LIMSpec Wiki

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Anastasio Somozasta tuli Nicaraguan presidentti.
1. tammikuuta – Pohjois-Pirkkala muuttui kauppalaksi. Samalla Pispalan taajaväkinen yhdyskunta lähialueineen liitettiin siitä Tampereen kaupunkiin. Paattinen erotettiin itsenäiseksi kunnaksi Maarian kunnasta.
2. tammikuuta – Helsingin Kruunuhaassa Unioninkatu 45:ssä sijainnut elokuvateatteri Unika tuhoutui räjähdyksessä ja sitä seuranneessa tulipalossa. Onnettomuudessa sai yksi palokuntalainen vammoja.^[1]
7. tammikuuta − Alankomaiden kruununprinsessa Juliana ja saksalainen Lippe-Biesterfeldin prinssi Bernhard vihittiin avioliittoon Haagissa.
9. tammikuuta – Yrjö Väisälä löysi asteroidi 1424 Sundmanian.
12. tammikuuta – Suomalainen rahtilaiva M/S Johanna Thordén haaksirikkoutui Pentlandin salmessa Skotlannin ja Orkney-saarten välillä, jolloin 30 miehistön jäsentä ja matkustajaa sai surmansa ja vain 8 pelastui.
19. tammikuuta – Howard Hughes teki ilmailuennätyksen lentämällä Los Angelesista New Yorkiin seitsemässä tunnissa, 28 minuutissa ja 25 sekunnissa.
20. tammikuuta – Franklin D. Roosevelt vannoi virkavalan toiselle presidenttikaudelleen. Edellisten presidenttien virkaanastujaistilaisuudet pidettiin 4. maaliskuuta, tästä lähtien 20. tammikuuta.
20. tammikuuta – Helsingistä Britannian Manchesteriin matkalla ollut suomalainen rahtilaiva S/S Savonmaa haaksirikkoutui Skagerrakissa Norjan etelärannikolla erittäin kovassa merenkäynnissä. Aluksen koko 26 hengen miehistö hukkui.
23. tammikuuta – Moskovan toisessa oikeudenkäynnissä 17 kommunistijohtajaa syytettiin osallistumisesta Lev Trotskin salaliittoon Neuvostoliiton kaatamiseksi ja sen johtajien murhaamiseksi.
29. tammikuuta – Neuvostoliiton tärkeimpiin kommunistijohtajiin kuulunut Karl Radek tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen.
30. tammikuuta − Adolf Hitler allekirjoitti asetuksen, jolla kiellettiin saksalaisia koskaan vastaanottamasta minkään alan Nobelin palkintoja. Taustalla oli vuoden 1935 rauhanpalkinnon myöntäminen Carl von Ossietzkylle, mitä Hitler piti ”loukkauksena Saksaa kohtaan”.
31. tammikuuta – Neuvostoliitossa teloitettiin 31 henkilöä trotskilaisuudesta syytettynä.
7. – 11. helmikuuta − Ulkoministeri Rudolf Holsti vieraili Neuvostoliitossa ja tapasi Moskovassa virkaveljensä Maksim Litvinovin, presidentti Mihail Kalininin ja marsalkka Kliment Vorošilovin. Holsti kävi matkansa aikana myös Pietarissa.
8. helmikuuta – Falangistit valtasivat Málagan.
15. helmikuuta – Kyösti Kallio valittiin presidentinvaalien toisessa äänestyksessä Suomen presidentiksi.
16. helmikuuta – Wallace Carothers sai patentin nailonille.
25. helmikuuta – Valtion lentokonetehtaan uuden tehtaan vihkiäisiä vietettiin Tampereen Härmälässä.
3. maaliskuuta − Josif Stalin vaati Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean kokouksessa trotskilaisten vastaisten toimien kiihdyttämistä.
7. maaliskuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johtoon kuuluneet Nikolai Buharin ja Aleksei Rykov erotettiin puolueesta ja vangittiin.
10. maaliskuuta – Natsismin tuominnut paavi Pius XI:n ensyklika Mit brennender Sorge julkaistiin Saksassa.
10. maaliskuuta – Hella Wuolijoen näytelmän Juurakon Hulda kantaesitys oli Helsingin Kansanteatterissa.
12. maaliskuuta – A. K. Cajander muodostaa Suomeen ensimmäisen punamultahallituksen
12. maaliskuuta – Saksan Suomen-lähettiläs Wipert von Blücher esitti ulkoministeri Rudolf Holstille vastalauseen sen johdosta, että Cajanderin hallituksen sosiaaliministeriksi oli nimitetty Saksaan avoimen kielteisesti suhtautuva K.-A. Fagerholm.

18. maaliskuuta – Espanjan sisällissota: tasavaltalaiset joukot voittivat italialaiset Guadalajaran taistelussa.
24. maaliskuuta – Helsingin Munkkisaaressa miljoonavahingot aiheuttanut tulipalo tuhosi Helsingin Autokoritehtaan tehdasrakennuksen ja viereisen kolmikerroksisen tiilirakennuksen, jossa sijaitsi Helsingin Värjäämö Oy ja Helsingin Säilyke Oy.^[2]

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Adenista tuli brittien kruununsiirtomaa.
5. huhtikuuta – Neuvostoliiton salaisen poliisin (NKVD) päällikkö, kommunistien puhdistuksia johtanut Genrih Jagoda erotettiin virastaan, koska hän oli ”ylittänyt valtuutensa”.
17. huhtikuuta – Repe Sorsa esiintyi ensimmäisen kerran piirrosfilmissä.
26. huhtikuuta – Espanjan sisällissota: Luftwaffe pommitti Guernicaa.
1. toukokuuta – Yleislakko Pariisissa.
6. toukokuuta – Zeppeliini Hindenburg LZ-129 tuhoutui Lakehurstissa Yhdysvalloissa.
12. toukokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö VI kruunattiin Westminster Abbeyssa. Suomea kruunajaisissa edusti ulkoministeri Rudolf Holsti.
27. toukokuuta – Golden Gaten silta avattiin liikenteelle.
31. toukokuuta – Suomessa säädettiin kansaneläkelaki.
2. kesäkuuta – Vuonna 1935 kuolleen itävaltalaisen säveltäjän Alban Bergin ooppera Lulu sai ensiesityksensä Zürichin oopperassa.
3. kesäkuuta – Windsorin herttua (Yhdistyneen kuningaskunnan entinen kuningas Edvard VIII) solmi avioliiton Wallis Simpsonin kanssa Ranskassa.
11. kesäkuuta – Marsalkka Mihail Tuhatševski ja seitsemän puna-armeijan kenraalia teloitettiin.
13. kesäkuuta − Presidentti Kyösti Kallio vihki Suomen urheiluopiston Vierumäellä Heinolan mlk:ssa. Rakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman.
24. kesäkuuta − Suomen Matkailijayhdistyksen omistama Kolttakönkään matkailumaja tuhoutui tulipalossa. Palossa kuoli yksi englantilainen matkailija ja useat matkailijat saivat ruhje- ja palovammoja.^[3]
29. kesäkuuta – Kanadalainen Joseph-Armand Bombardier sai patentin moottorikelkan vetojärjestelmälle.

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Irlannin vapaavaltion kansalaiset hyväksyivät uuden perustuslain.
1. heinäkuuta – Saksassa Gestapo pidätti pastori Martin Niemöllerin.
2. heinäkuuta – Amelia Earhart katosi yrittäessään maailman ensimmäistä päiväntasaajaa kiertänyttä maailmanympärilentoa.
7. heinäkuuta – Kiinan–Japanin sota alkoi: Marco Polon sillan välikohtaus.
9. heinäkuuta – 12 ihmistä sai surmansa ja kymmeniä loukkaantui Helsingin edustalla Vallisaaressa sattuneessa räjähdysonnettomuudessa.
16. heinäkuuta – Hyvinkäällä linja-auto syöksyi alas rautatien ylikulkusillalta. Onnettomuudessa kuoli kolme ja loukkaantui vakavasti neljä henkilöä.
19. heinäkuuta – Münchenissä Saksassa avattiin ”turmeltuneiden taiteilijoiden” teosten näyttely. Kansallissosialistiseen näkemykseen soveltumattomia teoksia esiteltiin esimerkkeinä ”epäsaksalaisesta kulttuurista” ja ”rappeutuneesta taiteesta”. Esillä oli muun muassa Paul Kleen, Oskar Kokoschkan ja Wassily Kandinskyn töitä. Näyttelyn jälkeen teokset tuhottiin julkisesti ja monet vallanpitäjien epäsuosioon joutuneet taiteilijat pakenivat Saksasta.
21. heinäkuuta – Éamon de Valera valittiin Irlannin presidentiksi.
23. heinäkuuta – Kiuruveden 1852 valmistunut empiretyylinen puinen ristikirkko tuhoutui kirkon tornista alkaneessa tulipalossa.^[4]
28. heinäkuuta – IRA:n pommi-isku kuningas Yrjö VI:ta vastaan Belfastissa.
29. heinäkuuta – Malmin lentokentällä vieraili Euroopan suurin lentokone Lufthansan Junkers G.38 "Generalfeldmarschall von Hindenburg". 34-matkustajapaikkainen kone toi Suomeen Latvian 31 hengen joukkueen ammunnan maailmanmestaruuskilpailuihin.
30. heinäkuuta – 9. elokuuta – Ammunnan maailmanmestaruuskilpailut pidettiin Helsingissä Malmin ampumaradalla.
6. elokuuta – Espanjan sisällissota: falangistit tulittivat tykein Madridia.
8. elokuuta – Stalinin vainot alkoivat, kun Moskovan Butovossa teloitettiin 91 ensimmäiseen vakavuusluokkaan kuulunutta neuvostovastaista elementtiä NKVD:n 5. elokuuta voimaan tulleen käsky numero 00447:n ”Operaatiosta entisten kulakkien, rikollisten ja muiden neuvostovastaisten elementtien rankaisemiseksi” mukaan.
28. elokuuta – Toyota Motor Corporation perustettiin itsenäisenä yhtiönä.
30. elokuuta – 2. syyskuuta – Viron presidentti Konstantin Päts vieraili Suomessa. Helsingin lisäksi hän kävi Viipurissa ja tutustui Vuoksenlaakson teollisuuslaitoksiin.^[5]
8. syyskuuta – Hartolan Jääsjärven Suursyvänselällä hukkui viisi henkilöä pienen perämoottoriveneen kaaduttua kovassa tuulessa. Venekunta oli käynyt lypsämässä Hirtesalon saaressa ollutta Jaatisen talon karjaa.^[6]
13. elokuuta – 28. marraskuuta – Kiinan-Japanin sota : Shanghain taistelu käytiin.
21. syyskuuta – J. R. R. Tolkienin teos Hobitti eli sinne ja takaisin julkaistiin.
25. syyskuuta – Benito Mussolini teki valtiovierailun Berliiniin.
29. syyskuuta – Brasilian sotaministeri Eurico Gaspar Dutra ilmoitti radiossa armeijan paljastaneen kommunistien vallankaappaussuunnitelman ja vaati maan asettamista sotatilaan.

lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Uskelan auto-onnettomuus – kahdeksan nuorta hukkui jokeen kun markkinaväkeä kuljettanut kuorma-auto syöksyi rotkoon Uskelan Isokylässä Salon lähellä.
12. lokakuuta – Valtion lentokonetehtaan rakentama VL Viima II koulutuslentokone teki ensilentonsa. Konetta rakennettiin 22 kappaletta ja se oli käytössä 1960-luvulle saakka.
17. lokakuuta – Tupu, Hupu ja Lupu esiintyvät ensimmäisen kerran Al Taliaferron ja Ted Osbournen sarjakuvastripissä.
21. lokakuuta – Espanjan sisällissota: falangistit saivat haltuunsa koko Espanjan pohjoisrannikon.
1. marraskuuta − Lappeenrannan ja Elisenvaaran välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
5. marraskuuta – Adolf Hitler ilmoitti salaisessa kokouksessa suunnitelmastaan hankkia elintilaa saksalaisille.
5. marraskuuta – Espanjan sisällissota: tasavaltalaisten tukijoiden joukkoteloitus Piedrafita de Babiassa, lähellä Leónia Espanjassa. Mahdollisesti jopa 35 000 ihmistä teloitettiin.
6. marraskuuta – Italia liittyi antikominternsopimukseen.
8. marraskuuta – Kansallissosialistinen näyttely ”Ikuinen juutalainen” (Der ewige Jude) avattiin Münchenissä.
9. marraskuuta – Kiinan–Japanin sota: japanilaiset valtasivat Shanghain.
10. marraskuuta – Brasilian presidentti Getúlio Vargas ilmoitti radiossa suunniteltujen presidentinvaalien peruuttamisesta, kongressin hajottamisesta ”kalliina ja riittämättömänä aparaattina” ja omaksui laajat valtaoikeudet Euroopan fasistien mallin mukaan laaditun perustuslain alaisuudessa.
16. marraskuuta – Belgialaisen Sabena-lentoyhtiön Junkers Ju 52-matkustajakoneen maahansyöksyssä Ostenden lähellä kuoli 11 ihmistä, heidän joukossaan Hessenin suurherttua Georg Donatus, hänen puolisonsa, Kreikan ja Tanskan prinsessa Cecilie ja heidän kaksi poikaansa. Münchenista Lontooseen matkalla ollut kone törmäsi tehtaan savupiippuun ollessaan laskeutumassa Stenen lentokentälle.
18. marraskuuta – Ranskan viranomaiset paljastivat äärioikeistolaisen La Cagoule-järjestön suunnitelman kaataa maan hallitus. Eri puolilta maata löydettiin järjestön salaisia radioasemia ja asevarastoja.^[7]
25. marraskuuta – Sisävesimatkustajalaiva S/S Turisti kallistui voimakkaassa sivutuulessa ja upposi Saimaan Louhivedellä jolloin 11 laivassa ollutta ihmistä hukkui.
25. marraskuuta – Siilinjärven Puutelahden veneonnettomuus : Kahdeksan Siilinjärven Saarikylän koululaista hukkui Puutelahdella kun heidän veneensä kaatui myrskyssä. Koululaiset olivat palaamassa iltapimeässä Kuuslahden kansakoulusta kotiinsa.
26. marraskuuta – Hjalmar Schacht erosi Saksan talousministerin paikalta ja hänen tilalleen tuli marsalkka Hermann Göring. Schacht jatkoi edelleen Saksan hallituksessa salkuttomana ministerinä.
27. marraskuuta – Pohjolan Työn ensimmäinen numero ilmestyi.
1. joulukuuta − Japani tunnusti Francon hallituksen.
6. joulukuuta − Itsenäinen Suomi täytti 20 vuotta. Puhelinasentaja, sosialidemokraatti Emil Skog piti Helsingin messuhallissa järjestetyssä juhlassa puheen yhtenäisen Suomen puolesta.
11. joulukuuta – Italia erosi Kansainliitosta.
12. joulukuuta – Japanilaiset lentokoneet ja rannikkopatterit tulittivat amerikkalaista tykkivenettä USS Panayta kun se oli evakuoimassa Yhdysvaltain lähetystön henkilökuntaa Jangtse-joella Nanjingissa. Tulituksen seurauksena alus upposi ja kolme henkilöä sai surmansa. Japani pahoitteli myöhemmin tapausta selittäen sen olleen erehdys ja maksoi korvauksia. Välikohtaus käänsi kuitenkin Yhdysvaltain yleisen mielipiteen Japania vastaan.
13. joulukuuta – Kiinan–Japanin sota: Nanjingin taistelu päättyi ja joukkomurhat alkoivat.
16. joulukuuta – Kansaneläkelaitos aloitti toimintansa.
21. joulukuuta – Lumikki ja seitsemän kääpiötä -animaatioelokuvan ensi-ilta Yhdysvalloissa.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Lenita Airisto, suomalainen toimitusjohtaja ja Suomen Neito
2. tammikuuta – Eeva Tenhunen, suomalainen rikoskirjailija (k. 2017)
4. tammikuuta – Reijo Lindroos, suomalainen kansanedustaja ja poliitikko (k. 2015)
6. tammikuuta – Harri Holkeri, suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja valtioneuvos (k. 2011)
7. tammikuuta – Ali Soilih, komorien diktaattori vuosina 1976–1978 (k. 1978)
8. tammikuuta − Shirley Bassey, brittiläinen laulaja
18. tammikuuta – John Hume, vuoden 1998 Nobelin rauhanpalkinnon saanut pohjoisirlantilainen poliitikko (k. 2020)
19. tammikuuta – Prinsessa Birgitta, Ruotsin prinsessa
24. tammikuuta – Martin Saarikangas, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos
25. tammikuuta – Venla Sainio, historiantutkija ja lastenkirjailija
30. tammikuuta – Anna-Liisa Haakana, suomalainen kirjailija (k. 2024)
30. tammikuuta – Vanessa Redgrave, brittiläinen näyttelijä
30. tammikuuta – Boris Spasski, neuvostoliittolainen šakinpelaaja (maailmanmestari)
31. tammikuuta – Philip Glass, yhdysvaltalainen säveltäjä
3. helmikuuta – Jacques Barrot, ranskalainen poliitikko (k. 2014)
4. helmikuuta – Magnar Solberg, norjalainen ampumahiihtäjä
9. helmikuuta – Tony Maggs, eteläafrikkalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 2009)
11. helmikuuta – Anders Bodelsen, tanskalainen kirjailija (k. 2021)
11. helmikuuta – Maryse Condé, guadelupelainen kirjailija
13. helmikuuta – Rupiah Banda, sambialainen poliitikko ja Sambian presidentti (k. 2022)
16. helmikuuta – Valentyn Bondarenko, neuvostoliittolainen kosmonautti (k. 1961)
20. helmikuuta – Robert Huber, vuoden 1988 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen biokemisti
21. helmikuuta – Ron Clarke, australialainen kestävyysjuoksija (k. 2015)
21. helmikuuta – Harald V, Norjan kuningas
22. helmikuuta – Joanna Russ, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (k. 2011)
25. helmikuuta – Tom Courtenay, brittiläinen näyttelijä
26. helmikuuta – Hagood Hardy, kanadalainen muusikko ja säveltäjä (k. 1997)
1. maaliskuuta – Stig Bergling, ruotsalainen vakooja (k. 2015)
2. maaliskuuta – Abdelaziz Bouteflika, Algerian presidentti 1999–2019 (k. 2021)
3. maaliskuuta – Bobby Driscoll, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1968)
3. maaliskuuta – Tsukasa Hosaka, japanilainen jalkapalloilija (k. 2018)
4. maaliskuuta – Ritva Kinnunen, suomalainen laulaja
5. maaliskuuta – Oddrunn Pettersen, norjalainen poliitikko (k. 2002)
6. maaliskuuta – Holger Rotkirch, suomalainen juristi, ulkoasiainneuvos ja suurlähettiläs
6. maaliskuuta – Valentina Tereškova, neuvostoliittolainen kosmonautti (ensimmäinen nainen avaruudessa)
8. maaliskuuta – Juvénal Habyarimana, Ruandan presidentti 1973–1994 (k. 1994)
9. maaliskuuta – Azio Corghi, italialainen säveltäjä (k. 2022)
12. maaliskuuta – Boris Durov, neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (k. 2007)
17. maaliskuuta – Terry Dicks, brittiläinen konservatiivipoliitikko (k. 2020)
18. maaliskuuta – Mark Donohue, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (k. 1975)
19. maaliskuuta – Egon Krenz, itäsaksalainen poliitikko, DDR:n valtioneuvoston lyhytaikainen puheenjohtaja 1989
19. maaliskuuta – Keijo K. Kulha, suomalainen historiantutkija ja päätoimittaja
22. maaliskuuta – Angelo Badalamenti, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 2022)
23. maaliskuuta – Erkki Guseff, suomalainen keihäänheittäjä (k. 2014)
23. maaliskuuta – Tony Burton, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2016)
27. maaliskuuta – Ilpo Hakasalo, suomalainen musiikkitoimittaja (k. 2006)
30. maaliskuuta – Eduard Artemjev, venäläinen elektronisen ja elokuvamusiikin säveltäjä (k. 2022)
30. maaliskuuta – Warren Beatty, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ohjaaja
30. maaliskuuta – Jens Kampmann, tanskalainen poliitikko
31. maaliskuuta – Ilkka Uotila (”Stig Framåt”), suomalainen Yleisradion musiikkitoimittaja (k. 2002)

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Lassi Sinkkonen, suomalainen kirjailija (k. 1976)
5. huhtikuuta – Colin Powell, yhdysvaltalainen poliitikko, kenraali ja entinen ulkoministeri (k. 2021)
9. huhtikuuta – Pertti Viinanen, suomalainen työmarkkinajohtaja (k. 2012)
9. huhtikuuta – Leonid Barbijer, venäläinen uimari (k. 2023)
10. huhtikuuta – Folke Forsman, suomalainen urkuri ja professori
14. huhtikuuta – Eila Lahti-Argutina, venäjänsuomalainen toimittaja ja tietokirjailija (k. 2008)
14. huhtikuuta – Tauno Matomäki, suomalainen vuorineuvos
15. huhtikuuta – Johan J. Jakobsen, norjalainen poliitikko (k. 2018)
15. huhtikuuta – Frank Vincent Gattuso Jr. (”Frank Vincent”), yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2017)
18. huhtikuuta – Roald Hoffmann, vuoden 1981 Nobelin kemianpalkinnon saanut puolalaissyntyinen teoreettinen kemisti
18. huhtikuuta – Hunter S. Thompson, yhdysvaltalainen journalisti ja kirjailija (gonzo-journalismin ”isä”) (k. 2005)
19. huhtikuuta – Heikki Alho, suomalainen näyttelijä (k. 2021)
20. huhtikuuta – George Takei, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. huhtikuuta – Jack Nicholson, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. huhtikuuta – Aulis Rosendahl, suomalainen näyttelijä (k. 2004)
26. huhtikuuta – Michael Grebanier, yhdysvaltalainen sellisti
28. huhtikuuta – Saddam Hussein, Irakin presidentti (k. 2006)
4. toukokuuta – Ron Carter, yhdysvaltalainen jazz-basisti
4. toukokuuta – Matti Vapalahti, suomalainen neurokirurgi (k. 2011)
5. toukokuuta – Gunnar Mattsson, suomalainen kirjailija (k. 1989)
7. toukokuuta – Markus Similä, suomalainen toimittaja, lehtimies ja kirjailija (k. 2018)
10. toukokuuta – Tamara Press, neuvostoliittolainen kuulantyöntäjä ja kiekonheittäjä (k. 2021)
11. toukokuuta – Erkki Aho, suomalainen koulumies, Kouluhallituksen pääjohtaja 1973–1991
12. toukokuuta – George Carlin, yhdysvaltalainen stand up -koomikko, näyttelijä ja kirjailija (k. 2008)
14. toukokuuta – Aulis Aarnio, suomalainen oikeustieteilijä ja kirjailija (k. 2023)
14. toukokuuta – Göran Tunström, ruotsalainen kirjailija (k. 2000)
15. toukokuuta – Madeleine Albright, Yhdysvaltain ulkoministeri (k. 2022)
16. toukokuuta – Abu Daud, palestiinalainen terroristi (k. 2010)
18. toukokuuta – Jacques Santer, luxemburgilainen poliitikko, Euroopan unionin komission puheenjohtaja 1995–1999
19. toukokuuta – Pat Roach, englantilainen painija ja näyttelijä (k. 2004)
24. toukokuuta – Anita Seitava, suomalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2018)
26. toukokuuta – Kari Nurmela, suomalainen oopperalaulaja (k. 1984)
26. toukokuuta – Robert B. Wilson, vuoden 2020 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
27. toukokuuta – Andrei Bitov, venäläinen kirjailija (k. 2018)
30. toukokuuta – Claes Andersson, suomalainen kirjailija, poliitikko ja psykiatri (k. 2019)
7. kesäkuuta – Neeme Järvi, virolainen kapellimestari
8. kesäkuuta – Anto Leikola, suomalainen luonnontieteilijä ja oppihistorian professori
8. kesäkuuta – Bruce McCandless II, yhdysvaltalainen astronautti (k. 2017)
11. kesäkuuta – David Mumford, yhdysvaltalainen matematiikan professori
11. kesäkuuta – Robin Warren, vuoden 2005 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut australialainen patologi (k. 2024)
13. kesäkuuta – Claire Harris, kanadalainen runoilija (k. 2018)
16. kesäkuuta – Simeon Sakskoburggotski, Simeon II, Bulgarian viimeinen tsaari 1943–1946, pääministeri 2001–2005
18. kesäkuuta – Vitali Žolobov, neuvostoliittolainen kosmonautti
19. kesäkuuta – Jean Bonhomme, kanadalainen oopperalaulaja (k. 1986)
22. kesäkuuta – Juhani Saukkonen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri (k. 2024)
23. kesäkuuta – Martti Ahtisaari, vuoden 2008 Nobelin rauhanpalkinnon saanut suomalainen diplomaatti, Suomen tasavallan presidentti 1994–2000 (k. 2023)
25. kesäkuuta – Sven Lindahl, ruotsalainen uutistoimittaja, säveltäjä ja sanoittaja
26. kesäkuuta – Robert Coleman Richardson, vuoden 1996 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2013)
27. kesäkuuta – Joseph P. Allen, yhdysvaltalainen astronautti
29. kesäkuuta – Johan Mickwitz, suomenruotsalainen toimittaja ja kirjailija (k. 2002)
30. kesäkuuta – Fritz Egli, sveitsiläinen ratamoottoripyöräilijä

heinäkuu–syyskuu

4. heinäkuuta – Sonja (alk. Sonja Haraldsen), Norjan kuningatar, kuningas Harald V:n puoliso
4. heinäkuuta – Thomas Nagel, yhdysvaltalainen filosofi
6. heinäkuuta – Vladimir Ashkenazy, venäläis-islantilainen pianisti ja kapellimestari
6. heinäkuuta – Michael Sata, sambialainen poliitikko ja Sambian presidentti (k. 2014)
8. heinäkuuta – Jocelyn Newman, australialainen liberaalipoliitikko (k. 2018)
9. heinäkuuta – David Hockney, brittiläinen taiteilija ja valokuvaaja
11. heinäkuuta – Taisto Heikkinen, suomalainen säänennustaja (k. 2011)
12. heinäkuuta – Bill Cosby, yhdysvaltalainen näyttelijä
12. heinäkuuta – Lionel Jospin, Ranskan pääministeri
15. heinäkuuta – Peter Tallberg, suomalainen liikkeenjohtaja ja kilpapurjehtija (k. 2015)
18. heinäkuuta – Roald Hoffmann, vuoden 1981 Nobelin kemianpalkinnon saanut puolalais-yhdysvaltalainen kemisti
18. heinäkuuta – Hunter S. Thompson, yhdysvaltalainen journalisti ja kirjailija (k. 2005)
19. heinäkuuta – Richard Jordan, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1993)
29. heinäkuuta – Daniel L. McFadden, vuoden 2000 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
31. heinäkuuta – Olof Johansson, ruotsalainen poliitikko
5. elokuuta – James Carlisle, Antiguan ja Barbudan ent. kenraalikuvernööri
8. elokuuta – Dustin Hoffman, yhdysvaltalainen näyttelijä
10. elokuuta – Anatoli Sobtšak, venäläinen poliitikko (k. 2000)
10. elokuuta – Lasse Wächter, suomalainen upseeri (k. 1998)
12. elokuuta – Olavi Rimpiläinen, Oulun hiippakunnan piispa 1979–2000 (k. 2019)
12. elokuuta – Wenche Frogn Sellæg, norjalainen poliitikko
13. elokuuta – Juhani Liedevaara, suomalainen radio- ja televisiotoimittaja (k. 1972)
15. elokuuta – Jorma Lyytinen, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1966)
15. elokuuta – Bounnhang Vorachith, Laosin pääministeri 2001–2006
16. elokuuta – Amos Tversky, israelilainen psykologi ja tutkija (k. 1996)
17. elokuuta – Aleksandr Vampilov, neuvostoliittolainen näytelmäkirjailija (k. 1972)
19. elokuuta – Richard Møller Nielsen, tanskalainen jalkapallovalmentaja (Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja) (k. 2014)
19. elokuuta – Vuokko Ranin, suomalainen sisustusarkkitehti (k. 2015)
23. elokuuta – Ville-Veikko Salminen, suomalainen näyttelijä (k. 2006)
24. elokuuta – Marjatta Leppänen, suomalainen näyttelijä ja laulaja
30. elokuuta – Bruce McLaren, uusiseelantilainen kilpa-autoilija (McLaren-formulatallin perustaja) (k. 1970)
2. syyskuuta – Derek Fowlds, englantilainen näyttelijä (k. 2020)
2. syyskuuta – Pentti Saarikoski, suomalainen runoilija, kääntäjä ja kirjailija (k. 1983)
4. syyskuuta – Dawn Fraser, australialainen uimari
4. syyskuuta – Mikk Mikiver, virolainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 2006)
4. syyskuuta – Tarja-Tuulikki Tarsala, suomalainen näyttelijä (k. 2007)
5. syyskuuta – Lasse Liemola, suomalainen laulaja
10. syyskuuta – Jared Diamond, yhdysvaltalainen evoluutiobiologi, fysiologi, eliömaantieteilijä ja tietokirjailija (Tykit, taudit ja teräs)
10. syyskuuta – Risto Saalasti, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2024)
13. syyskuuta – Seppo Laurell, suomalainen merikapteeni, tietokirjailija ja majakkahistorioitsija (k. 2022)
15. syyskuuta – Robert Lucas, vuoden 1995 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 2023)
15. syyskuuta – Fernando de la Rúa, Argentiinan presidentti (k. 2019)
19. syyskuuta – Ole Kopreitan, norjalainen kansalaisaktivisti (k. 2011)
19. syyskuuta – Bill Phillips, kanadalainen trumpetisti, kapellimestari ja säveltäjä
19. syyskuuta – Pekka Tarjanne, suomalainen fyysikko, professori, poliitikko ja ministeri (k. 2010)
22. syyskuuta – Camilla Mickwitz, suomalainen graafikko (k. 1989)
26. syyskuuta – Outi Heiskanen, suomalainen taidegraafikko (k. 2022)
27. syyskuuta – Guido Basso, kanadalainen jazzmuusikko, säveltäjä ja kapellimestari (k. 2023)
27. syyskuuta – Uula Eronen, suomalainen toimittaja ja kirjailija
27. syyskuuta – Barbara Helsingius, suomalainen muusikko ja toimittaja (k. 2017)
29. syyskuuta – Reino Kurki-Suonio, suomalainen tietojenkäsittelytieteen professori
29. syyskuuta – Juhani Raiskinen, suomalainen kapellimestari ja oopperanjohtaja (k. 2016)

lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Erik Relander, suomalainen paikallis- ja järjestöhistorioiden kirjoittaja (k. 2011)
2. lokakuuta – Seppo Siirilä, suomalainen aluetieteen professori (k. 2023)
4. lokakuuta – Franz Vranitzky, Itävallan liittokansleri 1986–1997
6. lokakuuta – Mario Capecchi, vuoden 2007 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geneetikko
10. lokakuuta – Juha Jokinen, suomalainen urheiluselostaja (k. 2023)
11. lokakuuta – Bobby Charlton, englantilainen jalkapalloilija
13. lokakuuta – Einfrid Halvorsen, norjalainen poliitikko
14. lokakuuta – Jukka Pasanen, suomalainen lakimies, apulaisoikeuskansleri 1981–2001 (k. 2014)
16. lokakuuta – Erkki Koipijärvi, suomalainen metsätalousinsinööri ja kirjailija
25. lokakuuta – Seppo Myllyniemi, suomalainen professori ja Hämeenlinnan maakunta-arkiston ent. johtaja
27. lokakuuta – Eugen Ekman, suomalainen voimistelija (olympiavoittaja)
28. lokakuuta – Seppo Mustonen, suomalainen tilastotieteen professori
28. lokakuuta – Bengt Ahlfors, suomalainen ohjaaja ja kirjailija
30. lokakuuta – Claude Lelouch, ranskalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja
3. marraskuuta – Risto Aario, suomalainen geologi ja maaperägeologian professori (k. 2023)
6. marraskuuta – Heikki Ylikangas, suomalainen historian professori
16. marraskuuta – Jan Balstad, norjalainen poliitikko
17. marraskuuta – Peter Cook, brittiläinen koomikko (k. 1995)
18. marraskuuta – Jussi Hooli, suomalainen vesirakentamisen tutkija ja professori (k. 2021)
20. marraskuuta – Eero Mäntyranta, suomalainen hiihtäjä ja olympiavoittaja (k. 2013)
20. marraskuuta – Varpu Reilin, suomalainen näyttelijä
23. marraskuuta – Ronald Bye, norjalainen poliitikko (k. 2018)
28. marraskuuta – Sidsel Mørck, norjalainen kirjailija (k. 2024)
29. marraskuuta – Johan Jørgen Holst, norjalainen poliitikko (k. 1994)
30. marraskuuta – Eduard Artemjev, venäläinen elektronisen musiikin ja elokuvamusiikin säveltäjä (k. 2022)
30. marraskuuta – Ridley Scott, englantilainen elokuvaohjaaja
4. joulukuuta – Jorma Koho, suomalainen näyttelijä
4. joulukuuta – Matti Markkanen (”Volvo-Markkanen”), suomalainen rikollinen (k. 2016)
7. joulukuuta – Thad Cochran, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (k. 2019)
12. joulukuuta – Bo Andersson, suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. 2020)
13. joulukuuta – Toomas Frey, virolainen ekologi, kasvimaantieteilijä, metsätieteilijä ja poliitikko (k. 2020)
17. joulukuuta – John Kennedy Toole, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1969)
17. joulukuuta – Eero Valjakka, suomalainen arkkitehti (k. 2002)
18. joulukuuta – Knut Skram, norjalainen oopperalaulaja
19. joulukuuta – Gudmund Restad, norjalainen poliitikko (k. 2021)
20. joulukuuta – Juhana Blomstedt, suomalainen kuvataiteilija (k. 2010)
21. joulukuuta – Jane Fonda, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. joulukuuta – Aleksi Riikonen, neuvostoliittolais-suomalainen harmonikkataiteilija, säveltäjä ja sanoittaja (k. 2006)
22. joulukuuta – Eduard Uspenski, venäläinen kirjailija (k. 2018)
29. joulukuuta – Barbara Steele, brittiläinen näyttelijä ja tuottaja
31. joulukuuta – Avram Hershko, vuoden 2004 Nobelin kemianpalkinnon saanut israelilainen biokemisti
31. joulukuuta – Anthony Hopkins, yhdysvaltalainen näyttelijä
31. joulukuuta – Kai Lind, suomalainen iskelmälaulaja ja näyttelijä

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1937 kuolleista henkilöistä

tammikuu–maaliskuu

5. tammikuuta – Lou Andreas-Salomé, venäläinen psykoanalyytikko ja kirjailija (s. 1861)
5. tammikuuta – Ernst Löfström, suomalainen kenraali (s. 1865)
9. tammikuuta – Johann Friedl, itävaltalais-suomalainen kuvanveistäjä (s. 1863)
11. tammikuuta – Edvard Valpas-Hänninen, suomalainen lehtimies ja poliitikko (s 1873)
20. tammikuuta – Immi Hellén, suomalainen runoilija (s. 1861)
25. tammikuuta – Santeri Ivalo, suomalainen kirjailija (s. 1866)
30. tammikuuta – Alfred Grütter, sveitsiläinen ampuja ja olympiavoittaja (s. 1860)
1. helmikuuta – Jakov Livšits, neuvostoliittolainen poliitikko ja ministeri (s. 1896)
7. helmikuuta – Elihu Root, vuoden 1912 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen poliitikko ja ministeri (s. 1845)
14. helmikuuta – Erkki Melartin, suomalainen säveltäjä (s. 1875)
15. helmikuuta – Vincenzo Lancia, italialainen autourheilija, insinööri ja autotehtaan perustaja (s. 1881)
21. helmikuuta – Edward Garnett, brittiläinen kriitikko ja kustannustoimittaja (s. 1868)
3. maaliskuuta – Jonas Heiska, suomalainen taidemaalari (s. 1873)
6. maaliskuuta – Rudolf Otto, saksalainen luterilainen teologi, uskonnonfilosofi ja uskontotieteilijä (s. 1869)
10. maaliskuuta – Carl Wargh (vanhempi), suomalainen taidemaalari (s. 1895)
10. maaliskuuta – Jevgeni Zamjatin, venäläinen kirjailija (s. 1884)
12. maaliskuuta – Charles-Marie Widor, ranskalainen säveltäjä (s. 1844)
15. maaliskuuta – H. P. Lovecraft, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1890)
16. maaliskuuta – Benjamin Baker Moeur, yhdysvaltalainen lääkäri, demokraattipoliitikko ja Arizonan kuvernööri (s. 1869)
17. maaliskuuta – Austen Chamberlain, vuoden 1925 Nobelin rauhanpalkinnon saanut brittiläinen valtiomies (s. 1863)
18. maaliskuuta – Felix von Bothmer, saksalainen kenraali (s. 1852)
20. maaliskuuta – Harry Vardon, jerseyläinen golfaaja (s. 1870)
28. maaliskuuta – Josef Klička, tšekkiläinen säveltäjä (s. 1855)
29. maaliskuuta – Karol Szymanowski, puolalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1882)

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Hugo Bergroth, suomalainen kielitieteilijä (s. 1866)
2. huhtikuuta – Toini Voipio, suomalainen rehtori ja kansanedustaja (s. 1878)
14. huhtikuuta – Asser Pohjanheimo, suomalainen elokuvaaja ja käsikirjoittaja (s. 1893)
15. huhtikuuta – Ronald Maitland, kanadalainen purjehtija (s. 1887)
21. huhtikuuta – Saima Harmaja, suomalainen runoilija (s. 1913)
27. huhtikuuta – Antonio Gramsci, italialainen kommunisti ja marxilaisen teorian kehittäjä (s. 1891)
29. huhtikuuta – Wallace Carothers, yhdysvaltalainen kemisti, nailonin keksijä (s. 1896)
30. huhtikuuta – Pauli Aaltonen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1890)
3. toukokuuta – Rolando Illa, kuubalais-argentiinalainen shakinpelaaja (s. 1880
5. toukokuuta – Camillo Berneri, italialainen anarkisti ja filosofi (s. 1897)
9. toukokuuta – Fridthjov Anderssen, norjalainen säveltäjä ja urkuri (s. 1876)
12. toukokuuta – Viljo Kilpeläinen, suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko (s. 1906)
15. toukokuuta – Albert Gebhard, suomalainen taidemaalari (s. 1869)
20. toukokuuta – Eugen Wolff, suomalainen teollisuusmies, Tornator Oy:n perustaja (s. 1851)
23. toukokuuta – John D. Rockefeller, yhdysvaltalainen teollisuusmies (s. 1839)
25. toukokuuta – Konrad Lehtimäki, suomalainen kansanedustaja, kirjailija ja toimittaja (s. 1883)
26. toukokuuta – Bertha Crawford, kanadalainen oopperalaulaja (s. 1886)
26. toukokuuta – Ines Lindström, suomenruotsalainen runoilija (s. 1855)
28. toukokuuta – Alfred Adler, itävaltalainen psykologi (s. 1870)
2. kesäkuuta – Hans Jacob Sparre, norjalainen arkkitehti (s. 1861)
4. kesäkuuta – Jekaterina Geladze, georgialainen leski, Josif Stalinin äiti (s. 1860)
7. kesäkuuta – Jean Harlow, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1911)
9. kesäkuuta – Carlo Rosselli, italialainen sosialisti ja antifasisti (s. 1899)
10. kesäkuuta – Robert Borden, kanadalainen poliitikko, pääministeri 1911–1920 (s. 1854)
12. kesäkuuta – Mihail Tuhatševski, neuvostoliittolainen sotilaskomentaja, Neuvostoliiton marsalkka ja sotateoreetikko (s. 1893)
16. kesäkuuta – Matti Paasivuori, suomalainen poliitikko (s. 1866)
16. kesäkuuta – Aljaksandr Tšarvjakou, valkovenäläinen poliitikko (s. 1892)
18. kesäkuuta – Gaston Doumergue, Ranskan presidentti 1924–1931 (s. 1863)
19. kesäkuuta – J. M. Barrie, skotlantilainen kirjailija (Peter Pan) (s. 1860)
27. kesäkuuta – Sandro Akhmeteli, georgialainen teatteriohjaaja (s. 1886)

heinäkuu–syyskuu

2. heinäkuuta – Amelia Earhart, yhdysvaltalainen lentäjä (s. 1897) (katosi)
7. heinäkuuta – Juho Halonen, suomalainen kauppias ja runoilija (s. 1862)
11. heinäkuuta – George Gershwin, yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1898)
13. heinäkuuta – Emmett Dalton, yhdysvaltalainen lainsuojaton (s. 1871)
14. heinäkuuta – Kustaa Heikkilä, suomalainen taidemaalari (s. 1870)
17. heinäkuuta – Annie Furuhjelm, suomalainen poliitikko, toimittaja ja kirjailija (s. 1859)
20. heinäkuuta – Guglielmo Marconi, vuoden 1909 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialainen keksijä (s. 1874)
26. heinäkuuta – Gerda Taro, saksalainen valokuvaaja (s. 1910)
27. heinäkuuta – Emil Liljeblad, suomalainen kirkkoherra, lähetyssaarnaaja ja kansatieteilijä (s. 1876)
28. heinäkuuta - Andrei Jevsejev, neuvostoliittolainen kommunistipuolueen virkailija (s. 1899
2. elokuuta – Artur Sirk, virolainen poliitikko (s. 1900)
6. elokuuta – Sam Stadener, ruotsalainen piispa ja ministeri (s. 1872)
9. elokuuta – Ferdinand Canning Scott Schiller, saksalais-brittiläinen filosofi (s. 1864)
13. elokuuta – Sigizmund Levanevski, neuvostoliittolainen lentäjä (katosi, ruumista ei koskaan löydetty) (s. 1902)
22. elokuuta – Gustaf Strengell, suomalainen arkkitehti (s. 1878)
23. elokuuta – Albert Roussel, ranskalainen säveltäjä (s. 1869)
26. elokuuta – Andrew W. Mellon, yhdysvaltalainen pankkiiri, liikemies, ministeri ja suurlahjoittaja (s. 1855)
27. elokuuta – Karl Gustaf Konrad Nyman, suomalainen sortokausien aktivisti (s. 1882)
27. elokuuta – Walter Rothschild, englantilainen pankkiiri ja eläintieteilijä (s. 868)
2. syyskuuta – Pierre de Coubertin, ranskalainen historioitsija ja urheiluvaikuttaja, nykyaikaisten olympialaisten perustaja (s. 1863)
7. syyskuuta – Emil Lindahl, suomalainen työläiskirjailija (s. 1892)
9. syyskuuta – Pjotr Irklis, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1887)
13. syyskuuta – Balthazar Lange, norjalainen arkkitehti (s. 1854)
14. syyskuuta – Tomáš Masaryk, Tšekkoslovakian ensimmäinen presidentti 1918–1935 (s. 1850)
16. syyskuuta – Fabian Klingendahl, suomalainen teollisuusmies (s. 1852)
26. syyskuuta – Bessie Smith, yhdysvaltalainen jazz- ja blueslaulaja (s. 1894)
29. syyskuuta – Ray Ewry, yhdysvaltalainen yleisurheilija (moninkertainen olympiavoittaja) (s. 1873)
30. syyskuuta – Mikheil Džavakhišvili, georgialainen kirjailija (s. 1880)

lokakuu–joulukuu

4. lokakuuta – Gunnar Ekman, suomalainen eläintieteilijä ja professori (s. 1883)
6. lokakuuta – Redferne Hollinshead, englantilais-yhdysvaltalainen laulaja (s. 1885)
11. lokakuuta – Kristen Rivertz, norjalainen arkkitehti (s. 1862)
12. lokakuuta – Arthur Spåre, suomalainen kenraalimajuri ja kuvernööri (s. 1862)
15. lokakuuta – Jordan Jovkov, bulgarialainen kirjailija (s. 1880)
17. lokakuuta – J. Bruce Ismay, englantilainen liikemies, White Star Line -laivayhtiön johtaja (s. 1862)
19. lokakuuta – Ernest Rutherford, vuoden 1908 Nobelin kemianpalkinnon saanut uusiseelantilainen fyysikko (ydinfysiikan ”isä”) (s. 1871)
20. lokakuuta – Mimmi Lähteenoja, suomalainen näyttelijä (s. 1865)
23. lokakuuta – Onni Voipio, suomalainen juristi ja oikeusneuvos (s. 1881)
4. marraskuuta – Mihail Lihatšov, komipermjakkilainen kirjailija ja kulttuurityöntekijä (s. 1901)
9. marraskuuta – Ramsay MacDonald, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (s. 1866)
11. marraskuuta – Vasili Gurko, venäläinen kenraali (s. 1864)
13. marraskuuta – Hakob Hakobjan, armenialainen runoilija (s. 1866)
15. marraskuuta – Eero Järnefelt, suomalainen taidemaalari (s. 1863)
15. marraskuuta – Tyyne Tokoi, suomalainen kommunisti (s. 1903)
16. marraskuuta – Armas Pasanen (”Tyrnävän Peilipoika”), suomalainen selvänäkijä (s. 1894)
18. marraskuuta – Bernt Støylen, norjalainen piispa (s. 1858)
19. marraskuuta – Väinö Stenbäck, suomalainen tehtailija, maallikkosaarnaaja ja suomentaja (s. 1862)
21. marraskuuta – Hannes Tammi, suomalaissyntyinen teatteriohjaaja (s. 1890)
23. marraskuuta – Suleiman Stalski, lezgiläinen kansanrunoilija (s. 1869)
26. marraskuuta – Peljidiyn Genden, Mongolian pääministeri (s. 1892)
26. marraskuuta – Silvestras Žukauskas, liettualainen kenraali (s. 1860)
27. marraskuuta – Aino Forsten, suomalainen kansanvalistaja, opettaja ja SDP:n kansanedustaja (s. 1885)
27. marraskuuta – Eero Haapalainen, suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko ja toimittaja (s. 1880)
27. marraskuuta – Felix Hamrin, ruotsalainen kauppias, poliitikko ja pääministeri (s. 1875)
29. marraskuuta – Konstantin Taipale, suomalais-venäläinen kemisti ja professori (s. 1882)
1. joulukuuta – Gunnar Lihr, Aeron ensimmäinen suomalainen liikennelentäjä (s. 1897)
6. joulukuuta – Allan Schulman, suomalainen arkkitehti (s. 1863)
9. joulukuuta – Gustaf Dalén, vuoden 1912 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ruotsalainen keksijä (s. 1869)
9. joulukuuta – Jonathan Wartiovaara, suomalainen virkamies, Valtiokonttorin ylitirehtööri ja valtiovarainministeri (s. 1875)
12. joulukuuta – Alfred Abel, saksalainen näyttelijä (s. 1879)
17. joulukuuta – John W. Brunius, ruotsalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja (s. 1884)
20. joulukuuta – Erich Ludendorff, saksalainen kenraali (s. 1865)
21. joulukuuta – Frank B. Kellogg, vuoden 1929 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Yhdysvaltain ulkoministeri (s. 1856)
28. joulukuuta – Maurice Ravel, ranskalainen säveltäjä (s. 1875)

Nobelin palkinnot

Viitteet

↑ Tulipalo ja räjähdys elokuvateatterissa, Uusi Suomi, 03.01.1937, nro 2, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Miljoonavahingot aiheutti Munkkisaaren suurpalo, Helsingin Sanomat, 26.03.1937, nro 82, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Kolttakönkään matkailumaja paloi eilen aamulla perustuksiaan myöten, Ilta-Sanomat, 25.06.1937, nro 142, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Kiuruveden seurakunta : Vanhan kirkon vaiheita ja kuvia
↑ Presidentti Päts saapui eilen 4-päiväiselle vierailulle maahamme, Helsingin Sanomat, 31.08.1937, nro 233, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Järkyttävä hukkumisonnettomuus Hartolassa. Viisihenkinen venekunta hukkunut, Helsingin Sanomat, 12.09.1937, nro 245, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Salainen kumousjärjestö paljastettu Ranskassa, Helsingin Sanomat, 18.11.1937, nro 312, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Muuta

[1] Tulipalo ja räjähdys elokuvateatterissa, Uusi Suomi, 03.01.1937, nro 2, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[2] Miljoonavahingot aiheutti Munkkisaaren suurpalo, Helsingin Sanomat, 26.03.1937, nro 82, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[3] Kolttakönkään matkailumaja paloi eilen aamulla perustuksiaan myöten, Ilta-Sanomat, 25.06.1937, nro 142, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[4] Kiuruveden seurakunta : Vanhan kirkon vaiheita ja kuvia

[5] Presidentti Päts saapui eilen 4-päiväiselle vierailulle maahamme, Helsingin Sanomat, 31.08.1937, nro 233, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[6] Järkyttävä hukkumisonnettomuus Hartolassa. Viisihenkinen venekunta hukkunut, Helsingin Sanomat, 12.09.1937, nro 245, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[7] Salainen kumousjärjestö paljastettu Ranskassa, Helsingin Sanomat, 18.11.1937, nro 312, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]