Vapaaherra Johan Mannerheim.
Sofia Palæmona Treschow

Carl Fridolf Johan Mannerheim (27. joulukuuta 1868 Askainen – 25. syyskuuta 1934 Grensholm, Vånga, Ruotsi) oli suomalaissyntyinen, pitkään Ruotsissa asunut vapaaherra ja teollisuusjohtaja.

Johan Mannerheimin vanhemmat olivat kreivi Carl Robert Mannerheim ja Hedvig Charlotta Helena von Julin. Hänen sisaruksiaan olivat marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim, pankinjohtaja Carl Mannerheim, sairaanhoitaja Sophie Mannerheim ja kirjailija Eva Mannerheim-Sparre. Isän kreivin arvo periytyi vain vanhimmalle pojalle eli Carlille, muut veljet saivat alemman vapaaherran arvon.[1]

Mannerheim oli koulutukseltaan agronomi ja toimi vuodesta 1896 isännöitsijänä Jokioisten kartanossa, joka oli vuonna 1872 muutettu osakeyhtiöksi. Hän hoiti kartanoa tarmokkaasti ja hankki pian haltuunsa yhtiön osake-enemmistön. Mannerheimin aikana kartanoon perustettiin siirappi- ja sokeritehdas ja kartanon rautatehdas myytiin Ferraria Oy:lle, jonka osakkeista kartano omisti pääosan. Forssan ja Humppilan välille rakennettiin Jokioisten rautatie ja kartanossa toimitettiin isojako. Mannerheimin aikana rakennettuja rakennuksia ovat kartanon talli ja maneesi.[2][3][4][5]

Maanalaisessa aktivistien toiminnassa 1900-luvun alussa mukana ollut Mannerheim muutti sortovuosien aikana Suomesta Ruotsiin vuonna 1904. Hän hankki omistukseensa Grensholmin tilan Vångan pitäjästä Itä-Götanmaalla. Vuonna 1907 Mannerheim hankki merkittävän osuuden ruotsalaisen metsäteollisuusyhtiön Kramforsin osakkeista vaimonsa perheen rahoilla ja vuonna 1910 hänestä tuli Kramforsin toimitusjohtaja yli 20 vuoden ajaksi.

Johan Mannerheim oli Ruotsissa toimineen Föreningen Finlands vänner -yhdistyksen puheenjohtaja. Tämä yhdistys organisoi ja rahoitti valkoisten puolella Suomen sisällissodassa taistelleen ruotsalaisten vapaaehtoisprikaatin (Svenska Brigaden). Johan Mannerheim itse oli sodan aikana vilkkaassa kirjeenvaihdossa veljensä Carl Gustaf Emil Mannerheimin kanssa ja avusti taloudellisesti muun muassa valkoisten asehankintoja. Hän sai sodan jälkeen Suomen 1. luokan vapaudenristin tunnustuksena palveluksistaan.

Johan Mannerheim oli kiinnostunut myös luonnontieteistä ja kansatieteestä. Hän avusti rahallisesti serkkunsa Erland Nordenskiöldin (1877–1932) Etelä-Amerikkaan tekemiä tutkimusretkiä. Johan Mannerheimin Tukholmassa Villagatan 21:ssä sijainnut kaupunkiasuintalo on nykyisin Tšekin tasavallan suurlähetystön käytössä.

Johan Mannerheim oli naimisissa vuodesta 1902 Sofia Palæmona Treschowin (1878–1948) kanssa. Heillä oli kuusi lasta joista tunnetuimmat olivat kirjailija Evo Mannerheim-Weckman ja vapaaherra, metsänhoitaja ja runoilija Augustin Mannerheim.

Lähteet

  1. ↑ Laura Kolbe: Mannerheim (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002 (päivitetty 22.9.2015). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. ↑ Juha Heikkilä: Kartanosta tulee osakeyhtiö MTT. Viitattu 4.8.2013.
  3. ↑ Laila Liski: Teerimäen päiväkotirakennuksen vaiheista Jokioisten kunta. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 4.8.2013.
  4. ↑ Kalevi Rinta-Panttila: Jokioisten kartano(t) ennen ja nyt. Lounais-Hämeen luonto, 1977, nro 60, s. 6. Forssa: Lounaishämeen luonnonsuojeluyhdistys. lehden verkkoversio. (pdf) Viitattu 4.8.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Jokioisten kartano (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Johan Mannerheim
source: https://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Mannerheim