Bioinformatics Wiki
| Łódź | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Łódź |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Puola |
| Voivodikunta | Łódź |
| Perustettu | 1423 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Hanna Zdanowska[1] |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 293 km² |
| Korkeus | 162–278 m |
| Väkiluku (2019) (arvio) | 679 941 |
| – Väestötiheys | 2 320,6 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 90-001–94-413 |
| Suuntanumero(t) | 42 |
| Motto: | Ex navicula navis |
Łódź (['wut͡ɕ] 
kuuntele ääntämys (ohje), jidd. לאדזש, Lodzh, suomeksi myös Lods[2]) on Łódźin voivodikunnan pääkaupunki sekä Puolan kolmanneksi suurin kaupunki Varsovan ja Krakovan jälkeen. Vuoden 2019 arvion mukaan siellä asui 679 941 asukasta.[3] Kaupunki sijaitsee lähellä Puolan maantieteellistä keskipistettä. Kaupungin puolankielinen nimi tarkoittaa venettä.
Matkailijoita houkuttelee Łódźissa ennen kaikkea Piotrkowska-katu, joka on hiukan yli neljä kilometriä pitkä kauniiden rakennusten ja kauppojen reunustama pääkatu. Łódźissa on myös Euroopan suurin kaupunginpuisto Łagiewniki, eläintarha, Łódźin yliopisto sekä Puolan parhaisisiin kuuluva nykytaiteen museo Muzeum Sztuki. Tekstiiliteollisuuskeskuksen ajoilta periytyvät monet 1800-luvulla rakennetut tehtailijoiden palatsit ja suuret, punatiiliset kehräämöt ja kutomot. Yksi suurimmista on muutettu Manufaktura-nimiseksi kauppa- ja kulttuurikeskukseksi.
Historia
Kirjallisissa lähteissä esiintyy Łódzia-niminen kylä ensimmäisen kerran vuonna 1332. Kuningas Władysław II antoi sille kaupunkioikeudet 1423. Kaupunki pysyi pienenä 1700-luvulle saakka ja joutui Puolan toisessa jaossa Preussin vallan alle. Vuosina 1807–1815 se kuului Napoleonin perustamaan Varsovan herttuakuntaan. Wienin kongressin (1815) jälkeen se oli osa Venäjän alaista Puolan kuningaskuntaa. 1820-luvulla Łódź alkoi kasvaa pikkukaupungista teollisuuskeskukseksi, ja siitä tuli koko Venäjän keisarikunnan tärkein tekstiilien valmistaja. Kaupunkiin saapui työläisiä eri puolilta Eurooppaa, enimmäkseen Etelä-Saksasta ja Böömistä. Tärkeimmät väestöryhmät olivat puolalaiset, saksalaiset ja juutalaiset.
1800-luvulla kaupungin kasvu ja teollisuuden kehitys jatkuivat, ja siitä tuli yksi sosialistisen liikkeen tärkeimmistä keskuksista. Vuoden 1892 suurlakko seisautti suurimman osan tehtaista. Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen aikana poliisit surmasivat yli 300 työläistä.
Saksalaiset valtasivat Łódźin vuonna 1915. Ensimmäisessä maailmansodassa väestöä menehtyi muun muassa tauteihin, ja suuri osa saksalaisväestöstä muutti Saksaan. Vuonna 1922 Łódźista tuli Łódźin voivodikunnan pääkaupunki. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset joukot valloittivat kaupungin, ja se liitettiin natsi-Saksaan saksalaistetulla nimellä Litzmannstadt. Kaupunkiin perustettiin suuri juutalaisghetto, Łódźin ghetto (Litzmannstadtin ghetto), jonne kuljetettiin yli 200 000 juutalaista. Kaupungin lähistölle perustettiin useita keskitysleirejä. Gheton likvidoinnista syksyllä 1944 selvisi vain noin 900 henkeä.
Toisen maailmansodan päätyttyä Łódźin väestöstä oli kuollut noin 420 000 henkeä, joista 300 000 juutalaisia ja 120 000 puolalaisia. Puna-armeijan lähestyessä kaupungin saksalaisväestö pakeni sieltä. Puna-armeija valtasi kaupungin 8. tammikuuta 1945. Varsovan tuhouduttua sodassa Łódź oli vuoteen 1948 saakka maan tosiasiallinen pääkaupunki ja myös väkiluvultaan suurin kaupunki[4].
Kulttuuri
Nykytaiteen museon Muzeum Sztukin lisäksi[5] Łódźissa on Piotrkowska-kadulla maineikas Łódźin elokuvakoulu.[6] Elokuvakoulussa ovat opiskelleet muun muassa ohjaajat Andrzej Wajda, Roman Polański, Krzysztof Kieślowski ja Zbigniew Rybczyński.
Kaupungin asukasluvun kehitys
- 1793: 190
- 1806: 767
- 1830: 4 300
- 1850: 15 800
- 1880: 77 600
- 1905: 343 900
- 1925: 538 600
- 1990: 850 000
- 2002: 789 300[3]
- 2011: 728 900[3]
- 2019: 679 900[3]
Ystävyyskaupungit
Łódźin 20 ystävyyskaupunkia vastaavaa yhteistyöaluetta ovat:[7]
Lähteet
- ↑ Äänestysten tulokset ja paikallisvaalien Łódź. (puolaksi)
- ↑ Polona polona.pl. Viitattu 17.9.2020.
- ↑ a b c d Łódź citypopulation.de. Viitattu 3.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Lodz: Post Industrial Rebirth[vanhentunut linkki] Warsaw Voice 2007
- ↑ Culture.pl
- ↑ National Film School Lodz
- ↑ Miasta Partnerskie BIP Łódź. Viitattu 4.11.2020. (puolaksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Łódź Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin kotisivut (puolaksi), (englanniksi)
- Kuvia Łódźin historiasta (englanniksi)
- Łódź-Lublinekin lentokenttä (Arkistoitu – Internet Archive) (puolaksi), (englanniksi)
Pääkaupunki: Łódź
Aleksandrów Łódzki | Bełchatów | Biała Rawska | Błaszki | Brzeziny | Drzewica | Działoszyn | Głowno | Kamieńsk | Koluszki | Konstantynów Łódzki | Krośniewice | Kutno | Łask | Łęczyca | Łódź | Łowicz | Opoczno | Ozorków | Pabianice | Pajęczno | Piotrków Trybunalski | Poddębice | Przedbórz | Radomsko | Rawa Mazowiecka | Rzgów | Sieradz | Skierniewice | Stryków | Sulejów | Szadek | Tomaszów Mazowiecki | Tuszyn | Uniejów | Warta | Wieluń | Wieruszów | Zduńska Wola | Zelów | Zgierz | Złoczew | Żychlin
Piirikunnat
Bełchatów | Brzeziny | Kutno | Łask | Łęczyca | Łowicz | Itäinen Łódź | Opoczno | Pabianice | Pajęczno | Piotrków | Poddębice | Radomsko | Rawa | Sieradz | Skierniewice | Tomaszów | Wieluń | Wieruszów | Zduńska Wola | Zgierz
Kaupunkipiirikunnat
Łódź | Piotrków Trybunalski | Skierniewice
