LIMSpec Wiki

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1913 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

• 13. tammikuuta – Paavi Pius X kielsi elokuvien esittämisen kirkoissa. Kielto koski myös uskonnollisia filmejä.
• 17. tammikuuta – Ranskan pääministeri Raymond Poincaré valittiin maan presidentiksi. Uudeksi pääministeriksi tuli Aristide Briand.
• 26. tammikuuta – Kansainvälinen olympiakomitea mitätöi yhdysvaltalaisen yleisurheilijan Jim Thorpen suoritukset Tukholman olympiakisoissa ja tuomitsi hänet menettämään viisi- ja kymmenotteluissa voittamansa kultamitalit, koska hänet katsottiin ammattilaiseksi. KOK kumosi päätöksen vuonna 1982 ja palautti mitalit vuonna 1953 kuolleen Thorpen perillisille.
• 27. tammikuuta – Toinen sortokausi: Pietarin piirioikeus tuomitsi Viipurin hovioikeuden jäsenet kolmeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi vankeuteen, viraltapantaviksi sekä kymmeneksi vuodeksi maan palvelukseen kelpaamattomiksi yhdenvertaisuuslain noudattamatta jättämisestä. Lain mukaan venäläisten oli päästävä Suomessa virkoihin ilman Suomen kansalaisuuttakin.
• 29. tammikuuta – Ministerivaltiosihteeri August Langhoff pyysi eroa virastaan, koska hän katsoi joutuneensa sivuutetuksi käsiteltäessä Suomea koskevia asioita. Sivuuttamisen syynä oli Venäjän sortopolitiikka Suomen kohtaan.
• 30. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuone hylkäsi Irlannin itsehallintolain.
• 3. helmikuuta – Yhdysvaltain perustuslain 16. lisäys antoi liittovaltiolle oikeuden kerätä tuloveroa.
• 14. helmikuuta – Tampereen teatteritalo vihittiin käyttöön.
• 18. helmikuuta – Victoriano Huerta alkoi kapinoida Meksikon presidentti Francisco I. Maderoa vastaan.
• 1. maaliskuuta – Brittiläinen höyrylaiva Calvados katosi Marmaranmerellä 200 matkustajaa mukanaan.
• 4. maaliskuuta – Thomas Woodrow Wilson astui Yhdysvaltain presidentin virkaan.
• 12. maaliskuuta – Canberrasta tuli Australian liittovaltion pääkaupunki.
• 18. maaliskuuta – Kreikan kuningas Yrjö I salamurhattiin Salonikissa.
• 20. maaliskuuta – Kiinan Guomindangin perustaja Song Jiaoren haavoittui murhayrityksessä ja kuoli kaksi päivää myöhemmin.
• 25. maaliskuuta – Rankkasateet ja niistä aiheutuneet tulvat jättivät Ohion Daytonissa, Miami Valleyssa, 20 000 kodittomiksi. Noin 360 ihmistä sai surmansa.
• 12. huhtikuuta – Ministerivaltiosihteeri August Langhoff sai pyytämänsä eron virastaan.
• 21. huhtikuuta – Toinen sortokausi: venäläinen kenraali Vladimir Markov nimitettiin Suomen ministerivaltiosihteeriksi ja kamariherra Mihail Borovitinov senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi.
• 1. toukokuuta – Ensimmäinen Suomessa valmistettu auto Korvensuu saatiin ajokuntoon.
• 3. toukokuuta – Ensimmäinen intialainen elokuva Raja Harishchandra ilmestyi.^[1]
• 13. toukokuuta – Igor Sikorsky lensi ensimmäisenä nelimoottorisella lentokoneella.
• 14. toukokuuta – Noin 25 000 terästyöläistä meni lakkoon Black Countryn alueella, Englannissa, viivyttäen ensimmäiseen maailmansotaan valmistautumista. Työntekijät vaativat 23 shillingin minimipalkkaa.
• 29. toukokuuta – Igor Stravinskyn baletti Kevätuhri sai kohutun ensi-iltansa Pariisissa.
• 30. toukokuuta – Ensimmäinen Balkanin sota: rauhansopimus allekirjoitettiin Lontoossa.
• 15. kesäkuuta – Yhdysvaltain joukot kenraali John 'Black Jack' Pershingin johtamina surmasivat 2 000^selvennä miestä, naista ja lasta Bud Bagsakissa Filippiineillä.
• 18. kesäkuuta – Suomen Lähetysseura avasi opettajaseminaarin Ambomaalla nykyisen Namibian alueella Lounais-Afrikassa.
• 19. kesäkuuta – Etelä-Afrikan parlamentti kielsi mustien maanoston (valkoisilta) ja maanomistuksen.
• 29. kesäkuuta – Norjan suurkäräjät myönsi naisille täyden, veronmaksusta riippumattoman äänioikeuden.

• 1. heinäkuuta – Kreikka ja Serbia julistivat sodan Bulgarialle.
• 10. heinäkuuta – Death Valleyssa, Kaliforniassa mitattiin maailman korkein lämpötila 56,7 °C (134 °F).
• 15. heinäkuuta – Ison-Britannian parlamentin alahuone hyväksyi Irlannin itsehallintolain äänin 343–243. Ylähuone kuitenkin hylkäsi lain äänin 302–64.
• 1. elokuuta – Suomessa alkoivat eduskuntavaalit. Vaalien äänestysprosentti (51,1) on Suomessa pidetyistä eduskuntavaaleista kaikkien aikojen pienin.
• 13. elokuuta – Harry Brearley keksi ruostumattoman teräksen Sheffieldissä.
• 21. elokuuta – Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF perustettiin Berliinissä pidetyssä kokouksessa. Suomen edustajana kokoukseen osallistui filosofian maisteri Lauri Pihkala. IAAF:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin ruotsalainen tehtailija Sigfrid Edström.
• 23. elokuuta – Pieni merenneito -patsas valmistui Tanskassa, Kööpenhaminassa.
• 10. syyskuuta – Säveltäjä Jean Sibelius johti sävelrunonsa Luonnotar kantaesityksen Helsingissä. Solistina oli Aino Ackté.
• 23. syyskuuta – Toinen sortokausi: yhdenvertaisuuslakia vastustaneet Viipurin hovioikeuden jäsenet vangittiin ja kuljetettiin Pietariin Krestyn vankilaan.
• 29. syyskuuta – Rudolf Diesel katosi SS Dresden -lautalta Englannin kanaalissa. Hänen ruumiinsa löytyi muutama päivä myöhemmin.
• 10. lokakuuta – Panaman kanavan kaivutyöt saatiin valmiiksi presidentti Woodrow Wilsonin räjäytettyä viimeisen panoksen.
• 22. lokakuuta – Vestkusten-matkustajalaivan haaksirikossa Vaasan lähellä menehtyi 34 henkilöä, ja vain yksi laivan matkustaja selvisi hengissä.
• 27. lokakuuta – Helsingin Katajanokalla vihittiin Rauhankappeli.
• 5. marraskuuta – Baijerin kruununperijä Ludvig III syrjäytti mielisairaan serkkunsa Oton. Hänestä tuli viimeinen Baijerin kuningas (1913–1918).
• 6. marraskuuta – Mahatma Gandhi pidätettiin Etelä-Afrikassa hänen johtaessaan kaivostyöntekijöiden marssia.
• 13. marraskuuta – Meksikolainen kapinajohtaja Pancho Villa onnistui valtaamaan Ciudad Juárezin kaupungin kaappaamalla hiilijunan ja piilottamalla siihen 2 000 sotilasta. Juna pääsi kaupunkiin, ja kapinalliset kukistivat kaksi kertaa suuremman sotilasjoukon.^[2]
• 21. marraskuuta – Oikeus kielsi Pietarissa kirjailija Leo Tolstoin käsikirjoitusten julkaisemisen. Ne kiellettiin, jotta kirjailijan myöhäistuotannon anarkistiset ajatukset eivät leviäisi.
• 1. joulukuuta – Ford Motor Company otti käyttöön liukuhihnan, joka vähensi auton rungon kokoamisajan 12,5 tunnista 2 tuntiin 40 minuuttiin.
• 1. joulukuuta – Kreikka liitti juuri itsehallinnon Turkista saaneen Kreetan saaren itseensä.
• 2. joulukuuta – Aleksis Kiven veli Albert Stenvall ja tämän vaimo Vilhelmiina surmattiin raa'asti Kiven kuolinmökissä Tuusulassa. Teko jäi selvittämättä, eikä siitä tuomittu ketään.^[3]
• 3. joulukuuta – Ranskan pääministeri Louis Barthou erosi saatuaan kansalliskokoukselta epäluottamuslauseen. Gaston Doumergue muodosti uuden hallituksen.
• 12. joulukuuta – Etiopian keisari Menelik II kuoli, hänen pojanpoikansa Iyasu V seurasi häntä.
• 12. joulukuuta – Kaksi vuotta aiemmin varastettu Mona Lisa löydettiin Firenzestä. Asia paljastui teoksen varastaneen Vincenzo Peruggian tarjotessa sitä erääseen antiikkiliikkeeseen. Mona Lisa oli vahvan poliisivartion turvaamana viikon ajan näytteillä Firenzessä ennen sen palauttamista Pariisin Louvreen.^[4]
• 21. joulukuuta – Ensimmäinen ristisanatehtävä ilmestyi New York World -sanomalehdessä.^[5]
• 24. joulukuuta – 73 ihmistä sai surmansa tahallaan aiheutetussa Calumetin paniikissa. Kuolleista 50 oli amerikansuomalaisia lapsia ja nuoria.

• maaliskuu – Venäjän Romanov-suku juhli 300:tta vuottaan valtaistuimella.
• kesäkuu – Toinen Balkanin sota alkoi: Serbia, Kreikka, Montenegro ja Romania vastaan Bulgaria. Sota päättyi 31. heinäkuuta.

• Kreikka otti haltuunsa Kreetan.
• Kilven Kuoro perustettiin Helsingissä.

• 6. tammikuuta – Edward Gierek, puolalainen kommunistijohtaja, puolueen pääsihteeri (1970–1980) (k. 2001)
• 8. tammikuuta – Kunto Karapää, suomalainen näyttelijä (s. 1963)
• 9. tammikuuta – Richard Nixon, Yhdysvaltain presidentti (1969–1974) (k. 1994)
• 10. tammikuuta – Gustáv Husák, Tšekkoslovakian presidentti (1975–1989) (k. 1991)
• 10. tammikuuta – Hannes Hynönen, suomalainen sotaveteraani ja maanviljelijä (k. 2015)
• 18. tammikuuta – Unto Pusa, suomalainen taidemaalari ja professori (k. 1973)
• 21. tammikuuta – Oiva Ketonen, suomalainen akateemikko ja filosofi (Suuri maailmanjärjestys) (k. 2000)
• 24. tammikuuta – Aarne Erävaara, suomalainen kirjailija ja kääntäjä (k. 1970)
• 25. tammikuuta – Witold Lutosławski, puolalainen säveltäjä (k. 1994)
• 4. helmikuuta – Rosa Louise McCauley (”Rosa Parks”), yhdysvaltalainen ihmisoikeustaistelija (k. 2005)
• 4. helmikuuta – Richard Seaman, brittiläinen kilpa-autoilija (k. 1939)
• 8. helmikuuta – Betty Field, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1973)
• 8. helmikuuta – Ilpo Kaukovalta, suomalainen kirjailija (k. 1982)
• 14. helmikuuta – Jimmy Hoffa, yhdysvaltalainen ammattiyhdistysjohtaja (katosi 1975)
• 14. helmikuuta – Gösta Rehn, ruotsalainen kansantaloustieteilijä (k. 1996)
• 18. helmikuuta – Arthur Axmann, saksalainen poliitikko, Hitler-Jugendin johtaja (k. 1996)
• 22. helmikuuta – Hans-Dietrich von Tiesenhausen, Saksan laivaston sukellusvenepäällikkö (k. 2000)
• 22. helmikuuta – Eero Väre, suomalainen laulaja ("Kipparikvartetti") (k. 1972)
• 27. helmikuuta – Poul Hansen, tanskalainen poliitikko (k. 1966)
• 4. maaliskuuta – John Garfield, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1952)
• 6. maaliskuuta – Aleksandr Pokryškin, neuvostoliittolainen sotilaslentäjä (k. 1985)
• 13. maaliskuuta – Sergei Mihalkov, venäläinen lastenkirjailija ja muusikko (k. 2009)
• 14. maaliskuuta – Osvaldo Moles, brasilialainen toimittaja ja radiojuontaja (k. 1967)
• 17. maaliskuuta – Jorma (Joppe) Karhunen, suomalainen kirjailija ja eversti (Mannerheim-ristin ritari) (k. 2002)
• 17. maaliskuuta – Varma K. Turunen, suomalainen toimitsija, johtaja ja SDP:n kansanedustaja (k. 1994)
• 18. maaliskuuta – René Clément, ranskalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja (k. 1996)
• 18. maaliskuuta – Werner Mölders, saksalainen sotilaslentäjä (k. 1941)
• 20. maaliskuuta – Heino A. Bergman, suomalainen kirjailija (k. 1987)
• 20. maaliskuuta – Matti Hälli, suomalainen kirjailija (Sopimatonta kuolla yliopistolla) (k. 1988)
• 21. maaliskuuta – Aarne Karjalainen, suomalainen talouselämän vaikuttaja ja vuorineuvos (k. 1986)
• 26. maaliskuuta – Paul Erdős, unkarilainen matemaatikko (k. 1996)

• 4. huhtikuuta – McKinley Morganfield (”Muddy Waters”), yhdysvaltalainen blues-muusikko (k. 1983)
• 6. huhtikuuta – Carlos Guimard, argentiinalainen shakin suurmestari (k. 1998)
• 6. huhtikuuta – Lars Erik Taxell, suomalainen lakimies, professori ja poliitikko (k. 2013)
• 14. huhtikuuta – Kiharu Nakamura, japanilainen geisha (k. 2004)
• 15. huhtikuuta – Manfred Schmidt, saksalainen piirtäjä ja kirjailija (Nikke Knatterton) (k. 1999)
• 21. huhtikuuta – Kai-Uwe von Hassel, saksalainen poliitikko ja ministeri (k. 1997)
• 24. huhtikuuta – Violet Archer, kanadalainen säveltäjä, pianisti ja urkuri (k. 2000)
• 26. huhtikuuta – Erkki Itkonen, suomalainen kielitieteilijä, fennougristi ja akateemikko (k. 1992)
• 29. huhtikuuta – Vappu Rauhanen, suomalainen kirjailija (k. 1993)
• 4. toukokuuta – John Broome, yhdysvaltalainen sarjakuvakäsikirjoittaja (k. 1999)
• 6. toukokuuta – Stewart Granger, englantilainen näyttelijä (k. 1993)
• 8. toukokuuta – Saima Harmaja, suomalainen runoilija (k. 1937)
• 12. toukokuuta – Eino Haikala, suomalainen tilastotieteilijä ja professori (k. 1993)
• 12. toukokuuta – José Bispo Clementino dos Santos (”Jamelão”), brasilialainen sambalaulaja (k. 2008)
• 13. toukokuuta – Ralph Enckell, suomalainen diplomaatti (k. 2001)
• 20. toukokuuta – Venny Kontturi, suomalainen kirjailija (k. 1981)
• 26. toukokuuta – Peter Cushing, englantilainen näyttelijä (Frankensteinin kirous) (k. 1994)
• 2. kesäkuuta – Barbara Pym, englantilainen kirjailija (k. 1980)
• 5. kesäkuuta – Leo Riuttu, suomalainen näyttelijä (Komisario Palmun erehdys) (k. 1989)
• 7. kesäkuuta – A. K. Loimaranta, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja (k. 1981)
• 10. kesäkuuta – Tihon Hrennikov, venäläinen säveltäjä ja kulttuuripoliittinen vaikuttaja (k. 2007)
• 11. kesäkuuta – Kalervo Nissilä, suomalainen näyttelijä ja teatterijohtaja (k. 1997)
• 11. kesäkuuta – Veikko Fennander (”Veikko Vennamo”), suomalainen poliitikko, ministeri ja tullineuvos (Suomen Maaseudun Puolueen perustaja) (k. 1997)
• 12. kesäkuuta – Helge Sivertsen, norjalainen poliitikko (k. 1986)
• 23. kesäkuuta – William P. Rogers, yhdysvaltalainen poliitikko ja ministeri (k. 1973)
• 25. kesäkuuta – Taimi Mattsson, suomalainen miekkailija (k. 1993)
• 30. kesäkuuta – Alfonso López Michelsen, Kolumbian presidentti (1974–1978) (k. 2007)

• 7. heinäkuuta – Niilo Hentola, suomalainen päätoimittaja ja Myynti- ja mainoskoulun rehtori (k. 1980)
• 8. heinäkuuta – Päiviö Hetemäki, suomalainen ammattiyhdistysmies (STK:n toimitusjohtaja) (k. 1980)
• 11. heinäkuuta – Paul Myron Anthony Linebarger (”Cordwainer Smith”), yhdysvaltalainen Itä-Aasian tutkija, psykologisen sodankäynnin asiantuntija ja tieteiskirjailija (k. 1966)
• 12. heinäkuuta – Reino Helismaa, suomalainen säveltäjä, kuplettilaulaja, viihdetaiteilija, elokuvanäyttelijä, käsikirjoittaja ja sanoittaja (Päivänsäde ja menninkäinen) (k. 1965)
• 12. heinäkuuta – Willis Lamb, vuoden 1955 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (Lambin siirtymä) (k. 2008)
• 13. heinäkuuta – Mærsk Mc-Kinney Møller, tanskalainen liikemies ja miljardööri (k. 2012)
• 14. heinäkuuta – Leslie Lynch King (Gerald Ford), Yhdysvaltain presidentti (1974–1977) (k. 2006)
• 17. heinäkuuta – Roger Garaudy, ranskalainen filosofi (k. 2012)
• 17. heinäkuuta – Reino Rinne, suomalainen kirjailija (k. 2002)
• 18. heinäkuuta – Tuulikki Hosia (”S. K. Halme”), suomalainen kirjailija (k. 2009)
• 20. heinäkuuta – Jadwiga Maziarska, puolalainen taidemaalari (k. 2003)
• 21. heinäkuuta – Vilho Tahvanainen, suomalainen kirjailija (k. 2002)
• 23. heinäkuuta – Michael Foot, brittiläinen Työväenpuolueen poliitikko (k. 2010)
• 24. heinäkuuta – Annikki Kariniemi, suomalainen kirjailija (k. 1984)
• 26. heinäkuuta – Jaakko Noso, suomalainen soitinrakentaja (k. 2013)
• 7. elokuuta – Waldemar Jensen, suomalainen yritysjohtaja (k. 1986)
• 8. elokuuta – Kalle Sistola, suomalainen sotakirjailija (k. 1990-luvulla)
• 10. elokuuta – Wolfgang Paul, vuoden 1989 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (k. 1993)
• 11. elokuuta – Kyllikki Wallenius, suomalainen lastenkirjailija (k. 1995)
• 13. elokuuta – Makarios III, Kyproksen arkkipiispa ja ensimmäinen presidentti (1960–1977) (k. 1977)
• 16. elokuuta – Menachem Begin, vuoden 1978 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Israelin pääministeri (1977–1983) (k. 1992)
• 18. elokuuta – Gaetano Kanizsa, italialainen psykologi ja taiteilija (k. 1993)
• 18. elokuuta – Miliza Korjus, virolainen oopperalaulaja ja näyttelijä (k. 1980)
• 20. elokuuta – Erkki Laurila, suomalainen akateemikko ja tiedevaikuttaja (k. 1998)
• 20. elokuuta – Roger Sperry, vuoden 1981 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen neurobiologi (k. 1994)
• 20. elokuuta – Veikko Vartiainen, suomalainen eversti, pataljoonankomentaja ja kilparatsastaja (k. 1981)
• 30. elokuuta – Richard Stone, vuoden 1984 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläinen taloustieteilijä (k. 1991)
• 2. syyskuuta – Bill Shankly, brittiläinen jalkapallomanageri (k. 1981)
• 3. syyskuuta – Alan Ladd, yhdysvaltalainen näyttelijä (Etäisten laaksojen mies) (k. 1964)
• 4. syyskuuta – Stanford Moore, vuoden 1972 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 1982)
• 11. syyskuuta – Eino Lainio, suomalainen taidegraafikko, kirjailija ja kuvittaja (k. 2006)
• 12. syyskuuta – James Cleveland Owens (”Jesse Owens”), yhdysvaltalainen juoksija (nelinkertainen olympiavoittaja) (k. 1980)
• 13. syyskuuta – Leea Isotalo, suomalainen pianisti ja pianopedagogi (k. 2009)
• 14. syyskuuta – Jacobo Arbenz Guzmán, Guatemalan presidentti (1951–1954) (k. 1971)
• 18. syyskuuta – Erik Blomberg, suomalainen elokuvaohjaaja (Valkoinen peura) (k. 1996)
• 27. syyskuuta – Petter Jakob Bjerve, norjalainen taloustieteilijä, poliitikko ja ministeri (k. 2004)
• 29. syyskuuta – Miguel Fisac, espanjalainen arkkitehti (k. 2006)
• 29. syyskuuta – Stanley Kramer, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja (k. 2001)

• 3. lokakuuta – Aale Tynni, suomalainen suomentaja ja kirjailija (olympiavoittaja) (Hellaan laakeri) (k. 1997)
• 6. lokakuuta – Meret Oppenheim, sveitsiläinen surrealistinen taiteilija (k. 1985)
• 10. lokakuuta – France Ellegaard, tanskalais-suomalainen pianisti (k. 1999)
• 10. lokakuuta – Claude Simon, vuoden 1985 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija (Flanderin tie) (k. 2005)
• 16. lokakuuta – Nils Hedengren (”Fakiiri Kromblom”), suomalainen näyttelijä ja taikuri (Sirkus Papukaija) (k. 1996)
• 18. lokakuuta – Kyösti Taanila, suomalainen opetusneuvos ja päätoimittaja (k. 1992)
• 19. lokakuuta – Martti Paloheimo, suomalainen psykiatri, ylilääkäri ja tietokirjailija (k. 2002)
• 19. lokakuuta – Ellen Parviainen, suomalainen näyttelijä (k. 1994)
• 22. lokakuuta – Bảo Đại, Vietnamin viimeinen keisari (1926–1945) (k. 1997)
• 22. lokakuuta – Endre Ernő Friedmann (”Robert Capa”), unkarilaissyntyinen sotavalokuvaaja (k. 1954)
• 25. lokakuuta – Klaus Barbie (”Lyonin teurastaja”), saksalainen natsijohtaja (Gestapon päällikkö) (k. 1991)
• 26. lokakuuta – Helvi Kissala, pitkäikäinen suomalainen (k. 2024)
• 30. lokakuuta – Jorma Vanamo, suomalainen diplomaatti (k. 2006)
• 31. lokakuuta – Oskari Jauhiainen, suomalainen kuvanveistäjä ja akateemikko (k. 1990)
• 1. marraskuuta – Toivo Kulomäki, suomalainen toimitusjohtaja ja kauppaneuvos (k. 2017)
• 2. marraskuuta – Erik Asmussen, tanskalainen arkkitehti (k. 1998)
• 2. marraskuuta – Burt Lancaster, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Huijarisaarnaaja) (k. 1994)
• 3. marraskuuta – Marika Rökk, unkarilainen tanssija, näyttelijä ja laulaja (k. 2004)
• 5. marraskuuta – Vivian Mary Hartley (”Vivien Leigh”), englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tuulen viemää) (k. 1967)
• 7. marraskuuta – Albert Camus, vuoden 1957 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut algerialaissyntyinen ranskalainen filosofi ja kirjailija (Sivullinen) (k. 1960)
• 8. marraskuuta – Rudolf Harbig, saksalainen juoksija (k. 1944)
• 13. marraskuuta – Olavi Peräsalo, suomalainen kirurgi ja professori (k. 1966)
• 15. marraskuuta – Seiji Miyaguchi, japanilainen näyttelijä (k. 1985)
• 18. marraskuuta – Aarre Simonen (”Sapeli Simonen”), suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (k. 1977)
• 21. marraskuuta – Heikki von Hertzen, suomalainen kaupunkisuunnittelija, varatuomari ja professori (k. 1985)
• 22. marraskuuta – Benjamin Britten, brittiläinen säveltäjä (Peter Grimes) (k. 1976)
• 22. marraskuuta – Olav Bruvik, norjalainen poliitikko (k. 1962)
• 23. marraskuuta – Poul Nyboe Andersen, tanskalainen poliitikko (k. 2004)
• 23. marraskuuta – Christian Kautz, sveitsiläinen kilpa-autoilija (k. 1948)
• 26. marraskuuta – Josep Antoni Coderch, katalonialainen arkkitehti (k. 1984)
• 5. joulukuuta – Aarne Saarinen, suomalainen kivimies ja poliitikko (SKP:n puheenjohtaja) (k. 2004)
• 8. joulukuuta – Sirkka Saari, suomalainen kirjailija (k. 1984)
• 11. joulukuuta – Kullervo Koivisto, suomalainen taidemaalari (k. 1944)
• 11. joulukuuta – Jean Marais, ranskalainen näyttelijä (k. 1998)
• 13. joulukuuta – Petri Bryk, suomalainen metallurgi, keksijä, toimitusjohtaja ja vuorineuvos (k. 1977)
• 18. joulukuuta – Herbert Ernst Karl Frahm (Willy Brandt), vuoden 1971 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Saksan liittokansleri (1969–1974) (k. 1992)
• 19. joulukuuta – Lars Erik Carpelan, suomalainen toimittaja (k. 1987)
• 19. joulukuuta – Ansa Ikonen, suomalainen näyttelijä (Kulkurin valssi) (k. 1989)
• 21. joulukuuta – John Boulting, brittiläinen elokuvaohjaaja ja -tuottaja (k. 1985)
• 21. joulukuuta – Roy Boulting, brittiläinen elokuvaohjaaja ja -tuottaja, John Boultingin kaksoisveli (k. 2001)
• 25. joulukuuta – Pauli Lappalainen, suomalainen rakennusalan yrittäjä ja teollisuusneuvos (k. 2005)

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1913 kuolleista henkilöistä

• 3. tammikuuta – Jefferson Davis, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja kuvernööri (s. 1862)
• 4. tammikuuta – Alfred von Schlieffen, Preussin yleisesikuntapäällikkö, sotamarsalkka ja kreivi (”Schlieffen-suunnitelma”) (s. 1833)
• 6. tammikuuta – Lewis A. Swift, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (s. 1820)
• 11. tammikuuta – Hjalmar Frey, suomalainen oopperalaulaja (s. 1856)
• 20. tammikuuta – Otto Alcenius, suomalainen opettaja, numismaatikko ja kasvitieteilijä (s. 1838)
• 21. tammikuuta – Niilo Savolainen, suomalainen puuseppä ja runoilija (s. 1824)
• 22. tammikuuta – Tokugawa Yoshinobu, Japanin Tokugawa-shōgunaatin 15. ja viimeinen shōgun (s. 1837)^[6]
• 23. tammikuuta – Frederick Holman, brittiläinen uimari (s. 1885)
• 26. tammikuuta – Albert Luoma, suomalainen hovioikeuden asessori ja kansanedustaja (s. 1856)
• 27. tammikuuta – Robert Collett, norjalainen eläintieteilijä (s. 1842)
• 28. tammikuuta – Segismundo Moret, espanjalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1833)
• 29. tammikuuta – Ludvig Unggren, suomalainen päätoimittaja (s. 1856)
• 30. tammikuuta – James Henderson Berry, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja senaattori (s. 1841)
• 2. helmikuuta – Hans Hildebrand, ruotsalainen historioitsija ja arkeologi (s. 1842)
• 2. helmikuuta – Gustaf de Laval, ruotsalainen insinööri ja keksijä (s. 1845)
• 5. helmikuuta – Casimir Ehrnrooth, suomalainen Venäjän armeijan kenraali (s. 1833)
• 6. helmikuuta – Uno Brummer, suomalainen toimittaja, suomentaja ja kirjailija (s. 1871)
• 6. helmikuuta – Gustaf von Numers, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1848)
• 11. helmikuuta – Erik August Hagfors, suomalainen kuoronjohtaja ja säveltäjä (s. 1827)
• 15. helmikuuta – August Boman, suomalainen kirjapainojohtaja ja kirjankustantaja (s. 1872)
• 18. helmikuuta – Louis Becke, australialainen kirjailija (s. 1855)
• 18. helmikuuta – George Washington Custis Lee, Etelävaltioiden kenraali Yhdysvaltain sisällissodassa (s. 1832)
• 22. helmikuuta – Francisco I. Madero, meksikolainen vallankumouksellinen ja Meksikon presidentti (1910–1913) (s. 1873) (teloitettiin)
• 22. helmikuuta – Ferdinand de Saussure, sveitsiläinen kielitieteilijä (s. 1857)
• 24. helmikuuta – Paul Thureau-Dangin, ranskalainen historioitsija, Ranskan akatemian pääsihteeri (s. 1837)
• 24. helmikuuta – V. Vesterdahl, suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1876)
• 26. helmikuuta – Felix Draeseke, saksalainen säveltäjä (s. 1835)
• 28. helmikuuta – George Finnegan, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (s. 1881)
• 10. maaliskuuta – Harriet Tubman (”Black Moses”), afroamerikkalainen vapaustaistelija (s. 1822)
• 12. maaliskuuta – Eugen Taube, venäläis-suomalainen taidemaalari (s. 1869)
• 13. maaliskuuta – Thomas P. Krag, norjalainen kirjailija (s. 1868)
• 16. maaliskuuta – Friedrich Lüthi, sveitsiläinen ampuja ja olympiavoittaja (s. 1850)
• 18. maaliskuuta – Yrjö I, Kreikan kuningas (1863–1913) (s. 1845) (salamurhattiin)
• 21. maaliskuuta – Manuel Bonilla, Hondurasin presidentti (1903–1907 ja 1912–1913) (s. 1849)
• 22. maaliskuuta – Song Jiaoren, Sung Tšiao-jen, kiinalainen poliitikko, toinen Guomindangin perustajista (s. 1882)
• 23. maaliskuuta – Gheorghe Grigore Cantacuzino, romanialainen ruhtinas ja poliitikko (s. 1837)
• 23. maaliskuuta – Johannes Häyhä, suomalainen opettaja ja kirjailija (s. 1839)
• 26. maaliskuuta – Garnet Wolseley, brittiläinen sotamarsalkka (s. 1833)
• 30. maaliskuuta – John Pierpont Morgan, yhdysvaltalainen liikemies ja pankkiiri (s. 1837)

• 3. huhtikuuta – John Smedberg, ruotsalainen arkkitehti (s. 1851)
• 14. huhtikuuta – Carl Hagenbeck, saksalainen eläinkauppias ja Tierpark Hagenbeckin perustaja (s. 1844)
• 14. huhtikuuta – John Westlake, englantilainen lakimies ja kansainvälisen oikeuden tutkija (s. 1828)
• 15. huhtikuuta – Ğabdulla Tuqay, tataarilainen runoilija ja lehtimies (s. 1886)
• 16. huhtikuuta – Miroslav Kraljević, kroatialainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (s. 1885)
• 17. huhtikuuta – Kalle Viljakainen, suomalainen toimittaja ja nuorsuomalainen kansanedustaja (s. 1853)
• 23. huhtikuuta – Onni Schildt, suomalainen maanviljelysneuvos ja senaattori (s. 1851)
• 2. toukokuuta – Gabriel Wilhelm Sohlberg, suomalainen läkkiseppä ja tehtailija, G. W. Sohlberg-yhtiön perustaja (s. 1851)
• 6. toukokuuta – Aléxandros Schinás, kreikkalainen anarkisti ja poliittinen murhaaja (s. 1870)
• 9. toukokuuta – Evald Rygh, norjalainen poliitikko (s. 1842)
• 10. toukokuuta – Konrad Hällsten, suomalainen fysiologi ja valtioneuvos (s. 1835)
• 25. toukokuuta – Jaakko Frigård-Rautanen, suomalainen seppä ja pelimanni (s. 1843)
• 25. toukokuuta – Alfred Redl, itävaltalainen tiedustelupalvelujohtaja (s. 1864)
• 28. toukokuuta – John Lubbock, englantilainen pankkiiri, poliitikko, biologi ja arkeologi (s. 1834)
• 5. kesäkuuta – Marie Popelin, Belgian ensimmäinen naisjuristi (s. 1846)
• 8. kesäkuuta – Emily Davison, brittiläinen suffragetti (s. 1872)
• 9. kesäkuuta – Johannes Granö, suomalainen Siperiassa toiminut pappi ja tietokirjailija (s. 1850)
• 13. kesäkuuta – Otto E. A. Hjelt, suomalainen lääkäri, professori ja arkkiatri (s. 1823)
• 14. kesäkuuta – Paavo Cajander, suomalainen kirjailija ja kääntäjä (s. 1846)
• 15. kesäkuuta – Santeri Dahlström, suomalainen lyseon lehtori ja Suomen polaariretkikunnan valokuvaaja 1882–1883 (s. 1859)
• 15. kesäkuuta – Mahmud Şevket pašša, turkkilainen kenraali, valtiomies ja suurvisiiri (s. 1856)
• 17. kesäkuuta – Ingeborg von Bronsart, ruotsalais-saksalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1840)
• 22. kesäkuuta – Victorin-Hippolyte Jasset, ranskalainen elokuvaohjaaja (s. 1862)
• 26. kesäkuuta – Ida Godenhjelm, suomalainen opettaja (s. 1837)
• 26. kesäkuuta – Jonathan Hutchinson, brittiläinen lääkäri, progerian ensimmäinen tutkija (s. 1828)
• 27. kesäkuuta – Philip Lutley Sclater, englantilainen lakimies ja eläintieteilijä (s. 1829)
• 28. kesäkuuta – Manuel Ferraz de Campos Sales, Brasilian presidentti (1898–1902) (s. 1841)
• 29. kesäkuuta – Tobias Michael Carel Asser, vuoden 1911 Nobelin rauhanpalkinnon saanut alankomaalainen juristi (s. 1838)
• 30. kesäkuuta – Alphonse Kirchhoffer, ranskalainen miekkailija (s. 1873)

• 2. heinäkuuta – John Janssen, saksalais-yhdysvaltalainen katolinen piispa (s. 1835)
• 5. heinäkuuta – Alfred Lyttelton, brittiläinen poliitikko, kriketinpelaaja ja jalkapalloilija (s. 1857)
• 26. heinäkuuta – Wilhelm Christophersen, norjalainen diplomaatti (s. 1832)
• 26. heinäkuuta – Pietari Päivärinta, suomalainen kirjailija (Naimisen juoruja) (s. 1827)
• 31. heinäkuuta – Thomas Ayres, englantilainen lintutieteilijä (s. 1838)
• 1. elokuuta – Lesja Ukrajinka, ukrainalainen runoilija ja kirjailija (s. 1871)
• 3. elokuuta – Josephine Cochrane, yhdysvaltalainen astianpesukoneen keksijä (s. 1839)
• 6. elokuuta – Reginald Lee, englantilainen merimies, toinen Titanicin tähystäjistä (s. 1870)
• 7. elokuuta – David Popper, böömiläinen sellisti ja säveltäjä (s. 1843)
• 8. elokuuta – Joseph F. Johnston, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja kuvernööri (s. 1843)
• 10. elokuuta – Vihtori Peltonen (”Johannes Linnankoski”), suomalainen kirjailija (Laulu tulipunaisesta kukasta) (s. 1869)
• 13. elokuuta – August Bebel, saksalainen sosialistipoliitikko (s. 1840)
• 18. elokuuta – Paul Näcke, saksalainen psykiatri ja seksologi (s. 1851)
• 20. elokuuta – Émile Ollivier, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1825)
• 2. syyskuuta – O. M. Reuter, suomalainen eläintieteen professori, hyönteistutkija ja runoilija (s. 1850)
• 4. syyskuuta – Werner August Örn, suomalainen oikeuspormestari ja kirjailija (Siltalan pehtoori) (s. 1853)
• 15. syyskuuta – Jules Hone, belgialais-kanadalainen viulisti, säveltäjä ja kapellimestari (s. 1833)
• 16. syyskuuta – Louis Moilanen, amerikansuomalainen maailman pisimpiin kuulunut mies (s. 1886)
• 23. syyskuuta – Bengt Lidforss, ruotsalainen kasvitieteilijä ja professori (s. 1868)
• 23. syyskuuta – William Ruth, suomalainen teollisuusmies (s. 1839)
• 24. syyskuuta – Achilles Wahlroos, suomalainen tilanomistaja, hovineuvos ja maanmittari (s. 1834)
• 25. syyskuuta – Alexandra Smirnoff, suomalainen pomologi ja hedelmänviljelyn uranuurtaja (s. 1838)
• 30. syyskuuta – Rudolf Diesel, saksalainen insinööri ja keksijä (dieselmoottori) (s. 1858)
• 30. syyskuuta – Aatu Palomäki, suomalainen näyttelijä (s. 1884)

• 10. lokakuuta – Hans Heyerdahl, norjalainen taidemaalari (s. 1857)
• 10. lokakuuta – Katsura Tarō, japanilainen kenraali ja poliitikko (s. 1848)
• 13. lokakuuta – Ferdinand Rüegg, sveitsiläinen katolinen piispa (s. 1847)
• 15. lokakuuta – Walter Rutherford, brittiläinen golfaaja ja olympiamitalisti (s. 1857)
• 16. lokakuuta – Ralph Rose, yhdysvaltalainen kuulantyöntäjä ja olympiavoittaja (s. 1885)
• 18. lokakuuta – Jarl Hulldén, suomalainen kilpapurjehtija ja olympiamitalisti (s. 1885)
• 20. lokakuuta – Daniel David Palmer, yhdysvaltalainen kiropraktiikan perustaja (s. 1845)
• 23. lokakuuta – Edwin Klebs, saksalainen patologi ja bakteriologi (s. 1834)
• 1. marraskuuta – Emmy Streng, suomenruotsalainen runoilija (s. 1862)
• 7. marraskuuta – Alfred Russel Wallace, brittiläinen luonnontieteilijä, tutkimusmatkailija, humanisti ja yhteiskuntakriitikko (evoluutioteorian uranuurtajia) (s. 1823)
• 8. marraskuuta – Richard Andvord, norjalainen liikemies (s. 1839)
• 12. marraskuuta – Nuutti Vuoritsalo, suomalainen opettaja ja kirjailija (s. 1878)
• 16. marraskuuta – Adolf Neovius, suomalainen pappi ja historioitsija (s. 1858)
• 26. marraskuuta – Rufus W. Cobb, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja kuvernööri (s. 1829)
• 1. joulukuuta – Juho Lallukka, suomalainen liikemies, kansanedustaja ja suurlahjoittaja (s. 1852)
• 1. joulukuuta – Juhan Liiv, virolainen runoilija (s. 1864)
• 8. joulukuuta – J. W. Eloheimo, suomalainen pappi, toimittaja ja kirjailija (s. 1847)
• 12. joulukuuta – Menelik II, Etiopian keisari (1889–1913) (s. 1844)
• 12. joulukuuta – Fredrik Thesleff, suomalainen arkkitehti (s. 1859)
• 13. joulukuuta – Birger Kildal, norjalainen poliitikko (s. 1849)
• 15. joulukuuta – Moltke Moe, norjalainen folkloristi (s. 1859)
• 16. joulukuuta – Léon Bollée, ranskalainen keksijä ja ajoneuvojen valmistaja (s. 1870)
• 24. joulukuuta – J. B. S. Estrup, Tanskan pääministeri (1875–1894) (s. 1825)
• 24. joulukuuta – Alexandra Gripenberg, suomalainen kirjailija, toimittaja ja naisasianainen (s. 1857)
• 29. joulukuuta – Heikki Mustakallio, suomalainen rovasti ja runoilija (s. 1844)

• Emma Forsayth, yhdysvaltalainen orjakauppias ja Melanesiassa toimineen kauppaimperiumin johtaja (s. 1850)
• Adam Honkanen, suomalainen kansanrunoilija ja ennustaja (s. 1835)
• Anders Mickelson, suomalainen kultaseppä (s. 1839)
• Giuseppe Rivabella, italialainen kilpa-ampuja

• Nobelin fysiikanpalkinto: Heike Kamerlingh Onnes
• Nobelin kemianpalkinto: Alfred Werner
• Nobelin lääketieteen palkinto: Charles Richet
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Rabindranath Tagore
• Nobelin rauhanpalkinto: Henri La Fontaine

• Elokuvavuosi 1913
• Kirjallisuusvuosi 1913