Bioinformatics Wiki

Vuosisadat	1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku · 2200-luku
Vuosikymmenet	1990-luku · 2000-luku · 2010-luku · 2020-luku · 2030-luku · 2040-luku 2050-luku · 2060-luku · 2070-luku · 2080-luku · 2090-luku · 2100-luku
Vuodet	1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009 2010 · 2011 · 2012 · 2013 · 2014 · 2015 · 2016 · 2017 · 2018 · 2019 2020 · 2021 · 2022 · 2023 · 2024 · 2025 · 2026 · 2027 · 2028 · 2029 2030 · 2031 · 2032 · 2033 · 2034 · 2035 · 2036 · 2037 · 2038 · 2039 2040 · 2041 · 2042 · 2043 · 2044 · 2045 · 2046 · 2047 · 2048 · 2049 2050 · 2051 · 2052 · 2053 · 2054 · 2055 · 2056 · 2057 · 2058 · 2059 2060 · 2061 · 2062 · 2063 · 2064 · 2065 · 2066 · 2067 · 2068 · 2069 2070 · 2071 · 2072 · 2073 · 2074 · 2075 · 2076 · 2077 · 2078 · 2079 2080 · 2081 · 2082 · 2083 · 2084 · 2085 · 2086 · 2087 · 2088 · 2089 2090 · 2091 · 2092 · 2093 · 2094 · 2095 · 2096 · 2097 · 2098 · 2099 2100 · 2101 · 2102 · 2103 · 2104 · 2105 · 2106 · 2107 · 2108 · 2109

2005 (MMV) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi lauantaista.

Yhdistyneiden kansakuntien julistamia vuoden teemoja olivat kansainvälinen fysiikan vuosi ja kansainvälinen mikroluoton vuosi.

• Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 2005 oli kukon vuosi.

• 1. tammikuuta – Kainuun maakuntahallintokokeilu alkoi.
• 1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
  • Kangaslammin kunta liittyi Varkauden kaupunkiin
  • Karinaisten kunta liittyi Pöytyän kuntaan
  • Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kunnat liittyivät Joensuun kaupunkiin
  • Kullaan kunta liittyi Ulvilan kaupunkiin
  • Loimaan kunta liittyi Loimaan kaupunkiin
  • Peräseinäjoen kunta ja pieni osa Ilmajokea liittyi Seinäjoen kaupunkiin
  • Saaren ja Uukuniemen kunnat liittyivät Parikkalan kuntaan
  • Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan
  • Vehmersalmen kunta liittyi Kuopion kaupunkiin
  • Värtsilän kunta liittyi Tohmajärven kuntaan.
• 1. tammikuuta – Joutsenon kunnasta tuli Joutsenon kaupunki.
• 1. tammikuuta – Punkalaitumen kunta siirrettiin Satakunnan maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan.
• 1. tammikuuta – Entisten HKL-Bussiliikenteen ja Suomen Turistiauto Oy:n fuusiosta perustettiin Helsingin Bussiliikenne Oy.
• 1. tammikuuta – Suruliputus Suomessa ja kansallinen surupäivä Ruotsissa Intian valtameren maanjäristyksen uhrien muistoksi.
• 1. tammikuuta – Uusi Turkin liira tuli käyttöön, arvoltaan 1 000 000 entistä liiraa.
• 1. tammikuuta – Tieliikelaitos astui täysin avoimeen kilpailuun tiealan urakoista.
• 2. tammikuuta – Bagdadin lähistöllä tapahtuneessa pommi-iskussa kuoli yli 20 irakilaissotilasta.
• 4. tammikuuta – Bagdadin kuvernööri Ali al-Haidri ammuttiin.
• 4. tammikuuta – Kiistelty värjäämörakennus purettiin Finlaysonin vanhalla tehdasalueella Tampereen keskustassa.
• 5. tammikuuta – Michael E. Brown, Chad Trujillo ja David L. Rabinowitz löysivät kääpiöplaneetta Erisin tutkittuaan 21. lokakuuta 2003 ottamiaan kuvia uudelleen.^[1]
• 9. tammikuuta – Mahmud Abbas valittiin palestiinalaisten presidentiksi.
• 9. tammikuuta – Gudrun-myrsky riepotteli Pohjoismaita sekä Baltian maita. Se nosti Suomenlahdella veden ennätyksellisen korkealle aiheuttaen tulvimista muun muassa Helsingin Kauppatorille.
• 14. tammikuuta – Euroopan avaruusjärjestön Huygens-luotain laskeutui onnistuneesti Saturnuksen Titan-kuun pinnalle.
• 16. tammikuuta – Kroatian presidentti Stjepan Mesić valittiin uudelleen.
• 20. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush toisen kauden virkaanastumispäivä.
• 20. tammikuuta – Nopeusrajoitukset vaihdettiin Irlannissa maileista kilometreiksi. Kaikki nopeusrajoituksia koskeneet liikennemerkit vaihdettiin, samoin vanhat tiekyltit, joissa etäisyydet olivat maileina.
• 21. tammikuuta – Seitsemän ihmistä kuoli henkilöauton ja taksibussin törmäyksessä valtatie 9:llä Loimaalla. Kuusi uhria oli henkilöautossa olleita vampulalaisia nuoria ja seitsemäs urjalalainen taksinkuljettaja. Kenelläkään uhreista ei ollut ollut turvavyö kiinnitettynä. Ajokeli oli räntäsateen vuoksi huono.
• 23. tammikuuta – Ukrainan presidentti Viktor Juštšenko vannoi virkavalansa.
• 27. tammikuuta – Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta tuli kuluneeksi 60 vuotta. YK:n yleiskokous hyväksyi pääsihteeri Kofi Annanin esityksen vuosipäivän viettämisestä kansainvälisenä vainojen uhrien muistopäivänä.
• 28. tammikuuta – Acehin rauhanneuvottelut alkoivat Vantaalla. Salaisia neuvotteluja isännöi presidentti Martti Ahtisaaren johtama Crisis Management Initiative -järjestö. Ahtisaari ei kuitenkaan itse osallistunut neuvotteluihin.
• 30. tammikuuta – Ensimmäiset vaalit Irakissa maan miehityksen jälkeen.

• 1. helmikuuta – Länsi-Lappiin perustettiin Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, joka sijaitsee Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien alueella.
• 6. helmikuuta – Pääministeri Thaksin Shinawatran puolue sai Thaimaan parlamenttivaaleissa 375 paikkaa parlamentin 500 paikasta. Maan tulkittiin siirtyneen yksipuoluejärjestelmään.
• 10. helmikuuta – Walesin prinssi Charles ilmoitti kihlauksestaan Camilla Parker Bowlesin kanssa.
• 10. helmikuuta – Saudi-Arabiassa järjestettiin kautta aikojen ensimmäiset paikallishallinnon vaalit.
• 14. helmikuuta – Noin 1000 kg:n pommi Libanonin pääministeri Rafik Haririn autosaattuetta vastaan surmasi hänet. Pommi-isku johti protesteihin Syyrian vaikutusta Libanonissa vastaan ja johti Syyrian joukkojen vetäytymiseen maasta huhtikuuhun mennessä.
• 15. helmikuuta – YouTube-videopalvelu perustettiin.
• 16. helmikuuta – Kioton sopimus astui voimaan ilman Yhdysvaltoja ja Australiaa.
• 16.–27. helmikuuta – Hiihdon MM-kilpailut Oberstdorfissa Saksassa.
• 26. helmikuuta – 5. maaliskuuta – Erikoisolympialaiset talvilajeille Naganossa.

• 1. maaliskuuta – Perustettiin Pyhä-Luoston kansallispuisto.
• 14. maaliskuuta – Kiinan kansankongressi hyväksyi lain, jonka mukaan Kiina sai oikeuden ryhtyä sotaan Taiwania vastaan, mikäli tämä julistautuisi itsenäiseksi. Taiwan tuomitsi päätöksen jyrkästi ja myös Yhdysvallat ja Japani paheksuivat sitä.
• 16. maaliskuuta – Hallitus päätti lakkauttaa kaksi varuskuntaa, Helsingin ilmatorjuntarykmentin Tuusulan Hyrylässä ja Savon prikaatin Mikkelissä, vuoden 2007 aikana. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen ilmoitti, että ainakin vielä kaksi muuta varuskuntaa tultaisiin lakkauttamaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Hallitus oli päättänyt leikata puolustusministeriön määrärahoja 50 miljoonalla eurolla.
• 17. maaliskuuta – Muun muassa huono keli aiheutti kolarisuman Etelä-Suomessa. Kolme ihmistä kuoli, 60 loukkaantui ja satoja autoja vahingoittui. Kuolleiden joukossa oli Ilmailulaitoksen pääjohtaja Mikko Talvitie, joka sai surmansa 80 auton ketjukolarissa Lahdenväylällä Vantaalla.
• 21. maaliskuuta – Viron hallitus ilmoitti eroavansa oikeusministeri Ken-Marti Vaherin saatua epäluottamuslauseen Riigikogussa.
• 24. maaliskuuta – Niin sanottu tulppaanivallankumous johti Kirgisiassa presidentti Askar Akajevin maanpakoon ja opposition vallankaappaukseen.
• 31. maaliskuuta – Michael E. Brown, Chad Trujillo ja David L. Rabinowitz löysiät kääpiöplaneetta Makemaken.^[2]

• 8. huhtikuuta – Paavi Johannes Paavali II:n hautajaiset.
• 9. huhtikuuta – Walesin prinssi Charles ja Camilla Parker Bowles avioituivat. 8. päiväksi suunniteltuja häitä siirrettiin vuorokaudella, sillä prinssi Charlesin oli osallistuttava tuolloin paavi Johannes Paavali II:n hautajaisiin.
• 18. huhtikuuta – Neste Oil listautui Helsingin pörssiin.
• 19. huhtikuuta – Uudeksi paaviksi valittiin Benedictus XVI.
• 26. huhtikuuta – Syyria veti viimeiset joukkonsa Libanonista ja lopetti siten yli 30 vuotta kestäneen miehityksensä. Syyria oli joutunut voimakkaan kansainvälisen painostuksen kohteeksi Libanonin entisen pääministerin Rafik Haririn murhan jälkeen.
• 30. huhtikuuta – 15. toukokuuta – Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut Itävallassa. Mestaruuden voitti Tšekki.

• 16. toukokuuta – Kuwaitin parlamentti myönsi naisille äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden.
• 16. toukokuuta – Paperiliitto aloitti lakon, johon Metsäteollisuus ry vastasi työsululla kaksi päivää myöhemmin. Lakko ja työsulku kestivät lähes puolitoista kuukautta.
• 19. toukokuuta – Star Wars: Episodi III – Sithin kosto elokuvateattereihin.
• 19. toukokuuta–21. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Kiovassa, Ukrainassa. Kilpailun voitti Kreikan edustaja Helena Paparizou kappaleella ”My Number One”.
• 22. toukokuuta – Kansanedustaja Tarja Cronberg syrjäytti Osmo Soininvaaran Vihreän liiton puheenjohtajan paikalta. Cronberg voitti vaalissa niukasti kansanedustaja Anni Sinnemäen.
• 29. toukokuuta – Ranskalaiset hylkäsivät EU:n perustuslain kansanäänestyksessä prosenttiosuuksin 55–45.
• 31. toukokuuta – Venäläisen öljy-yhtiö Jukosin entinen toimitusjohtaja Mihail Hodorkovski ja hänen liikekumppaninsa Platon Lebedev tuomittiin yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen mm. veronkierrosta, petoksista ja kavalluksista sekä menettämään Venäjän valtiolle noin 500 miljoonaa euroa. Länsimaissa oikeudenkäyntiä pidettiin osana Venäjän valtiojohdon pyrkimyksiä vaientaa hankalat vastustajansa.
• 31. toukokuuta – Barsebäckin ydinvoimalaitos Ruotsissa suljettiin lopullisesti.

• 1. kesäkuuta – EU.n perustuslaki hylättiin Alankomaissa järjestetyssä kansanäänestyksessä prosenttiluvuin 62–38.
• 2. kesäkuuta – Kampin keskus avattiin Helsingissä.
• 4. kesäkuuta – Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon vahvisti Newsweek-aikakauslehden artikkelissaan julkaisemat tiedot, joiden mukaan Guantanamo Bayn vankileirin vartijat olivat monin eri tavoin häpäisseet islamilaisten pyhää kirjaa Koraania osana vankien kiduttamista, mutta kiisti väitteet Koraanien huuhtelemisesta WC-pöntöstä alas. Artikkeli oli aiheuttanut vakavia mellakoita mm. Afganistanissa, jossa 16 ihmistä oli saanut surmansa.
• 5.–19. kesäkuuta – Naisten jalkapallon EM-kilpailut Englannissa.
• 7. kesäkuuta – Norja juhli satavuotista itsenäisyyttään.
• 10. kesäkuuta – SDP:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma valittiin puolueen puheenjohtajaksi Jyväskylässä pidetyssä puoluekokouksessa. Heinäluoman edeltäjä Paavo Lipponen oli johtanut puoluetta yhtäjaksoisesti vuodesta 1993.
• 13. kesäkuuta – Poplaulaja Michael Jackson todettiin syyttömäksi kaikkiin syytekohtiin häntä vastaan nostetussa oikeudenkäynnissä, jossa häntä syytettiin muun muassa 13-vuotiaan Gavin Arvizon hyväksikäytöstä ja alkoholin luovuttamisesta alaikäiselle.
• 14. kesäkuuta – Jamaikan Asafa Powell juoksi 100 metrillä maailmanennätyksen 9,77.
• 14. kesäkuuta – Turussa juhlittiin Linja-autoliiton kokouksen yhteydessä suomalaisen linja-autoliikenteen 100-vuotisjuhlaa. Noin 50 museolinja-autoa osallistui juhla-ajoon Uuteenkaupunkiin ja takaisin. Suomalainen linja-autoliikenne oli alkanut vuonna 1905 tällä reitillä.
• 29. kesäkuuta – Entinen Suomen Keskustan kansanedustaja Maria Kaisa Aula valittiin Suomen ensimmäiseksi lapsiasiavaltuutetuksi. Aulan toimipaikaksi tuli Jyväskylä.
• 30. kesäkuuta – Espanjan parlamentti hyväksyi samaa sukupuolta olevien avioliitot.

• 1. heinäkuuta – Romanian leun uudelleenarvotus.
• 1. heinäkuuta – Tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti uusiksi taiteilijaprofessoreiksi säveltäjä Kaija Saariahon, kirjailija Olli Jalosen, taidegraafikko Juho Karjalaisen sekä muusikko Maria Kalaniemen.
• 4. heinäkuuta – Deep Impactin törmääjä osui komeetta Tempel 1:een.
• 6. heinäkuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi Lontoolle vuoden 2012 kesäolympialaiset.
• 6. heinäkuuta – G8-maat aloittivat kokouksensa Skotlannissa.
• 7. heinäkuuta – Terrori-iskujen sarja Lontoon metroissa ja busseissa. 55 ihmistä kuoli ja yli 700 loukkaantui.
• 8. heinäkuuta – Saksalainen industrial metal -yhtye Rammstein esiintyi Turun Ruisrockissa, keräten Ruisrockin ennätysyleisön.
• 8. heinäkuuta – Aitoon kirkastusjuhlat alkoivat Luopioisissa ensimmäistä kertaa nelipäiväisinä. Uudeksi kävijäennätykseksi tuli 15 300 henkeä.
• 9. heinäkuuta – Seinäjoella pidetyillä 21. Tangomarkkinoilla valittiin tangokuninkaaksi Saska Helmikallio Imatralta ja tangokuningattareksi Kati Fors Helsingistä.
• 11. heinäkuuta – Yli 50 000 ihmistä osallistui Srebrenican joukkomurhan kymmenvuotismuistojuhlaan Bosnia ja Hertsegovinassa.
• 16. heinäkuuta – Kuudes Harry Potter -kirja, Harry Potter ja puoliverinen prinssi, julkaistiin.
• 15. heinäkuuta – Kaikkiaan kymmenen valtion alueella oleva niin sanottu Struven ketju hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon.
• 18. heinäkuuta – Vihreän liiton entinen kansanedustaja Pekka Haavisto nimitettiin Euroopan unionin ensimmäiseksi erityisedustajaksi Darfurin alueelle Sudaniin.
• 21. heinäkuuta – Pienten räjähdysten sarja Lontoon metrossa.
• 22. heinäkuuta – Jelena Isinbajeva ylitti ensimmäisenä naisena seiväshypyssä viisi metriä.
• 26. heinäkuuta – Avaruussukkula Discovery laukaistiin.

• 2. elokuuta – Air Francen lento 358 tuhoutui tulipalossa Toronton Pearsonin lentoasemalla jouduttuaan ulos kiitotieltä.
• 2. elokuuta – Nasan Merkurius-luotain Messenger lensi Maan ohi.
• 3. elokuuta – 17 upseerin johtama ”Oikeudenmukaisuuden ja rauhan neuvosto” ilmoitti kaapanneensa vallan kahden vuoden ajaksi Mauritaniassa päättääkseen parikymmentä vuotta hallinneen presidentti Ould Tayan hallinnon.
• 6.–14. elokuuta – Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut Helsingissä.
• 10. elokuuta – Copterlinen helikopteri putosi Suomenlahteen Viron edustalla. 14 henkeä sai surmansa.
• 12. elokuuta – Nasan Mars Reconnaissance Orbiter -luotain laukaistiin kohti Marsia klo 14.43 Suomen aikaa.
• 14. elokuuta – Helios Airwaysin lento 522 törmäsi vuoreen Ateenan pohjoispuolella surmaten 121 ihmistä.
• 21. elokuuta – Paavi Benedictus XVI teki ensimmäisen virallisen ulkomaanvierailunsa synnyinmaahansa Saksaan.
• 25. elokuuta – Muumipeikko sai Tampereelle oman patsaan.
• 29. elokuuta – Hurrikaani Katrina iski Yhdysvaltojen etelärannikolle surmaten oletettavasti tuhansia ja aiheuttaen kymmenien miljardien dollarien aineelliset vahingot. Suurin osa New Orleansin kaupunkia joutui tulvaveden alle kaupunkia suojanneiden tulvavallien murruttua.

• 1. syyskuuta – Ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu, valtiotieteen lisensiaatti Maria Kaisa Aula aloitti työnsä. Aula oli aiemmin toiminut Keskustan kansanedustajana vuosina 1991–2003 ja puolueen varapuheenjohtajana vuosina 1994–2002.
• 2. syyskuuta – Kansanedustaja Mari Kiviniemi nimitettiin ulkomaankauppaministeriksi Paula Lehtomäen jäätyä äitiyslomalle.
• 5. syyskuuta – Mandala Airlinesin lennolla 91 ollut Boeing 737-200-kone putosi mereen rajussa myrskyssä Medanissa, Indonesiassa.
• 7. syyskuuta – Egyptin presidentti Hosni Mubarak valittiin uudelle virkakaudelle. Kyseessä oli ensimmäinen Mubarakin kaudella pidetty presidentinvaali, jossa hänellä oli vastaehdokkaita. Vain 23 prosenttia äänioikeutetuista kävi vaaliuurnilla.
• 10. syyskuuta – Michael E. Brownin johtama tutkijaryhmä löysi kääpiöplaneetta Erisin kuun Dysnomian Keck-teleskoopilla.^[3][4]
• 13. syyskuuta – Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja ilmoitti, että Maaseutuviraston sijoituspaikaksi tulee Seinäjoki.
• 15. syyskuuta – Kolmas kansainvälinen Jean Sibelius -kapellimestarikilpailu. Kapellimestari Esa-Pekka Salosen johtama tuomaristo päätti jättää kolme ensimmäistä palkintoa kokonaan jakamatta, koska se piti kilpailijoiden tasoa liian huonona.
• 15. syyskuuta – Venäjän ilmavoimien Su-27-hävittäjä eksyi suunnastaan Itämeren yllä ollessaan lennolla Lotinapellosta Kaliningradin alueelle ja putosi Liettuaan.^[5]
• 20. syyskuuta – Eteläisessä ja keskisessä Suomessa alkoi poikkeuksellinen lämpöaalto mikä jatkui paikoin liki kuukauden. Terminen kesä päättyi etelärannikolla lämpöaallosta johtuen vasta 13. lokakuuta. Ajankohta on ennätysmyöhäinen.^[6][7]
• 29. syyskuuta – Ulvilan kirkkoherra Kari Mäkinen valittiin Turun hiippakunnan uudeksi piispaksi. Edellinen piispa Ilkka Kantola erosi avioerostaan syntyneen kohun vuoksi.
• 30. syyskuuta – Jyllands-Posten julkaisi kohua herättäneet Muhammad-pilapiirroksensa.
• 30. syyskuuta – SDP vaihtoi kolmen ministerinsä tehtäviä hallituksessa ja nimitti kaksi uutta ministeriä. Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki siirtyi opetusministeriksi ja hänen tilalleen tuli puolueen puheenjohtaja Eero Heinäluoma. Oikeusministeri Johannes Koskinen ja sosiaali- ja terveysministeri, Suomen pitkäaikaisimmaksi naisministeriksi noussut Sinikka Mönkäre joutuivat jättämään hallituksen ja heidän tilalleen nimitettiin liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen ja opetusministeri Tuula Haatainen. Uudeksi liikenne- ja viestintäministeriksi tuli kansanedustaja Susanna Huovinen.

• 1. lokakuuta – Suomalainen metalliyhtye Sentenced piti jäähyväiskeikkansa Oulussa.
• 3. lokakuuta – Myllykosken Pallo voitti Suomen mestaruuden jalkapallossa.
• 4. lokakuuta – Hurrikaani Stan osui Meksikoon ja Keski-Amerikkaan surmaten yli 1 620 ihmistä.
• 7. lokakuuta – Nils Gustafsson vapautettiin kaikista häntä vastaan Bodominjärven murhien vuoksi nostetuista syytteistä. Syyttäjät eivät valittaneet päätöksestä. Gustafsson vaati valtiolta aiheettoman rikosepäilyn ja vapaudenriiston vuoksi 137 000 euron korvauksia ja sai myöhemmin 19 200 euroa.
• 8. lokakuuta – Maanjäristys Etelä-Aasiassa surmasi yli 70 000 ihmistä.
• 13. lokakuuta – Ilmatieteen laitos rekisteröi alkusyksyn poikkeuksellisen lämpöaallon päättyneeksi.^[8][9]
• 13. lokakuuta – Naltšikin hyökkäys: Noin 150–200 miehen joukko, joka kuului Kaukasian rintaman Yarmuk Jamaatiin, hyökkäsi Kabardi-Balkarian pääkaupunkiin Naltšikiin ja pyrki valtaamaan kaupungin lentokentän. Ainakin 35 viranomaista ja 14 siviiliä sai surmansa. Iskusta Kavkaz Centerissä vastuun ottaneen Šamil Basajevin mukaan 217:stä mujahideenistä 41 sai surmansa.^[10]
• 19. lokakuuta – Irakissa alkoi oikeudenkäynti syrjäytettyä presidenttiä Saddam Husseinia ja seitsemää muuta Baath-puolueen johtajaa vastaan.
• 21. lokakuuta – Nightwish-yhtye erotti solistinsa Tarja Turusen.
• 26. lokakuuta – Dingo julkaisi uuden albumin, Purppuraa, 11 vuoden tauon jälkeen.
• 26. lokakuuta – Iranin presidentti Mahmud Ahmadinežad vaati Teheranissa pitämässään puheessa Israelin ”pyyhkäisemistä pois kartalta” ja leimasi Natsi-Saksan suorittaman juutalaisten joukkotuhonnan myytiksi. Puhe herätti Israelissa ja länsimaissa vastalauseiden myrskyn. YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi Ahmadinežadin puheen 28. lokakuuta. Israelin pääministeri Ariel Sharon vaati Iranin erottamista YK:sta.
• 27. lokakuuta – Kolme ulkomaalaistaustaista poikaa pakeni poliiseja muuntajapylvääseen Clichy-sous-Bois’n lähiössä Pariisin liepeillä ja sai sähköiskun. Kaksi poikaa kuoli, kolmas loukkaantui vakavasti. Tapaus laukaisi ennennäkemättömät siirtolaismellakat.

• 9. marraskuuta – Venus Express -avaruusluotain laukaistiin kohti Venusta.
• 9. marraskuuta – Ateneumin taidemuseo sai yli 12 miljoonan euron arvoisen lahjoituksen, kun helsinkiläinen lääkäri Nanny Kaunisto luovutti sille yhdessä miehensä, lääketieteen tohtori Yrjö Kauniston kanssa keräämänsä taidekokoelman. Kokoelmaan kuului 78 teosta, joista lähes puolet oli Helene Schjerfbeckin maalauksia.
• 14. marraskuuta – Moottoritie valtatie 4:llä Lahden ja Heinolan välillä avattiin yleiselle liikenteelle. Näin poistui yksi Suomen valtateiden pahimmista pullonkauloista.^lähde?
• 19. marraskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot tappoivat 24 ihmistä Hadithan verilöylyssä Irakissa. Tapaus paljastui vasta kesäkuun alussa 2006.^[11]
• 20. marraskuuta – Israelin pääministeri Ariel Sharon erosi oikeistolaisesta Likud-puolueesta ja perusti uuden Kadima-puolueen. Taustalla oli Sharonin päätös tyhjentää Gazan alueen israelilaiset siirtokunnat, mikä oli herättänyt vastustusta hänen oman puolueensa sisällä.
• 22. marraskuuta – Angela Merkelistä tuli Saksan ensimmäinen naispuolinen hallituksen johtaja.

• 2. joulukuuta – Venäläissyntyinen saksalainen Alina Pogostkina voitti yhdeksännen kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun.
• 4. joulukuuta – Istuvan presidentin Nursultan Nazarbajevin ilmoitettiin saaneen murskavoiton Kazakstanin presidentinvaaleissa peräti 91 prosentin ääniosuudella. Vaaleja pidettiin yleisesti epärehellisinä.
• 6. joulukuuta – David Cameron valittiin Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolueen puheenjohtajaksi.
• 9. joulukuuta – Jyväskylä–Kirri-moottoritie valtatie 4:llä avattiin liikenteelle.
• 11. joulukuuta – Hertfordshiren öljyvaraston palo Lontoossa.
• 13. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 134–45 hallituksen esityksen varallisuusveron poistamisesta vuoden 2006 alussa.
• 15. joulukuuta – Lohja–Lohjanharju-moottoritie avattiin liikenteelle.
• 22. joulukuuta – Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Pauliine Koskelo nimitettiin ensimmäisenä naisena Korkeimman oikeuden presidentiksi. Koskelo otti viran vastaan vuoden 2006 alussa, jolloin edellinen presidentti Leif Sevón siirtyi eläkkeelle.
• 26. joulukuuta – Tornion koiravaljakkoturma Kolarin radalla: kaksi italialaisturistia kuoli tasoristeysonnettomuudessa.
• 31. joulukuuta – YK:n kuusi vuotta kestänyt Unamsil-rauhanturvaoperaatio Sierra Leonessa päättyi.
• 31. joulukuuta – Tilkan sotilassairaala Helsingissä suljettiin.

• 21. tammikuuta – Darren Watkins Jr., yhdysvaltalainen tubettaja, striimaaja ja räppäri
• 1. maaliskuuta – m0nesy, venäläinen ammattilaistason Counter-Strike: Global Offensive -pelaaja
• 9. toukokuuta – Homare Okamura, japanilainen poplaulaja, lapsinäyttelijä ja malli
• 2. kesäkuuta – Tito Huovila, suomalainen tubettaja
• 26. kesäkuuta – Prinsessa Alexia, Alankomaiden kruununprinssin Willem-Alexanderin toinen tytär
• 28. kesäkuuta – Mei Yamazaki, japanilainen poplaulaja, lapsinäyttelijä ja malli
• 15. lokakuuta – prinssi Christian Valdemar Henri John, Tanskan Frederikin ja Maryn esikoispoika
• 31. lokakuuta – Prinsessa Leonor, Espanjan kuningas Felipe VI:n ja kuningatar Letizian esikoistytär

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 2005 kuolleista henkilöistä

• Nobelin fysiikanpalkinto: Roy J. Glauber, John L. Hall ja Theodor W. Hänsch
• Nobelin kemianpalkinto: Yves Chauvin, Robert H. Grubbs ja Richard R. Schrock
• Nobelin lääketieteen palkinto: Robin Warren ja Barry Marshall
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Harold Pinter
• Nobelin rauhanpalkinto: Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA ja sen johtaja Mohamed ElBaradei
• Nobelin taloustieteen palkinto: Robert J. Aumann ja Thomas Schelling

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 2005

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 2005

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 2005

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 2005

Pääartikkeli: Videopelivuosi 2005

• Vuoden 2005 miehittämättömät avaruuslennot

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 2005 Wikimedia Commonsissa

• Aslama, Minna & Sonck, Fredrik & Wallenius, Jaana: Suomalainen televisiotarjonta 2005. (Selvitys) Määritä julkaisija! Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 40/2006 ISBN 952-201-575-X Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)