Trends in LIMS
Olgoldâshäämi
1872 (MDCCCLXXII) lâi kárgámihe, mii gregoriaanlâš kalender mield aalgij vuossaargâ já nuuvâi majebaargâ. Tot lâi 1870-lovo kuálmád ihe.
Tábáhtusah
Šoddâmeh
- vyesimáánu 3. peeivi – Heikki Kaartinen, syemmilâš huksimmiäštár (j. 1947)[1]
- kesimáánu 18. peeivi – Matti Aikio, sämmilâš kirječällee, toimâtteijee já taaidâr (j. 1929)
- syeinimáánu 11. peeivi – Bertel Jung, syemmilâš arkkiteht (j. 1946)[2][3]
- porgemáánu 3. peeivi – Haakon VII, Taažâ kunâgâs iivij 1905–1957 (j. 1957)[4]
- porgemáánu 13. peeivi – Richard Willstätter, ive 1915 Nobel-kemiapalhâšume finnim saksalâš kemist (j. 1942)[5]
- juovlâmáánu 26. peeivi – Norman Angell, ive 1933 Nobel-ráávhupalhâšume finnim eŋlandlâš kirječällee já oovdiš aalmugovdâsteijee (j. 1967)[6]
Jämimeh
- cuáŋuimáánu 2. peeivi – Samuel Morse, skotlandlâš–ovtâstumstaatâlâš utkee (morsepustaveh) (š. 1791)
- juovlâmáánu 31. peeivi – Aleksis Kivi, syemmilâš kirječällee (Čiččâm viljâžid) (š. 1834)
Kalender
Fáádást eres soojijn
- Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást 1872.
Käldeeh
- ↑ Parviainen, Teemu: Heikki Kaartinen Arkkitehtuurmuseo. 17.8.2021. Čujottum 21.6.2022. (suomâkielân)
- ↑ Wäre, Ritva: Jung, Bertel Biografiskt lexikon för Finland. Čujottum 16.6.2022. (ruotâkielân)
- ↑ Henkilötietoja. Aamulehti, 12.07.1932, 51. ihekerdi, nr 185, s. 4. Artikkâl nettiversio Čujottum 17.06.2022. (suomâkielân)
- ↑ Haakon VII www.britannica.com. Čujottum 26.11.2024. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Richard Willstätter nobelprize.org. Čujottum 23.10.2024. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Sir Norman Angell nobelprize.org. Čujottum 18.11.2022. (eŋgâlâskielân)