15 Eunomia
Eunomia VLT:n kuvaamana vuonna 2021.
Eunomia VLT:n kuvaamana vuonna 2021.
Löytäminen
Löytäjät Annibale de Gasparis
Löytöaika 29. heinäkuuta 1851
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta 395,429 milj km
2,643 AU
Pienin etäisyys Auringosta 321,429 milj km
2,149 AU
Suurin etäisyys Auringosta 469,429 milj km
3,138 AU
Eksentrisyys 0,187
Kiertoaika Auringon ympäri 1569,687 päivää 4,30 vuotta
Keskiratanopeus 18,16 km/s
Inklinaatio 11,738°
Fyysiset ominaisuudet
Läpimitta 330×245×205 km
Massa 3,26±0,12×10E19 kg
Putoamiskiihtyvyys pinnalla 0,08 m/s2
Pyörähdysaika 0,2535 päivää (6,083 tuntia)
Akselin kaltevuus 165
Albedo 0,209
Pakonopeus 0,16 km/s
Asteroidiluokka S
Pinnan lämpötila alin: K
keski: ~166 K
ylin: 260 K (-13° C)

15 Eunomia (symboli: ) on asteroidiksi suuri Marsin ja Jupiterin välillä sijaitsevan asteroidivyöhykkeen kappale. Se lienee törmäyksestä jäljelle jäänyt pala. Eunomia on asteroidivyöhykkeen 8.–12. suurin asteroidi. Eunomia on Eunomia-ryhmän nimikkoasteroidi ja massaltaan 1 % koko asteroidivyöhykkeen massasta. Eunomian löysi Annibale de Gasparis 29. heinäkuuta 1851. Nimensä asteroidi sai kreikkalaisen mytologian Eunomia-jumalattaren mukaan.

Löytymisestä

Eunomia oli yksi monista 1850-luvun tuntumassa löytyneistä asteroideista. Ensimmäisenä löytyneitä asteroideja oli pidetty planeettoina, mutta kun yhä uusia rupesi löytymään vuodesta 1845 (Astraea löytyi kyseisenä vuonna) lähtien kiihtyvällä tahdilla, niin ne menettivät asemansa.

Valokäyrämittausten avulla luotu kolmiulotteinen malli Eunomiasta.
Eunomian rata (sinisellä) verrattuna sisimpien planeettojen ratoihin (punaisella). Uloin kuvan planeetoista on Jupiter

Fyysiset ominaisuudet

Eunomia pyörii taannehtien. Asteroidi on melko kirkas pinnaltaan ja sisältää silikaattikiveä ja jonkin verran rautanikkeliä. Se kuuluu runsassilikaattiseen tyyppiin S. Silikaatti on lähinnä runsaasti kalsiumia sisältävää pyrokseenia ja oliviinia. Eunomiassa on koostumukseltaan erilaisia alueita: laaja alue on vähäpyrokseeninen, runsasmetallinen oliviinialue, toinen, pienempi alue eräällä pallonpuoliskolla runsaspyrokseeninen basalttialue.

Eunomiaa on väitetty kosketuskaksoisasteroidiksi, mutta se ei pitäne paikkaansa. Sen uskotaan olevan suuremman asteroidin törmäyksestä jäänyt ydin ja Eunomian koostumus ei olisi huokoinen vastoin aikaisempia olettamuksia. Osa asteroidia on alkuperäiskappaleen vaippaa, osa kuorta. Rautaydintä ei näy asteroidista tehdyissä mittauksissa.

Lähteet