Tämä artikkeli käsittelee Suomen entistä kuntaa. Sanan muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Kuru
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Ylöjärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°52′45″N, 023°43′45″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero 303
Hallinnollinen keskus Kurun kirkonkylä
Perustettu 1867
Liitetty 2009
– liitoskunnat Ylöjärvi
Kuru
– syntynyt kunta Ylöjärvi
Pinta-ala 821,08 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 717,59 km²
– sisävesi 103,49 km²
Väkiluku 2 759  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 3,84 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 15,6 %
– 15–64-v. 61,5 %
– yli 64-v. 22,9 %

Kuru on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, noin 50 kilometriä Tampereelta pohjoiseen. Se liitettiin Ylöjärveen vuonna 2009. Kunnassa asui ennen sen lakkauttamista 2 759 asukasta,[2] ja sen pinta-ala oli 821,08 km², josta 103,49 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 3,84 asukasta/km².

Kurun naapurikunnat ennen lakkauttamista olivat Ikaalinen, Kihniö, Parkano, Ruovesi, Tampere, Virrat ja Ylöjärvi.

Kuru on tunnettu harmaasta ja mustasta graniitistaan, jota viedään kaikkialle maailmaan. Muun muassa Helsingin Kallion kirkon julkisivun kivet ovat peräisin Kurusta. Myös kurulainen metsätalousosaaminen on kuulua – pääosin vuonna 1937 toimintansa aloittaneen Kurun metsäoppilaitoksen (nykyisin osa Tredua) ansiosta. Kaksi kolmasosaa Seitsemisen kansallispuistosta sijaitsee entisen kunnan alueella.[4]

Kurun vaakunan suunnitteli Kimmo Kara, ja se vahvistettiin vuonna 1956.[5]

Historiaa

Kurusta on tehty muutamia esihistoriallisia, lähinnä kivikauden aikaisia esinelöytöjä. Myös lappalaisten otaksutaan liikkuneen seudulla. Keskiajalla Kuru oli hyvin suurelta osin Kangasalan, Pirkkalan ja Vesilahden talollisten erämaa-aluetta. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti erämaaomistukset 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen eränkävijöiden jälkeläisiä asettui pysyvästi asumaan Kurun seudulle. Vuonna 1580 Kurussa mainitaan olleen 21 veroa maksanutta taloa, mutta tämän jälkeen asutuksen leviäminen hidastui niin, että vuonna 1700 taloluku oli lisääntynyt vain 27:ään.[4]

Kuru kuului alkujaan Ruoveteen ja muodostettiin siihen kuuluvaksi kappeliseurakunnaksi vuonna 1666. Kurun ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1778, mutta se paloi jo seuraavan vuoden kesällä salaman sytyttämänä. Kurun seurakunta itsenäistyi vuonna 1872, mutta sai ensimmäisen oman kirkkoherransa vasta vuonna 1893.[4] Kuruun liitettiin vuonna 1954 Teiskon kunnasta osa Länsi-Teiskoa ja samalla siirrettiin Teiskoon pieni alue Näsijärven itäpuolelta. Vuonna 2009 Kurun kunta liitettiin osaksi Ylöjärven kaupunkia.[6]

Matti Åkerblomin johdolla rakennettu Kurun puukirkko on vuodelta 1781 ja sitä on laajennettu vuonna 1846. Hautausmaalla on höyrylaiva Kurun haaksirikon 38 kurulaisen uhrin yhteishauta ja onnettomuuden muistomerkki. Aurejärvellä on arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema rukoushuone vuodelta 1923. Kurun vanhalla hautausmaalla sijaitsee puolestaan Carl Gustaf Polvianderin hauta ja hautausmaan läheisyydessä Vänrikki Stoolin tupa, joka on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1961 sen oltua välillä Turussa. Polvianderia pidetään Vänrikki Stoolin tarinoiden nimihenkilön esikuvana – hän tutustui Johan Ludvig Runebergiin yhteisillä metsästysretkillä 1820-luvulla. Polviander asui Hainarin sotilasvirkatalossa, jonka alueelle rakennettiin myöhemmin Kurun vanhainkoti.[4]

Liikenne

Kurun kautta kulkee Tampereen ja Virtain välinen kantatie 65. Siitä erkanevat kirkonkylässä seututiet Parkanoon ja Ruovedelle. Kurun kirkonkylästä on matkaa Ylöjärvelle 40 kilometriä, Parkanoon ja Virroille kumpaankin 45 kilometriä ja Tampereelle 50 kilometriä. Lähimmät rautatieasemat ovat Tampereella ja Parkanossa.[4] Linja-autoliikennettä harjoittaa Länsilinjat Oy, joka osti kurulaisen liikenneneuvos Artturi Tiuran 25 auton yrityksen vuonna 1979.[7]

Tunnettuja kurulaisia

Kurusta ovat kotoisin muun muassa seuraavat henkilöt:

Kurussa vaikutti myös Kurun kenraaliksi kutsuttu Georg von Moller (1791−1867).

Kylät

Hainari, Itä-Aure, Kahanpää, Kahila, Kaitalahti, Karjula, Keihäsjärvi, Keihäslahti, Koivisto, Leppälahti, Luode, Länsi-Aure, Olkitaipale, Parkkuu, Pengonpohja, Petäjälammi, Pohjankapee, Poikelus, Riihikoski, Ristaniemi, Riuttanen, Riuttaskorpi, Sontu, Länsi-Teisko, Vaakaniemi, Niemikylä ja Hankala.

Kurun kirkonkylän taajamassa on 1 034 asukasta (31.12.2016).[8]

Kulttuuri

Murre

Kurun alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.[9]

Ruokakulttuuri

Kurun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunasoppa, silakkalaatikko, perunalimppu ja ruismarjapuuro.[10]

Lähteet

  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ a b c d e Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 179–184. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
  5. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 163. Otava 1979, Helsinki.
  6. ↑ Kuru-Ylöjärvi kuntaliitos Kurun kunta. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 2.7.2008.
  7. ↑ Ossi Säpyskä: Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet, s. 93. Tampere: Pirkanmaan Autoalan Veteraanit ry, 1988. ISBN 952-90019-3-2.
  8. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 22.12.2017.
  9. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 228. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  10. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 71. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

source: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuru