluntekijä
• 14. helmikuuta – Sara Melleri, suomalainen näyttelijä
• 14. helmikuuta – Tiffany Thornton, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 15. helmikuuta – Valeri Božinov, bulgarialainen jalkapalloilija
• 15. helmikuuta – Adam Lundgren, ruotsalainen näyttelijä
• 15. helmikuuta – Amber Riley, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 17. helmikuuta – Satu Aarnio, suomalainen malli ja juontaja, Miss Suomi 2008
• 22. helmikuuta – Sini-Maria Makkonen (”Sini Sabotage”), suomalainen rap-artisti ja DJ
• 25. helmikuuta – Justin Berfield, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 25. helmikuuta – James Phelps, englantilainen näyttelijä
• 25. helmikuuta – Oliver Phelps, englantilainen näyttelijä, James Phelpsin kaksoisveli
• 1. maaliskuuta – Johnny Reed McKinzie (”Jay Rock”), yhdysvaltalainen rap-muusikko
• 3. maaliskuuta – Mehmet Topal, turkkilainen jalkapalloilija
• 14. maaliskuuta – Jamie Bell, englantilainen näyttelijä
• 19. maaliskuuta – Susanne Sundfør, norjalainen muusikko
• 24. maaliskuuta – Christian Rabjerg Madsen, tanskalainen poliitikko
• 28. maaliskuuta – Lady Gaga, yhdysvaltalainen muusikko
• 30. maaliskuuta – Sergio Ramos García (”Sergio Ramos”), espanjalainen jalkapalloilija

• 1. huhtikuuta – Ireen Wüst, alankomaalainen pikaluistelija
• 9. huhtikuuta – Leighton Meester, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. huhtikuuta – Jessica Stam, kanadalainen malli
• 25. huhtikuuta – Markus Virtanen, suomalainen näyttelijä
• 28. huhtikuuta – Jenna Ushkowitz, korealais-yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 1. toukokuuta – Adrian Lux, ruotsalainen musiikkituottaja ja DJ
• 1. toukokuuta – Konstantin Nikkari, suomalainen näyttelijä ja malli
• 2. toukokuuta – James Kirk, kanadalainen näyttelijä
• 6. toukokuuta – Marie Bjerre, tanskalainen poliitikko
• 13. toukokuuta – Robert Pattinson, englantilainen näyttelijä, malli ja muusikko
• 13. toukokuuta – Alexander Rybak, valkovenäläissyntyinen norjalainen laulaja (euroviisuvoittaja 2009)
• 20.toukokuuta - Matti Juhani Saari, suomalainen kouluampuja (k.2008
• 24. toukokuuta – Patrick Bantamoi, sierraleonelainen jalkapallomaalivahti
• 3. kesäkuuta – Rafael Nadal, espanjalainen tennispelaaja
• 5. kesäkuuta – Amanda Crew, kanadalainen näyttelijä
• 7. kesäkuuta – Kari Nessa Nordtun, norjalainen poliitikko
• 13. kesäkuuta – Keisuke Honda, japanilainen jalkapalloilija
• 13. kesäkuuta – Akihiro Ienaga, japanilainen jalkapalloilija
• 13. kesäkuuta – Mary-Kate ja Ashley Olsen, yhdysvaltalaiset näyttelijäkaksoset
• 13. kesäkuuta – Måns Zelmerlöw, ruotsalainen laulaja, muusikko ja juontaja
• 18. kesäkuuta – Richard Madden, skotlantilainen näyttelijä
• 26. kesäkuuta – Francisco Jiménez Tejada (”Xisco”), espanjalainen jalkapalloilija

• 1. heinäkuuta – Agnes Monica, indonesialainen laulaja ja näyttelijä
• 2. heinäkuuta – Lindsay Lohan, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 5. heinäkuuta – Piermario Morosini, italialainen jalkapalloilija (k. 2012)
• 14. heinäkuuta – Antti Kurvinen, suomalainen keskustalainen poliitikko ja ministeri
• 14. heinäkuuta – Ambruse Vanzekin, nigerialainen jalkapallomaalivahti
• 15. heinäkuuta – Arif Salum, norjalainen räppäri
• 19. heinäkuuta – Juho Paukku, suomalainen tennispelaaja
• 25. heinäkuuta – Juho Jokinen, suomalainen jääkiekkoilija
• 27. heinäkuuta – Courtney Kupets, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiamitalisti ja maailmanmestari
• 31. heinäkuuta – Jevgeni Malkin, venäläinen jääkiekkoilija
• 4. elokuuta – Alex Sando Mendonça dos Santos (”Cicinho”), brasilialainen jalkapalloilija
• 4. elokuuta – Oleg Ivanov, venäläinen jalkapalloilija
• 8. elokuuta – Peyton List, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
• 13. elokuuta – Wesley Taylor, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 14. elokuuta – Terin Humphrey, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiamitalisti ja maailmanmestari
• 15. elokuuta – Besik Kuduhov, venäläinen vapaapainija (k. 2013)
• 26. elokuuta – Heikki Hätönen, suomalainen salibandyn pelaaja
• 26. elokuuta – Cassandra Ventura (”Cassie”), yhdysvaltalainen R&B-laulaja
• 30. elokuuta – Ryan Ross, yhdysvaltalainen kitaristi ("Panic! at the Disco")
• 6. syyskuuta – Ville Liimatainen, suomalainen laulaja ("Flinch")
• 9. syyskuuta – Christian Ward (”Yung Berg"), yhdysvaltalainen rap-artisti
• 12. syyskuuta – Emmy Rossum, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 14. syyskuuta – Berat Sadik, suomalainen jalkapalloilija
• 27. syyskuuta – Niklas Räsänen, suomalainen nyrkkeilijä

• 3. lokakuuta – Adrian Mariappa, englantilais-jamaikalainen jalkapalloilija
• 9. lokakuuta – Laure Manaudou, ranskalainen uimari
• 18. lokakuuta – Senni Eskelinen, suomalainen kanteleensoittaja
• 23. lokakuuta – Emilia Clarke, brittiläinen näyttelijä
• 30. lokakuuta – Thomas Morgenstern, itävaltalainen mäkihyppääjä
• 1. marraskuuta – Riku Nieminen, suomalainen näyttelijä, rumpali ja tanssija
• 8. marraskuuta – Aaron Swartz, yhdysvaltalainen tietokoneohjelmoija ja aktivisti
• 11. marraskuuta – Greta Salóme, islantilainen laulaja
• 22. marraskuuta – Jan Kolář, tšekkiläinen jääkiekkoilija
• 27. marraskuuta – Arba Kokalari, ruotsalainen poliitikko
• 4. joulukuuta – Nevin Galmarini, sveitsiläinen lumilautailija
• 8. joulukuuta – Amir Khan, brittiläinen nyrkkeilijä
• 11. joulukuuta – Tiina Elovaara, suomalainen kansanedustaja
• 24. joulukuuta – Ana Brenda Contreras, meksikolais-yhdysvaltalainen näyttelijä
• 30. joulukuuta – Ellie Goulding, brittiläinen laulaja
• Ina Colada, saksalainen pop-laulaja

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1986 kuolleista henkilöistä

• Nobelin fysiikanpalkinto: Ernst Ruska, Gerd Binnig ja Heinrich Rohrer
• Nobelin kemianpalkinto: Dudley R. Herschbach, Yuan T. Lee ja John Charles Polanyi
• Nobelin lääketieteen palkinto: Stanley Cohen ja Rita Levi-Montalcini
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Wole Soyinka
• Nobelin rauhanpalkinto: Elie Wiesel

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1986

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1986

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1986

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1986

Pääartikkeli: Videopelivuosi 1986

• Valerian ja Laureline -sarjakuva-albumin Liikkuvien vetten kaupunki (1968) tapahtumat sijoittuvat tähän vuoteen. Aikamatkaajat saapuvat ydinvahingon nostattaman vedenpaisumuksen vallassa olevaan New Yorkiin estämään toista aikamatkaajaa muuttamasta historiaa.