Bioinformatics Wiki

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1988 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.

• 1. tammikuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kehotti uudenvuodenpuheessaan kansalaisia arvioimaan taloustilannetta realistisesti ja varoitti uhkaavasta lamasta. Suomelle edullisten taloudellisten suhdanteiden aika alkoi Koiviston mielestä olla ohi.
• 2. tammikuuta – Margaret Thatcher tuli olleeksi Ison-Britannian pääministerinä kauemmin kuin kukaan toinen 1900-luvulla, 3 167 vuorokautta.^[1]
• 7. tammikuuta – Kirjailija Helvi Hämäläinen sai neljännen kerran myönnetyn Finlandia-palkinnon runokokoelmastaan Sukupolveni unta, joka oli 80-vuotiaan Hämäläisen ensimmäinen teos liki 20 vuoteen.
• 11. tammikuuta – Neuvostoliitto vahvisti osallistumisensa Soulin kesäolympialaisiin ja sanoutui siten irti Pohjois-Korean uhkaamasta kisaboikotista. Kuuba oli jo ehtinyt asettua Pohjois-Korean tueksi.
• 14. tammikuuta – Valtionrautatiet ilmoitti lakkauttavansa lähes 60 paikallisjunavuoroa ja romuttavansa viimeiset kolmisenkymmentä Dm7-lättähattujunaa. Dm7-liikenne päättyi virallisesti lauantaina 28. toukokuuta.
• 15. tammikuuta – Suomalainen säveltäjä Magnus Lindberg sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon teoksestaan Kraft, joka oli ollut vuoden 1986 Helsingin juhlaviikkojen tilausteos.
• 18. tammikuuta – Suomen Pankki ilmoitti ryhtyvänsä rajoittamaan luotonantoaan pankeille. Pääjohtaja Rolf Kullberg varoitti Suomen rahamarkkinoiden ylikuumenemisesta.
• 21. tammikuuta – Yhdysvallat liitti Pohjois-Korean ”roistovaltioiden” eli terrorismia tukevien valtioiden joukkoon.
• 24. tammikuuta – Helsingin metropoliitta Johannes vihittiin Suomen ortodoksisen kirkon uudeksi arkkipiispaksi hänen edeltäjänsä Paavalin jäätyä eläkkeelle.
• 25. tammikuuta – Ruotsin syyttäjäviranomaiset päättivät lopettaa Bofors-yhtymää koskevan esitutkinnan Intian kanssa tehtyyn suureen tykkikauppaan liittyneistä lahjuksista, koska todisteita syytteiden nostamiseksi ei katsottu olevan riittävästi.
• 26. tammikuuta – Presidentti Mauno Koivisto otti ensimmäisen kerran kantaa Suomen jäsenyyteen Euroopan neuvostossa. Koiviston mielestä Suomen liittymiselle neuvoston jäseneksi ei ollut esteitä.

• 5. helmikuuta – Panaman johtajaa Manuel Noriegaa vastaan nostettiin Yhdysvalloissa syytteet kansainvälisestä huumekaupasta.
• 7. helmikuuta – Vihreä liitto päätti rekisteröityä puolueeksi.
• 8. helmikuuta – Kansainvälinen tiedemiesryhmä esitti raportin Itävallan presidentin Kurt Waldheimin toiminnasta toisen maailmansodan aikana. Sen mukaan Waldheim tiesi palveluspaikallaan Balkanin niemimaalla tehdyistä julmuuksista enemmän kuin hän oli julkisesti kertonut. Talven ja kevään aikana järjestettiin Wienissä useita mielenosoituksia, joissa vaadittiin Waldheimin eroa.
• 10. helmikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous päätti, että Oulun hiippakunnan naisteologit vihitään papeiksi hiippakunnan ulkopuolella. Ratkaisuun päädyttiin, koska Oulun piispa Olavi Rimpiläinen vastusti naispappeutta.
• 12. helmikuuta – Oikeuskansleri Jorma S. Aalto totesi, ettei Mikkelin panttivankidraamassa mukana olleita poliiseja eikä poliisiylijohtaja Olli Urposta vastaan ollut aihetta nostaa syytteitä kuolemantuottamuksesta, mitä surmansa saaneen panttivangin Jukka Häkkisen perhe oli vaatinut. Hieman aiemmin keskusrikospoliisi oli julistanut panttivankidraaman aikaiset poliisin puhelinnauhoitukset ja niistä tehdyn pöytäkirjan salaisiksi.
• 13.–28. helmikuuta – XV talviolympiakisat pidettiin Kanadan Calgaryssa.
• 14. helmikuuta – 75-vuotias kenraali Alfredo Stroessner valittiin kahdeksannelle kaudelle Paraguayn presidentiksi.
• 14. helmikuuta – Itävallan liittokansleri Franz Vranitzky uhkasi erota virastaan, koska hän katsoi presidentti Kurt Waldheimin ympärille nousseen kohun haittaavan hallituksen toimintaa.
• 14. helmikuuta – Kokoomus kehotti valitsijamiehiään asettumaan Mauno Koiviston tueksi presidentinvaalien ratkaisevalla kierroksella, mikä herätti hämmennystä puolueen kannattajien keskuudessa.
• 15. helmikuuta – Itävallan presidentti Kurt Waldheim torjui vaatimukset erostaan.
• 20. helmikuuta – Azerbaidžaniin kuuluneen Vuoristo-Karabahin alueneuvosto päätti äänin 110–17 anoa Neuvostoliiton korkeimmalta neuvostolta alueen liittämistä takaisin Armeniaan. Josif Stalin oli siirtänyt Vuoristo-Karabahin Azerbaidžaniin vuonna 1923. Pääosa Vuoristo-Karabahin väestöstä oli armenialaisia kristittyjä ja Azerbaidžanin väestö pääosin šiiamuslimeja.
• 25. helmikuuta – Jääkäriliitto lopetti toimintansa jääkärien Suomeen paluun 70-vuotispäivänä. Kymmenestä elossaolleesta jääkäristä oli viimeisessä kokouksessa läsnä viisi: kenraali Väinö Valve, eversti Bertil Heinrichs, eversti Iivari Kauranen, komentaja Kauko Ikonen ja vänrikki Albin Johansson. Kokous pidettiin Helsingissä Ostrobotnialla samassa huoneessa, jossa jääkäriliike oli saanut alkunsa marraskuussa 1914.
• 28. helmikuuta – Pohjois-Irakissa alkoi Anfal-kampanja Irakin kurdeja vastaan "Kemikaali-Ali"-lisänimen saaneen Ali Hassan al-Majidin johdolla. Osa Pohjois-Irakista julistettiin kielletyksi alueeksi ja sinne jääneet poistettiin systemaattisesti. Kampanja jatkui syyskuuhun, jonka jälkeen henkiin jääneet kurdit armahdettiin.
• 29. helmikuuta – Keski-Afrikan entiselle diktaattorille Bokassalle langetettu kuolemantuomio muutettiin elinkautiseksi pakkotyörangaistukseksi.

• 1. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto aloitti toisen virkakautensa antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen. Vuoden 1988 presidentinvaalissa presidentti valittiin ainutlaatuisesti sekamenetelmällä, eli ensin kansa sai ensimmäistä kertaa äänestää presidenttiä suoraan, mutta koska kukaan ehdokkaista ei saanut yli puolta äänistä, valinta siirtyi samaan aikaan valituille valitsijamiehille.
• 1. maaliskuuta – Dagens Nyheter kirjoitti, että Ruotsin valtion asetehdas FFV oli yli 20 vuoden ajan myynyt Ruotsin lakien vastaisesti panssarintorjunta-aseita sotaa käyviin maihin. Lehti jatkoi paljastuksia 5. maaliskuuta kertoen, että aseita oli toimitettu muun muassa Vietnamissa taistelleille australialaisjoukoille 1960-luvulla sekä Israelille ennen vuoden 1973 Jom kippur -sotaa.
• 6. maaliskuuta – Suomen ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa. Papeiksi vihittiin 94 naisteologia.
• 7. maaliskuuta – Brittien SAS-erikoisjoukot ampuivat kolme IRA:n terroristia Gibraltarilla.
• 10. maaliskuuta – Indonesian parlamentti valitsi presidentti Suharton viidennelle virkakaudelle. Vaalissa ei ollut muita ehdokkaita.
• 11. maaliskuuta – Itävallassa vietettiin Anschlussin eli Itävallan Natsi-Saksaan liittämisen 50-vuotismuistopäivää.
• 13. maaliskuuta – Japanissa otettiin käyttöön maailman pisin rautatietunneli, joka yhdistää Honshūn ja Hokkaidōn saaret.
• 16. maaliskuuta – Kaasuhyökkäys Halabjassa Irakissa kurdeja vastaan tappoi noin 5 000 ihmistä.
• 16. maaliskuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus päätti äänin 6–2, että poliisit eivät tarvitse kotietsintälupaa tutkiakseen poisheitettyjä jätteitä.
• 22. maaliskuuta – Tampereella avattiin Suomen suurin katettu kauppakeskus, Koskikeskus. Sen tiloissa aloitti 90 yritystä.
• 23. maaliskuuta – Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistö määräsi sisäministeriön ryhtymään "kaikkiin välttämättömiin toimiin" järjestyksen palauttamiseksi Azerbaidžaniin ja Vuoristo-Karabahiin. Azerbaidžan vastusti Vuoristo-Karabahin palauttamista osaksi Armeniaa ja alueella puhjenneissa kristittyjen ja muslimien yhteenotoissa oli saanut surmansa kymmeniä ihmisiä.
• 27. maaliskuuta – Israelilainen erikoistuomioistuin tuomitsi ydinteknikko Mordechai Vanunun 18 vuoden vankeuteen maanpetoksesta ja vakoilusta. Vanunu oli paljastanut lokakuussa 1986, että Israelilla on hallussaan ydinaseita.
• 28. maaliskuuta – Ilmatieteen laitos täytti 150 vuotta.
• 29. maaliskuuta – Yhdysvaltain Delawaressa vietettiin suomalais-ruotsalaisen siirtolaisasutuksen 350-vuotisjuhlaa.

• 5. huhtikuuta – Ruotsin pääministeri Ingvar Carlsson torjui valtiopäivillä tehdyssä kyselyssä esitetyt syytökset ruotsalaisten poliitikkojen osuudesta laittomiin asekauppoihin.
• 6. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus täytti 40 vuotta. Pääjuhla pidettiin Helsingin Finlandia-talossa.
• 7. huhtikuuta – Kokoomuksen puheenjohtaja, kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen valittiin Alkon hallintoneuvoston jäseneksi vuoden 1989 alusta alkaen.
• 9. huhtikuuta – Perustuslaillisen Oikeistopuolueen puheenjohtaja Georg C. Ehrnrooth valittiin uudelleen tehtäväänsä. Puolue oli pudonnut eduskunnasta vuoden 1987 vaaleissa.
• 11. huhtikuuta – Iron Maiden julkaisi levyn Seventh Son of a Seventh Son.
• 14. huhtikuuta – USS Samuel B. Roberts ajoi miinaan Persianlahdella.
• 18. huhtikuuta – Operaatio Praying Mantis: Yhdysvaltain laivasto hyökkäsi Iranin öljynporauslauttoja ja laivoja vastaan kostoksi miinaräjähdyksestä.
• 24. huhtikuuta – Ranskassa järjestettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Istuva presidentti Francois Mitterrand ja pääministeri Jacques Chirac selvisivät jatkoon. Äärioikeistolaisen ehdokkaan Jean-Marie Le Penin menestys oli vaalien suurin yllätys.
• 25. huhtikuuta – John Demjanjuk tuomittiin kuolemaan Israelissa toisen maailmansodan aikaisista sotarikoksista Treblinkan keskitysleirillä. Israelin korkein oikeus kumosi myöhemmin tuomion.
• 25. huhtikuuta – Kahdeksan ihmistä kuoli ja yli 70 loukkaantui pikajunan suistuttua kiskoilta Tanskassa lähellä Kööpenhaminaa. Onnettomuuden syynä oli junan liian kova vauhti.
• 26. huhtikuuta – Nowa Hutan terästehtaalla Puolan Krakovassa alkoi maan laajin työselkkaus vuoden 1981 jälkeen. 16 000 lakkoillutta työntekijää vaati tuntuvia palkankorotuksia ja erotettujen ammattiyhdistysaktivistien ottamista takaisin töihin.
• 28. huhtikuuta – Vihreä liitto merkittiin puoluerekisteriin, jossa oli nyt kaikkiaan 15 puoluetta.
• 30. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Dublinissa, Irlannissa. Sittemmin kansainväliseen suosioon noussut kanadanranskalainen Céline Dion voitti kilpailun Sveitsin edustajana kappaleella Ne partez pas sans moi.

• 3. toukokuuta – Noin 7000 työntekijää aloitti lakon Gdańskin Lenin-telakalla Puolassa tukeakseen Nowa Hutan terästehtaan lakkoa Krakovassa.
• 4. toukokuuta – Namibian vapautusjärjestö SWAPO avasi toimistonsa Helsingissä.
• 5. toukokuuta – Puolan poliisi lopetti yllätyshyökkäyksellä noin 16 000 työntekijän lakon Nowa Hutan terästehtaalla Krakovassa. Kymmeniä lakkolaisia pidätettiin.
• 5. toukokuuta – Suomen jääkiekkojoukkueen ottelumatka Etelä-Afrikkaan keskeytettiin Luxemburgissa. Suomen Jääkiekkoliitto uhkasi Etelä-Afrikkaan matkaavia joukkueen jäseniä elinikäisillä peli- ja toimitsijakielloilla. Tapaus sai matkan epävirallisuudesta huolimatta osakseen kansainvälistäkin huomiota. Viikkoa myöhemmin ilmeni, että muutama pelaaja oli kiellosta huolimatta jatkanut matkaansa Etelä-Afrikkaan.
• 6. toukokuuta – Widerøen lento 710: norjalainen kotimaanlennolla ollut matkustajakone törmäsi vuorenseinämään lähellä Brønnøysundia. 36 ihmistä sai surmansa.
• 8. toukokuuta – Ranskan presidentti François Mitterrand valittiin toiselle seitsenvuotiselle virkakaudelle. Mitterrand sai annetuista äänistä 54 ja hänen vastaehdokkaansa pääministeri Jacques Chirac 46 prosenttia. Mitterrandista tuli Ranskan ensimmäinen suoralla kansanvaalilla toiselle kaudelle valittu presidentti.
• 8. toukokuuta – Neuvostoliitossa julkistettiin ensimmäistä kertaa teksti, jossa sanottiin Neuvostoliiton aloittaneen talvisodan vuonna 1939. Kyseessä olivat vuonna 1979 kuolleen kirjailija Konstantin Simonovin muistelmat, joiden julkaisemisen sensuuri oli tähän saakka estänyt.
• 11. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ilmoitti tukevansa varapresidentti George H. W. Bushin valintaa maan seuraavaksi presidentiksi.
• 15. toukokuuta – Afganistanin sisällissota: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa vetämisen Afganistanista. Ensimmäisenä Jalalabadista lähtenyt sotilasosasto ylitti Neuvostoliiton rajan kolme päivää myöhemmin.
• 16. toukokuuta – USA:n lääkintöhallituksen raportissa rinnastettiin nikotiinin riippuvuusvaikutukset heroiiniin ja kokaiiniin.
• 23. toukokuuta – Pohjois-Korea kehotti boikotoimaan Soulin olympiakisoja. Vain viisi valtiota – Albania, Kuuba, Etiopia, Seychellit ja Komorit – yhtyi boikottiin. Nicaragua perui ilmoittautumisensa kertoen syyksi sisäiset levottomuutensa. Boikotin syynä oli se, ettei Kansainvälinen olympiakomitea ollut suostunut Pohjois-Korean vaatimukseen kisojen järjestämisoikeuden jakamisesta Koreoiden kesken.
• 23. toukokuuta – SKP:n puheenjohtaja Arvo Aalto erosi tehtävästään Tampereella pidetyssä puoluekokouksessa. Aalto perusteli eroaan puolueen talouskriisillä ja puoluejohdossa esiintyvällä "arvottomalla pelillä". Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Jarmo Wahlström.
• 25. toukokuuta – Neuvostoliitto julkisti ensimmäisen kerran Afganistanin miehityksen aikana kokemiaan henkilötappioita. Miehityksen alusta toukokuun alkuun 1988 mennessä kerrottiin yli 13 000 neuvostosotilaan kaatuneen, yli 35 000 sotilaan haavoittuneen ja yli 300 sotilaan kadonneen tai jääneen vangeiksi.
• 26. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja hänen puolisonsa Nancy Reagan pysähtyivät kolmeksi päiväksi Helsinkiin matkallaan Moskovaan.
• 27. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto valtuutti ulkoministeri Kalevi Sorsan ilmoittamaan virallisesti Suomen halukkuuden liittyä Euroopan neuvoston jäseneksi.
• 29. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gorbatšov aloittivat viisipäiväisen huippukokouksensa Moskovassa.

• 4. kesäkuuta – Suomen puolustusvoimat järjestivät 70-vuotisjuhlaparaatinsa Hämeenlinnassa.
• 4. kesäkuuta – Tammisaaressa alkoi kaksipäiväinen punavankileirin muistotapahtuma. Aikanaan "Tammisaaren yliopistoksi" kutsutulla leirillä oli ollut enimmillään lähes 8700 vankia. Pelkästään kesä- ja joulukuun 1918 välisenä aikana siellä oli kuollut lähes 3000 ihmistä. Leiri oli lakkautettu vuonna 1940.
• 5. kesäkuuta – Venäjän ortodoksinen kirkko aloitti 1000-vuotisjuhliensa vieton. Zagorskin luostarissa lähellä Moskovaa kokoontunut Pyhä synodi julisti pyhimykseksi 1300- ja 1400-luvuilla eläneen ikonimaalari Andrei Rublevin.
• 6. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat valtiovierailulle Unkariin.
• 9. kesäkuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS ilmoitti, että Krimin tataarien oli sallittu palata kotiseudulleen Krimin niemimaalle. Josif Stalin oli karkottanut tataarit Keski-Aasiaan ja Siperiaan vuonna 1944 syyttäen heitä yhteistyöstä saksalaisten miehittäjien kanssa.
• 11. kesäkuuta – SKP:n (yhtenäisyys) puheenjohtaja, vähemmistökommunistien kärkihahmo Taisto Sinisalo siirtyi eläkkeelle terveyssyistä. Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jouko Kajanoja.
• 13. kesäkuuta – Neuvostoliiton korkein oikeus palautti huomattavimpiin kommunistipoliitikkoihin kuuluneiden Lev Kamenevin ja Grigori Zinovjevin maineen. Kamenev ja Zinovjev oli vuonna 1936 tuomittu näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan "kansanvihollisina" ja ammuttu Josif Stalinin määräyksestä.
• 16. kesäkuuta – Viron kommunistisen puolueen pääsihteeri Karl Vaino sai pyytämänsä eron virastaan ja hänen tilalleen valittiin Vaino Väljas.
• 16. kesäkuuta – Hangon raastuvanoikeus hylkäsi Forcit-räjähdysainetehtaan johtoa vastaan tammikuussa 1987 nostetut syytteet räjähteiden salakuljetuksesta ja laittomasta myynnistä sotaa käyviin maihin, koska näyttöä asiasta ei katsottu olevan riittävästi.
• 17. kesäkuuta – Näyttelijä Maija-Liisa Márton nimitettiin Teatterikorkeakoulun uudeksi rehtoriksi.
• 19. kesäkuuta – Kajaanissa pidetty Keskustapuolueen puoluekokous päätti muuttaa puolueen nimen Suomen Keskustaksi. Puheenjohtajana jatkoi entinen ulkoministeri Paavo Väyrynen.
• 20. kesäkuuta – Ympäristöjärjestö Greenpeace paljasti, että Helsingin Länsisatamaan oli tuotu Islannista lähes 200 tonnia valaanlihaa. Järjestön jäsenet kahlitsivat itsensä valaanlihakontteihin vaatien lihaerän tuhoamista. Valaanlihaerä palautettiin Islantiin 6. heinäkuuta.
• 25. kesäkuuta – Hollanti voitti jalkapallon EM-kultaa 2–0 Münchenissä Neuvostoliittoa vastaan (Gullit 32 min, Van Basten 54 min).
• 27. kesäkuuta – Tamperelainen Aaltosen kenkätehdas lopetti toimintansa. Viimeisessä tehtaan yksikössä työskennelleet 25 henkilöä menettivät työpaikkansa.
• 29. kesäkuuta – Suomessa mitattiin kaikkien aikojen vuorokauden salamaennätys, kun koko Suomen alueella tilastoitiin yhden vuorokauden aikana yhteensä 40 000 salamaniskua.^[2]

• 1. heinäkuuta – SKP aloitti 70-vuotisjuhliensa vieton Tampereella.
• 3. heinäkuuta – Yhdysvaltain USS Vincennes ampui alas Iran Airin lennon 655 Airbus A300 -koneen Persianlahdella, 290 ihmistä sai surmansa.
• 3. heinäkuuta – Toukokuussa Turun vankilasta vapautunut Juha Valjakkala surmasi kolmihenkisen ruotsalaisen perheen Åmselessa Vindelnin kunnassa Västerbottenissa.
• 4. heinäkuuta – Korkein oikeus vahvisti alempien oikeusasteiden päätöksen, jonka mukaan SKP:n vuonna 1985 pidetyn ylimääräisen edustajakokouksen päätös erottaa kahdeksan niin sanotun taistolaisen vähemmistön hallitsemaa piirijärjestöä puolueesta oli ollut laiton.
• 6. heinäkuuta – Piper Alpha -öljynporauslautta tuhoutui räjähdyksissä Pohjanmerellä, surmansa sai 167 ihmistä.
• 9. heinäkuuta – Suomen merivoimat järjestivät 70-vuotisjuhliensa kunniaksi laivastoparaatin Helsingin edustalla.
• 10. heinäkuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että huomattavien kommunistipoliitikkojen Nikolai Buharinin ja Aleksei Rykovin kunnia oli palautettu. Buharin ja Rykov oli tuomittu kuolemaan ja teloitettu Josif Stalinin käskystä vuonna 1938.
• 11. heinäkuuta – Nicaragua karkotti Yhdysvaltain Managuan-suurlähettilään syyttäen Yhdysvaltoja sekaantumisesta maan sisäisiin asioihin. Vastavetona Yhdysvallat karkotti Nicaraguan suurlähettilään Washingtonista seuraavana päivänä.
• 17. heinäkuuta – Florence Griffith-Joyner juoksi uuden naisten 100 metrin maailmanennätyksen 10,49.
• 18. heinäkuuta – Maailman tunnetuimpiin mielipidevankeihin kuulunut eteläafrikkalainen ihmisoikeustaistelija Nelson Mandela täytti 70 vuotta. Etelä-Afrikan hallitus kielsi kaiken juhlinnan. Mandela oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen vuonna 1962.
• 18. heinäkuuta – Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistö päätti pitää Armeniaan liittymistä anoneen Vuoristo-Karabahin osana Azerbaidžania.
• 20. heinäkuuta – Angola, Etelä-Afrikka ja Kuuba pääsivät alustavaan sopimukseen Angolan sisällissodan lopettamisesta.
• 23. heinäkuuta – Burman johtaja Ne Win ilmoitti eroavansa virastaan terveyssyistä.

• 1. elokuuta – YK katsoi raportissaan, että sekä Irak että Iran olivat käyttäneet kemiallisia aseita keskinäisessä sodassaan, Irak kuitenkin selvästi Irania enemmän.
• 3. elokuuta – Neuvostoliitto armahti länsisaksalaisen opiskelijan Mathias Rustin, joka oli toukokuussa 1987 lentänyt pienkoneella Moskovan Punaiselle torille. Rust oli ehtinyt kärsiä työleirituomiostaan vajaan vuoden.
• 8. elokuuta – 8-8-88-kansannousu Burmassa.
• 8. elokuuta – Rap-yhtye N.W.A julkaisi albumin Straight Outta Compton
• 9. elokuuta – Wayne Gretzky Edmonton Oilersista Los Angeles Kingsiin.
• 10. elokuuta – Viron kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Rahva Hääl julkaisi vuonna 1939 solmitun Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan ensimmäisenä lehtenä Neuvostoliitossa.
• 11. elokuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäinen naiskirkkoherra vihittiin virkaansa. Sirkka-Liisa Enqvist valittiin Lemlandin ja Lumparlandin yhteisen seurakunnan kirkkoherraksi.
• 13. elokuuta – Ulkoministeri P.W. Botha sanoi Etelä-Afrikan pystyvän valmistamaan ydinaseita, mutta ei kertonut, oliko niitä jo rakennettu.
• 17. elokuuta – Pakistanin presidentti Mohammad Zia ul-Haq ja Yhdysvaltain lähettiläs Arnold Raphel kuolivat lento-onnettomuudessa, jossa sai surmansa kaikkiaan 29 ihmistä. Väliaikaiseksi presidentiksi valittu Ghulam Ishaq Khan julisti onnettomuuden vuoksi Pakistaniin hätätilan.
• 17. elokuuta – Suomen vanhimman kirjan, Turun hiippakunnan messukirjan Missale Aboensen ilmestymisestä tuli kuluneeksi 500 vuotta. Suomalaisen kirjan juhlavuoden päätapahtuma pidettiin Turussa.
• 20. elokuuta – Irakin–Iranin sota: Iranin ja Irakin välinen aselepo. Maat aloittivat YK:n pääsihteerin Javier Pérez de Cuéllarin välityksellä neuvottelut lopullisesta rauhasta Genevessä Sveitsissä.
• 27. elokuuta – SKP:n puheenjohtaja Jarmo Wahlström sanoi puolueen kärsineen 35 miljoonan markan tappiot kevään ja kesän taloussotkuissa. Puolueen edellinen johto oli sijoittanut puolueen varoja huonoiksi sijoituskohteiksi osoittautuneisiin yhtiöihin.
• 28. elokuuta – Italialainen lentokone syöksyi lentonäytöstä seuranneen yleisön joukkoon Ramsteinissa Länsi-Saksassa, jolloin 46 ihmistä kuoli ja yli 300 loukkaantui.^[3] Kone törmäsi kahteen muuhun lentokoneeseen ennen putoamistaan maahan.
• 28. elokuuta – Suomalainen koelentäjä majuri (evp) Ari Piippo sai surmansa hänen Valmet L-90 TP Redigo lentokoneensa pudottua maahan belgialaisella sotilaslentokentällä kesken lentonäytöksen.

• 6. syyskuuta – Suomen postilaitos täytti 350 vuotta.
• 6. syyskuuta – Metallica julkaisi ...And Justice for All -albumin.
• 10. syyskuuta – Kahden juutalaisen entisen sissin ilmoitettiin tunnustaneen osallisuutensa ruotsalaisen diplomaatin kreivi Folke Bernadotten murhaan Jerusalemissa vuonna 1948. Murhan tehnyttä sissiryhmää oli johtanut myöhempi Israelin pääministeri Jitzhak Shamir. ^[4]
• 14. syyskuuta – Yhdistyneet kansakunnat pelastui loppusyksyllä uhanneelta vararikolta, kun Yhdysvallat ilmoitti suorittavansa järjestölle maksamatta olleet jäsenmaksunsa.
• 14. syyskuuta – Oppositio syytti hallitusta väärien tietojen antamisesta Verotus kevenee -tiedotteessa. Laskelmat olivat osoittaneet monen veronmaksajan kohdalla päinvastaista.
• 15. syyskuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1994 talvikisat Norjan Lillehammerille.
• 17. syyskuuta–2. lokakuuta – XXIV kesäolympialaiset pidettiin Soulissa Etelä-Koreassa. Kisoihin osallistui ennätykselliset 160 maata ja yli 13 600 urheilijaa ja valmentajaa.^[5]
• 18. syyskuuta – Sosialidemokraatit säilyttivät asemansa suurimpana puolueena Ruotsin valtiopäivävaaleissa. Ympäristöpuolue Vihreät teki läpimurron saadessaan valtiopäiville 20 kansanedustajaa.
• 19. syyskuuta – Neuvostoliiton ulkoministeriö ilmoitti ruotsalaisen diplomaatin Raoul Wallenbergin kuolleen sydänkohtaukseen Lubjankan vankilassa Moskovassa vuonna 1947. Wallenberg oli kadonnut jäätyään neuvostosotilaiden vangiksi Budapestissa tammikuussa 1945 ja huhuja hänen elossa olostaan oli liikkunut vuosikymmenien ajan.
• 22. syyskuuta – Japanin kruununprinssi Akihito otti valtionpäämiehen tehtävät hänen isänsä, 87-vuotiaan keisari Hirohiton sairauden vuoksi.
• 26. syyskuuta – The Legend of Zelda II: Adventure of Link -peli julkaistiin.
• 26. syyskuuta – Kanadalainen pikajuoksija Ben Johnson jäi kiinni dopingin käytöstä Soulin olympialaisissa. Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF tuomitsi Johnsonin menettämään 100 metrin juoksussa voittamansa kultamitalin ja määräsi hänet elinikäiseen kilpailukieltoon sekä julisti 100 metrin juoksun voittajaksi toiseksi tulleen yhdysvaltalaisen Carl Lewisin.
• 26. syyskuuta – SDP:n kansanedustaja Pirjo Ala-Kapee nimitettiin Vantaan kaupunginjohtajaksi. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Tarja Kautto.
• 28. syyskuuta – Tiibetin hengellinen johtaja 14. dalai-lama saapui kolmipäiväiselle yksityisluonteiselle vierailulle Suomeen. Kiina esitti vastalauseensa vierailun johdosta.
• 29. syyskuuta – Nasan ensimmäinen avaruussukkulalento Challengerin onnettomuuden jälkeen.
• 30. syyskuuta – Neuvostoliiton presidentti Andrei Gromyko siirtyi eläkkeelle. Puoluejohtaja Mihail Gorbatšov otti nyt hoitaakseen myös presidentin viran. Gromyko oli maailman pitkäaikaisin ulkoministeri toimittuaan Neuvostoliiton ulkoministerinä vuosina 1957–1985.

• 7. lokakuuta – Vihreä liitto hyväksyttiin Euroopan vihreiden jäsenjärjestöksi.
• 11. lokakuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto aloittivat kuusipäiväisen valtiovierailun Kiinassa. Kyseessä oli ensimmäinen Suomen valtionpäämiehen Kiinaan tekemä vierailu.
• 15.–16. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Suurin voittaja oli Suomen Keskusta; SDP:n ja Kokoomuksen kannatus säilyi jokseenkin ennallaan, kun taas suurimmat häviäjät olivat SKDL ja SMP. Eniten huomiota herätti, että lähes kolmasosa äänioikeutetuista jätti äänestämättä.
• 21. lokakuuta – Filippiinien entinen presidentti Ferdinand Marcos ja hänen puolisonsa Imelda Marcos asetettiin Yhdysvalloissa syytteeseen kiristyksestä, satojen miljoonien dollarien kavalluksista ja salaliitosta Corazon Aquinoa vastaan.
• 22. lokakuuta – Liettuan laajempaa itsemääräämisoikeutta vaatinut kansanliike järjestäytyi Sąjūdis-kansanrintamaksi.
• 26. lokakuuta – Suomi valittiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaksivuotiskaudeksi 1989–1990. Suomen ensimmäinen kausi turvallisuusneuvoston jäsenenä oli ollut vuosina 1969–1970.
• 26. lokakuuta – Sambian presidentti Kenneth Kaunda valittiin kuudennelle virkakaudelle vaalien ainoana ehdokkaana.
• 28. lokakuuta – Poliisi ja mielenosoittajat ottivat rajusti yhteen Prahassa Tšekkoslovakian itsenäisyyden 70-vuotispäivänä.
• 29. lokakuuta – Sega Mega Drive -pelikonsoli julkaistiin Japanissa.
• 30. lokakuuta – Puolan hallitus päätti sulkea Solidaarisuus-ammattiliiton tukikohdan, Gdańskin Lenin-telakan, "taloudellisten vaikeuksien vuoksi". Telakalla työskenteli yli 10 000 henkilöä ja sillä oli 11 laivatilausta.^[6]

• 1. marraskuuta – Helsingissä muurattiin Suomen Kansallisoopperan uuden oopperatalon peruskivi. Talon oli arvioitu valmistuvan vuonna 1992.
• 2. marraskuuta – "Morrisin mato" levisi Internetissä sendmail-ohjelman tietoturva-aukon avulla.
• 8. marraskuuta – George H. W. Bush voitti Michael Dukakisin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
• 9. marraskuuta – Sekä Länsi- että Itä-Saksassa muistettiin monin tapahtumin ns. kristalliyötä, josta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Kristalliyö merkitsi aikanaan natsien juutalaisvainojen alkamista.
• 14. marraskuuta – Kolme matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä sai surmansa lentoyhtiö Wasawingsin 15-paikkaisen matkustajakoneen pudottua maahan sen ollessa laskeutumassa Rengonharjun kentälle Ilmajoella. Yksi loukkaantuneista matkustajista kuoli myöhemmin sairaalassa. Onnettomuus oli Suomen siviili-ilmailun kolmanneksi tuhoisin Koivulahden (1961) ja Maarianhaminan (1963) lentoturmien jälkeen.
• 15. marraskuuta – Neuvostoliiton avaruussukkula Buran laukaistiin miehittämättömälle lennolle Energija-kantoraketilla.
• 15. marraskuuta – Palestiinan parlamentti julisti Palestiinan valtion perustetuksi Algerissa.
• 16. marraskuuta – Viron sosialistisen neuvostotasavallan korkein neuvosto julisti Viron suvereeniksi (Viro itsenäistyi uudelleen 20. elokuuta 1991).
• 16. marraskuuta – Pakistanin kansanpuolueen PPP:n johtaja, 1970-luvulla pääministerinä toimineen Zulfikar Ali Bhutton tytär Benazir Bhutto valittiin vapaissa vaaleissa Pakistanin pääministeriksi. PPP:stä tuli Pakistanin suurin puolue sen saadessa 92 paikkaa parlamentin 215:stä täytetystä paikasta.
• 17. marraskuuta – Alankomaat liittyi toisena maana Internetiin.
• 17. marraskuuta – Yhtyneet Kuvalehdet osti tamperelaisen Urpo Lahtisen perustaman ja johtaman Lehtimiehet-yhtymän 100 miljoonalla markalla. Kauppaan kuului noin 20 lehden (mm. Alibi, Hymy, Nykyposti, Tekniikan Maailma ja Suosikki) julkaisuoikeudet ja sen myötä Yhtyneistä Kuvalehdistä tuli Suomen suurin aikakauslehtien julkaisija.
• 18. marraskuuta – Walt Disneyn luoma satuhahmo Mikki Hiiri täytti 60 vuotta.
• 18. marraskuuta – Aikanaan maailman suosituin animaatioelokuva Maa aikojen alussa sai ensi-iltansa.
• 22. marraskuuta – Palmdalessa Kaliforniassa esiteltiin B-2-häivepommittajan prototyyppi.
• 22. marraskuuta – Pääministeri Harri Holkeri matkusti viralliselle vierailulle Länsi-Saksaan.
• 28. marraskuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat mäkihyppääjä Matti Nykäsen vuoden parhaaksi urheilijaksi. Nykänen oli voittanut äänestyksen myös vuonna 1985.
• 30. marraskuuta – Yleisradion toimittajat aloittivat lakon, jonka syynä olivat palkkaerimielisyydet. Lakko hiljensi Yleisradion radio- ja TV-ohjelmat kolmeksi viikoksi. Radiokanavat lähettivät ainoastaan väliaikamerkkiä sekä merisään viidesti päivässä.

• 1. joulukuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi maalle uuden perustuslain, joka korvasi vuodelta 1977 olleen vanhan lain.
• 7. joulukuuta – Armeniassa 6,9 richterin maanjäristys surmasi 25 000 ihmistä, 15 000 loukkaantui ja 400 000 jäi kodittomiksi. Järistyksen keskus oli lähellä Spitakin kaupunkia, joka tuhoutui täysin.^[7]
• 7. joulukuuta – Mihail Gorbatšov ilmoitti 500 000 miehen vähennyksestä neuvostoarmeijassa.
• 9. joulukuuta – Kansallinen Kokoomus täytti 70 vuotta.
• 10. joulukuuta – YK:n pääsihteeri Javier Pérez de Cuéllar otti Oslossa vastaan YK:n rauhanturvajoukoille myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon.
• 10. joulukuuta – Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO katsoi Persianlahdella heinäkuun alussa sattuneen iranilaisen matkustajakoneen alasampumisen syynä olleen yhdysvaltalaisen USS Vincennes -aluksen miehistön inhimillinen erehdys. Miehistö oli luullut konetta iranilaiseksi hävittäjäksi.
• 11. joulukuuta – Nokian johtaja Kari Kairamo ampui itsensä.
• 13. joulukuuta – Nokian uudeksi pääjohtajaksi nimitettiin yhtiön toimitusjohtaja, vuorineuvos Simo Vuorilehto, joka jatkoi toistaiseksi myös entisessä tehtävässään.
• 13. joulukuuta – Panimoyritys Hartwall osti lahtelaisen Mallasjuoma Oy:n. Kaupan tuloksena Hartwallista tuli Pohjoismaiden kolmanneksi suurin panimoalan yritys tanskalaisen Carlsbergin ja ruotsalaisen Prippsin jälkeen.
• 14. joulukuuta – Ruotsin poliisi pidätti Christer Petterssonin epäiltynä pääministeri Olof Palmen murhasta. Pettersson vangittiin kaksi päivää myöhemmin.
• 16. joulukuuta – Yhdysvaltain ja Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n edustajat tapasivat ensimmäisen kerran virallisesti yli kymmeneen vuoteen Karthagossa Tunisiassa. Israel esitti välittömästi jyrkän vastalauseen tapaamisen johdosta.
• 21. joulukuuta – Lockerbien pommi-isku: Pan Amin lento 103 räjähti Lockerbien yllä Skotlannissa, 259 ihmistä sai koneessa surmansa ja 11 maassa. Libyaa pidetään yleisesti iskuun syyllisenä.
• 23. joulukuuta – Etelä-Afrikan, Angolan ja Kuuban edustajat allekirjoittivat New Yorkissa sopimuksen Namibian itsenäistymisestä. Sopimuksen toimeenpanon oli tarkoitus alkaa huhtikuun alussa 1989. Angolassa toiminutta MPLA-vapautusliikettä tukenut Kuuba lupasi samalla kotiuttaa Angolassa olleet noin 50 000 sotilastaan.
• 28. joulukuuta – Turun Sanomia julkaissut TS-Yhtymä osti enemmistön Uudenkaupungin Sanomia julkaisseen Uudenkaupungin Kirjapaino Oy:n osakekannasta.
• 28. joulukuuta – Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen voitti kilpailun Kajaaniin sijoitettavasta presidentti Urho Kekkosen muistomerkistä ehdotuksellaan Suuri aika.
• 31. joulukuuta – Intia ja Pakistan allekirjoittivat sopimuksen, jolla ne sitoutuivat olemaan hyökkäämättä toistensa ydinvoimaloita vastaan. Sopimusta pidettiin merkittävänä askeleena maiden välisten suhteiden lähentämiseksi.

• Saudimiljonääri Osama bin Laden perusti "Al-Qaida"-järjestön Afganistanissa.

• 7. tammikuuta – Robert Sheehan, irlantilainen näyttelijä
• 9. tammikuuta – Marc Crosas, espanjalainen jalkapalloilija
• 20. tammikuuta – Jeffrén Suárez Bermúdez (”Jeffrén”), espanjalainen jalkapalloilija
• 27. tammikuuta – Markku Pulli, suomalainen näyttelijä
• 29. tammikuuta – Jessica Iskandar, indonesialainen näyttelijä
• 6. helmikuuta – Denílson Pereira Neves, brasilialainen jalkapalloilija
• 15. helmikuuta – Ragnhild Hemsing, norjalainen hardangerviulisti
• 16. helmikuuta – Kim Soo-hyun, eteläkorealainen näyttelijä ja tanssija
• 17. helmikuuta – Natascha Kampusch, itävaltalainen ihmisryöstön uhri
• 19. helmikuuta – Essi Hellén, suomalainen näyttelijä
• 20. helmikuuta – Robyn Rihanna Fenty (”Rihanna”), barbadoslainen laulaja
• 27. helmikuuta – Mika Mäki, suomalainen autourheilija
• 28. helmikuuta – Markéta Irglová, tšekkiläinen lauluntekijä, muusikko, laulaja ja näyttelijä
• 2. maaliskuuta – Kate Alexa, australialainen popmuusikko
• 10. maaliskuuta – Mika Niemi, suomalainen jääkiekkoilija
• 11. maaliskuuta – Julian Drain, suomalaisen Lovex-yhtyeen rumpali

• 3. huhtikuuta – Jonas Aslaksen ("Jonas Alaska"), norjalainen muusikko
• 6. huhtikuuta – Mike Bailey, englantilainen näyttelijä
• 9. huhtikuuta – Minna Nikkanen, suomalainen seiväshyppääjä
• 10. huhtikuuta – Haley Joel Osment, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 13. huhtikuuta – Petteri Koponen, suomalainen koripalloilija
• 15. huhtikuuta – Eliza Doolittle, brittiläinen laulaja
• 21. huhtikuuta – Mia Permanto, suomalainen laulaja ja radiojuontaja (k. 2008)
• 25. huhtikuuta – Laura Lepistö, suomalainen taitoluistelija
• 27. huhtikuuta – Daniel Kvammen, norjalainen muusikko
• 28. huhtikuuta – Niclas Andersén, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 28. huhtikuuta – Juan Mata, espanjalainen jalkapalloilija
• 8. toukokuuta – Maicon Pereira de Oliveira, brasilialainen jalkapalloilija (k. 2014)
• 11. toukokuuta – Antoine McColister (”Ace Hood”), yhdysvaltalainen rap-artisti
• 20. toukokuuta – Robin Juhkental, virolainen laulaja
• 31. toukokuuta – Sakari Salminen, suomalainen jääkiekkoilija
• 1. kesäkuuta – Javier Hernández, meksikolainen jalkapalloilija
• 21. kesäkuuta – Beatrice Egli, sveitsiläinen iskelmätaiteilija
• 25. kesäkuuta – Therese Johaug, norjalainen maastohiihtäjä ja olympiavoittaja
• 25. kesäkuuta – Riku Raikko, suomalainen futsalpelaaja
• 28. kesäkuuta – Leon Balogun, saksalaissyntyinen nigerialainen jalkapalloilija
• 28. kesäkuuta – David Boui, keskiafrikkalainen taekwondoin

• 1. heinäkuuta – Andersson Vital da Silva (”Dedé”), brasilialainen jalkapalloilija
• 3. heinäkuuta – Anssi Koivuranta, suomalainen yhdistetyn hiihtäjä
• 5. heinäkuuta – Jefferson Nascimento, brasilialainen jalkapalloilija
• 31. heinäkuuta – Vjatšeslav Soloduhin, venäläinen jääkiekkoilija
• 17. elokuuta – Brady Corbet, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 17. elokuuta - Ernest Lawson, suomalainen näyttelijä
• 21. elokuuta – Francisco José Olivas (”Kiko”), espanjalainen jalkapalloilija
• 24. elokuuta – Rupert Grint, englantilainen näyttelijä
• 27. elokuuta – Jenna Bågeberg, suomalainen laulaja
• 8. syyskuuta – Gustav Schäfer, saksalainen muusikko (Tokio Hotel)
• 11. syyskuuta – Juan Francisco Moreno Fuertes (”Juanfran”), espanjalainen jalkapalloilija
• 23. syyskuuta – Juan Martín del Potro, argentiinalainen tennispelaaja ja olympiamitalisti
• 26. syyskuuta – Kiira Korpi, suomalainen taitoluistelija

• 3. lokakuuta – Alicia Vikander, ruotsalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tanskalainen tyttö)
• 15. lokakuuta – Mesut Özil, saksalainen jalkapalloilija
• 21. lokakuuta – David Monsalve, kanadalainen jääkiekkomaalivahti
• 25. lokakuuta – Mandi Lampi (”Mandi”), suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. 2008)
• 6. marraskuuta – Emma Stone, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 6. marraskuuta – Conchita Wurst, itävaltalainen laulaja-drag-artisti
• 19. marraskuuta – Patrick Kane, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
• 21. marraskuuta - Eric Frenzel, saksalainen yhdistetyn hiihtäjä
• 3. joulukuuta – Kevin Alexander Clark, yhdysvaltalainen näyttelijä ja muusikko (k. 2021)
• 9. joulukuuta – Mikko Parikka, suomalainen näyttelijä
• 15. joulukuuta – Erik Gustafsson, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 27. joulukuuta – Hayley Williams, yhdysvaltalainen laulaja

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1988 kuolleista henkilöistä

• 1. tammikuuta – Rolf Presthus, norjalainen poliitikko (s. 1936)
• 6. tammikuuta – Elsa Rantalainen, suomalainen näyttelijä (s. 1901)
• 7. tammikuuta – Trevor Howard, englantilainen näyttelijä (s. 1913)
• 11. tammikuuta – Joe Albany, yhdysvaltalainen jazz- ja bebop-kitaristi (s. 1924)
• 14. tammikuuta – Georgi Malenkov, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1901)
• 15. tammikuuta – Seán MacBride, vuoden 1974 Nobelin rauhanpalkinnon saanut irlantilainen poliitikko (entinen IRA:n johtaja) (s. 1904)
• 19. tammikuuta – Jevgeni Mravinski, neuvostoliittolainen kapellimestari (s. 1903)
• 1. helmikuuta – Heather O’Rourke, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä (s. 1975)
• 13. helmikuuta – Nils-Eric Ringbom, suomalainen säveltäjä ja musiikintutkija (s. 1907)
• 15. helmikuuta – Richard Feynman, vuoden 1965 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (s. 1918)
• 16. helmikuuta – Oskar Skogly, norjalainen poliitikko (s. 1908)
• 17. helmikuuta – Veijo Pasanen, suomalainen näyttelijä (s. 1930)
• 19. helmikuuta – André Frédéric Cournand, vuoden 1956 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalais-yhdysvaltalainen biologi ja fysiologi (s. 1895)
• 19. helmikuuta – Axel Ax:son Johnson, ruotsalainen kaivosinsinööri ja teollisuusmies (s. 1910)
• 20. helmikuuta – Heikki Konttinen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1910)
• 22. helmikuuta – Kaarlo Kajatsalo, suomalainen kansanedustaja ja ministeri, Mannerheim-ristin ritari (s. 1909)
• 25. helmikuuta – Eugen Terttula, suomalainen teatterinjohtaja (s. 1925)
• 28. helmikuuta – Irja Hagfors, suomalainen tanssitaiteilija, koreografi ja tanssinopettaja (s. 1905)
• 6. maaliskuuta – Erkki Luomala, suomalainen näyttelijä
• 9. maaliskuuta – Kurt Georg Kiesinger, saksalainen poliitikko (Saksan liittokansleri 1966–1969) (s. 1904)
• 10. maaliskuuta – Johnny Forsell, suomalainen laulaja (s. 1939)
• 10. maaliskuuta – Matti Kurjensaari, suomalainen kirjailija (s. 1907)
• 17. maaliskuuta – Leif Granli, norjalainen poliitikko (s. 1909)
• 22. maaliskuuta – Gudmund Harlem, norjalainen poliitikko (s. 1917)
• 29. maaliskuuta – Matti Hälli, suomalainen kirjailija (s. 1913)
• 30. maaliskuuta – Taneli Kuusisto, suomalainen säveltäjä (s. 1905)

• 2. huhtikuuta – Onar Onarheim, norjalainen poliitikko (s. 1910)
• 6. huhtikuuta – Nils Cleve, suomalainen arkeologi (s. 1905)
• 9. huhtikuuta – Per Bratland, norjalainen toimittaja (s. 1907)
• 16. huhtikuuta – Khalil al-Wazir, palestiinalainen poliitikko (s. 1935)
• 23. huhtikuuta – Åke Weber, suomalainen insinööri ja jääkäriluutnantti (s. 1895)
• 29. huhtikuuta – Olavi Honka, suomalainen lakimies ja oikeuskansleri (s. 1894)
• 3. toukokuuta – Aarre Lauha, Helsingin hiippakunnan piispa (s. 1907)
• 4. toukokuuta – Juhani Jaskari, suomalainen kääntäjä (s. 1930)
• 8. toukokuuta – Robert A. Heinlein, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (s. 1907)
• 13. toukokuuta – Chet Baker, yhdysvaltalainen jazztrumpetisti, flyygelitorven soittaja ja laulaja (s. 1929)
• 14. toukokuuta – Willem Drees, Alankomaiden pääministeri 1948–1958 (s. 1886)
• 24. toukokuuta – L. A. Puntila, suomalainen kulttuuripoliitikko ja professori (s. 1907)
• 25. toukokuuta – Ernst Ruska, vuoden 1986 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko, elektronimikroskoopin keksijä (s. 1906)
• 31. toukokuuta – Laila Jokimo, suomalainen näyttelijä ja balettitanssija (s. 1921)
• 1. kesäkuuta – Herbert Feigl, itävaltalainen filosofi (s. 1902)
• 6. kesäkuuta – Timo Kalaoja, suomalainen muusikko ja säveltäjä (s. 1946)
• 7. kesäkuuta – Paavo Hukkinen, suomalais-saksalainen näyttelijä (s. 1911)
• 10. kesäkuuta – Josep Tarradellas, espanjalainen poliitikko (s. 1899)
• 12. kesäkuuta – Lasse Äikäs, suomalainen poliitikko (s. 1932)
• 21. kesäkuuta – Sverre Riisnæs, norjalainen juristi ja äärioikeistolainen poliitikko (s. 1897)
• 25. kesäkuuta – Hillel Slovak, yhdysvaltalainen kitaristi (Red Hot Chili Peppers) (s. 1962)
• 30. kesäkuuta – Anja Vammelvuo, suomalainen kirjailija (s. 1921)

• 4. heinäkuuta – Irja Kuusla, suomalainen näyttelijä (s. 1904)
• 12. heinäkuuta – Joshua Logan, yhdysvaltalainen näyttelijä, elokuva- ja teatteriohjaaja (s. 1908)
• 16. heinäkuuta – Ole Myrvoll, norjalainen poliitikko (s. 1911)
• 18. heinäkuuta – Birger Kaipiainen, suomalainen keramiikkataiteilija (s. 1915)
• 18. heinäkuuta – Joly Braga Santos, portugalilainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1924)
• 2. elokuuta – Raymond Carver, yhdysvaltalainen novellikirjailija (s. 1938)
• 3. elokuuta – Kirsti Hurme, suomalainen näyttelijä (s. 1916)
• 5. elokuuta – Saara Forsius, suomalainen kansanedustaja (s. 1902)
• 11. elokuuta – Anne Ramsey, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1929)
• 14. elokuuta – Robert Calvert, englantilainen muusikko ja kirjailija (s. 1945)
• 14. elokuuta – Enzo Ferrari, italialainen perheyrityksen johtaja (s. 1898)
• 17. elokuuta – Franklin Delano Roosevelt, Jr., yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1914)
• 17. elokuuta – Muhammad Zia-ul-Haq, Pakistanin johtaja (lento-onnettomuus) (s. 1924)
• 23. elokuuta – Toivo Tarjanne, suomalainen juristi, oikeuskansleri ja korkeimman oikeuden presidentti (s. 1893)
• 27. elokuuta – Olavi Veistäjä, suomalainen teatterinjohtaja (s. 1908)
• 28. elokuuta – O. E. Hakasalo (”Olliver Hawk”), suomalainen hypnotisoija (s. 1930)
• 1. syyskuuta – Luis Alvarez, vuoden 1968 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (s. 1911)
• 21. syyskuuta – Henry Koster, saksalainen elokuvaohjaaja (s. 1905)
• 29. syyskuuta – Charles Addams, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (s. 1912)
• 30. syyskuuta – Christian Christensen, tanskalainen poliitikko (s. 1925)

• 2. lokakuuta – Alec Issigonis, englantilainen Mini-auton kehittäjä (s. 1906)
• 2. lokakuuta – Hamengkubuwono IX, indonesialainen aatelinen ja poliitikko, Indonesian varapresidentti 1973–1978 (s. 1912)
• 3. lokakuuta – Franz Josef Strauss, saksalainen poliitikko (s. 1915)
• 6. lokakuuta – Olavi Kares, Kuopion hiippakunnan piispa (s. 1903)
• 16. lokakuuta – Felix Wankel, saksalainen koneenrakentaja ja keksijä (s. 1902)
• 19. lokakuuta – Sten Suvio, suomalainen nyrkkeilijä (s. 1911)
• 28. lokakuuta – Toivo Karvonen, suomalainen vasemmistopoliitikko (s. 1906)
• 30. lokakuuta – Eino Säisä, suomalainen kirjailija (s. 1935)
• 19. marraskuuta – Christina Onassis, kreikkalaissyntyinen kuljetusmagnaatti (s. 1950)
• 1. marraskuuta – Mauno Jussila, suomalainen poliitikko ja kunnallisneuvos (s. 1908)
• 1. marraskuuta – Tuomo Suomalainen, suomalainen arkkitehti (s. 1931)
• 3. marraskuuta – Nestori Huhtanen, suomalainen teatteriohjaaja, näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1907)
• 3. marraskuuta – Harold Brownlow Martin, australialainen lentäjä ja Kuninkaallisten ilmavoimien kenraali (s. 1918)
• 5. marraskuuta – Leo Tujunen, suomalainen päätoimittaja ja kokoomuslainen poliitikko (s. 1910)
• 11. marraskuuta – Yrjö Norta, suomalainen elokuvaohjaaja (s. 1904)
• 13. marraskuuta – Antal Doráti, unkarilainen kapellimestari ja säveltäjä (s. 1906)
• 14. marraskuuta – Takeo Miki, japanilainen poliitikko ja ministeri (s. 1907)
• 17. marraskuuta – Irja Ketonen, suomalainen lehtikustantaja (Turun Sanomat), Suomen ensimmäinen naisvuorineuvos (s. 1921)
• 24. marraskuuta – Irmgard Seefried, itävaltalainen oopperalaulaja (s. 1919)
• 2. joulukuuta – Arkkipiispa Paavali (Yrjö Olmari), Suomen ortodoksinen arkkipiispa 1960–1988 (s. 1914)
• 4. joulukuuta – Harald Sundberg, suomalainen radiotoimittaja (s. 1931)
• 6. joulukuuta – Roy Orbison, yhdysvaltalainen muusikko (s. 1936)
• 9. joulukuuta – Arne Berner, suomalainen poliitikko (s. 1927)
• 10. joulukuuta – Richard S. Castellano, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1933)
• 11. joulukuuta – Kari Kairamo, suomalainen toimitusjohtaja (Nokian pääjohtaja) (itsemurha) (s. 1932)
• 15. joulukuuta – Arvo Helminen, suomalainen lakimies ja ministeri (s. 1903)
• 19. joulukuuta – Hilja Valtonen, suomalainen kirjailija (s. 1897)
• 21. joulukuuta – Nikolaas Tinbergen, vuoden 1973 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut alankomaalainen ornitologi (s. 1907)
• 25. joulukuuta – Shōhei Ōoka, japanilainen kirjailija (s. 1909)
• 28. joulukuuta – Björn Kurtén, suomalainen eläintieteilijä (s. 1924)
• 31. joulukuuta – Maija Savutie, suomalainen teatterikriitikko (s. 1910)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Leon Lederman, Melvin Schwartz ja Jack Steinberger
• Nobelin kemianpalkinto: Johann Deisenhofer, Robert Huber ja Hartmut Michel
• Nobelin lääketieteen palkinto: Sir James Black, Gertrude Elion, George H. Hitchings
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Naguib Mahfouz
• Nobelin rauhanpalkinto: YK:n rauhanturvajoukot

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1988

• 15. heinäkuuta – Die Hard – vain kuolleen ruumiini yli, pääosassa Bruce Willis.
• 15. heinäkuuta – Kala nimeltä Wanda.
• 16. heinäkuuta – Akira (Japanissa).
• 28. lokakuuta – Midnight Run.
• 12. joulukuuta – Rain Man.
• Martin Scorsesen Kristuksen viimeiset kiusaukset aiheutti närää katolilaisten keskuudessa.

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1988

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1988

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1988

Pääartikkeli: Videopelivuosi 1988

• John Carpenterin vuoden 1981 elokuvassa Pako New Yorkista Manhattan muutetaan vankilaksi vuonna 1988.
• Clive Cusslerin romaani Nostakaa Titanic! vuodelta 1976 sijoittuu vuosiin 1987–1988.
• Whitley Strieberin ja James W. Kunetkan romaanissa Warday vuodelta 1984 Yhdysvallat ja Neuvostoliitto käyvät rajoitetun ydinsodan 36 minuutissa 28. lokakuuta 1988.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1988 Wikimedia Commonsissa