The US FDA’s proposed rule on laboratory-developed tests: Impacts on clinical laboratory testing
Sissiviljely tarkoittaa julkisilla paikoilla tai muiden mailla tapahtuvaa viljelyä. Se voidaan lukea osaksi kaupunkiviljelyä ja on yleensä melko pienimuotoista. Tyypillisesti sissiviljely tapahtuu hylätyillä tai maanomistajan hoitamatta jättämillä maa-alueilla, kuten tyhjillä tonteilla.[1] Englanninkielinen termi guerrilla gardening viittaa Etelä-Amerikan slummeihin ja asukkaiden luvattomiin viljelmiin.[2]
Historia
Jo 1600-luvun Isosta-Britanniasta tunnetaan tapaus, jossa maanviljelijät alkoivat sissiviljelyn tavoin ottaa käyttöönsä ylimystön valtaamia maa-alueita. Nykyaikaisen sissiviljelyn juuret ovat 1960–1970-lukujen Yhdysvalloissa.[3] Yhtenä nykyisen sissiviljelyn syntyhahmoista pidetään yhdysvaltalaista Adam Purplea (syntymänimeltään David Wilkie). Hän hoiti 70-80-luvuilla Manhattanin Lower East Sidella viiden tyhjän tontin alueella kansainvälistäkin kuuluisuutta kerännyttä "Eedenin puutarhaa".[4] Sittemmin ilmiöstä on tullut kansainvälinen.[5]
Toiminta
Useimmiten sissiviljely tapahtuu luvatta. Salamyhkäisemmät sissiviljelijät toimivat yleensä öisin. Varsinkin suurempia sissiviljelytempauksia järjestetään kuitenkin yleensä kirkkaassa päivänvalossa ammattimaisen kaltaisesti toimien, jolloin toiminta voi satunnaiselle ohikulkijalle vaikuttaa tavalliselta talkootoiminnalta tai vaikkapa kaupungin puisto-osaston työskentelyltä.[1]
Alkujaan sissiviljely syntyi halusta ottaa kaupunkitila asukkaiden haltuun.[2] Sissiviljely on nostanut merkittävästi suosiotaan 2000-luvulta lähtien muun kaupunkiaktivismin ohella erityisesti länsimaisissa suurkaupungeissa.[1] Kasvimaan hoidon lisäksi sissiviljelyyn liittyy usein toimintaa ilmastonmuutosta vastaan ja huolta maailman ruokakriisistä[6] sekä luonnon monimuotoisuudesta[7][8].
Sissiviljelijät käyttävät apunaan myös siemenpommeja eli pieniä savipalloja, jotka sisältävät siemeniä ja kompostia. Siemenpommeja tekivät Green Guerrillas -yhdistyksen jäsenet jo 1970-luvulla, mutta eri reseptillä. Savipohjaisen reseptin kehitti japanilainen mikrobiologi Masanobu Fukuoka. Siemenpommeja sissiviljelijät saattavat käyttää etenkin silloin, jos he haluavat levittää siemeniä suuremmalle alueelle tai vaikeapääsyisiin paikkoihin.[9]
Sissiniityt
Eräs sissiviljelyn muoto on sissiniityt, jotka syntyvät, kun luonnonkukkien siemeniä viskotaan joutomaalle. Kotoperäisten luonnonkukkien viljelyssä omin luvin on tarkoitus muuttaa kaupunkien joutomaita niityiksi. Sissiniittyjen lajikirjo on monipuolinen, ja niittyjen tavoitteina on muun muassa suojella luonnon monimuotoisuutta. Itse kasvilajien selviytymisen lisäksi niittyjen istuttamisella tavoitellaan myös sitä, että pölyttäjät selviytyisivät kaupunkiympäristössä paremmin.[7][8]
Vastaanotto
Lähtökohtaisesti kaupungit ovat ainakin Suomessa suhtautuneet kaupunki- ja sissiviljelyynkin[10] varsin myönteisesti ja tarvittaessa antaneet lupia ja helpottaneet viljelymahdollisuuksia.[2] Sekä tieteellinen että ei-tieteellinen kirjallisuus on samoin käsitellyt sissiviljelyä enimmäkseen positiivisesta näkökulmasta.[3]
Isossa-Britanniassa sijaitseva Salfordin kaupunki aloitti vuonna 2012 kampanjan, jonka yksi tavoite oli lisätä alueelle viheralueita. Osana kampanjaa kaupunki kannusti asukkaita sissiviljelyyn. Tiettävästi Salford on ensimmäinen kaupunki, joka on samalla tavoin luvallistanut sissiviljelyä.[3]
Joskus lähistölle ilmestyneet sissiviljelmät saattavat ärsyttää paikallisia siksi, koska asiasta ei ole keskusteltu heidän tai viranomaisten kanssa. Hoitamattomat viljelmät saattavat puolestaan vaikuttaa ympäristön ulkonäköön haitallisesti.[3]
Galleria
-
Sissiviljelyä Roomassa -
Sissiviljelyä Calgaryssa. -
Sissiviljelyä Alankomaissa. -
Sissiviljelyä Los Angelesissa.
Lähteet
- ↑ a b c Muualla kaupungissa - hylätyt ja hoitamattomat alueet. Kaupunkiviljely.fi, 2011. Viitattu 25.12.2013
- ↑ a b c Sissiviljelyä ja siirtolapuutarhoja — myös nuoret ja kaupunkilaiset innostuivat viljelemään 30.11.2020. Helsingin yliopisto. Viitattu 19.10.2024.
- ↑ a b c d Hardman, Michael ym.: Guerrilla gardening and green activism: Rethinking the informal urban growing movement. Landscape and Urban Planning, 2017, 170. vsk. doi:https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2017.08.015 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Original hipster Adam Purple, 82, living in Williamsburg schooling the next generation of bikers, vegans, environmentalists. NYDailyNews.com, 2013. Viitattu 25.12.2013. (englanniksi)
- ↑ Hardman, Michael ym.: Guerrilla gardening and green activism: Rethinking the informal urban growing movement. Landscape and Urban Planning, 2017, 170. vsk. doi:https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2017.08.015 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Panu Hietaneva: Veturipihalla kasvoi ruokaa. Nyt-liite, 2009, nro 39, s. 14.
- ↑ a b Sissiniittyjä kylvävät miehet rakastavat luonnonkukkia: "Tämä on halpa harrastus, kerää vähän siemeniä ja viskoo sinne" Yle Uutiset. Viitattu 27.6.2021.
- ↑ a b Sade vihmoo ja palelee, juuri silloin on paras aika kylvää niittykukkia – näillä ohjeilla sinustakin tulee ”ketosissi” Yle Uutiset. Viitattu 27.6.2021.
- ↑ Siemenpommit versoavat, siellä mihin putoavat Kaupunkiviljely.fi. Viitattu 19.10.2024.
- ↑ Sissipuutarhurit ovat arjen sankareita Yle Uutiset. 30.5.2012. Viitattu 19.10.2024.
Aiheesta muualla
- Gruenewelle.org (Arkistoitu – Internet Archive)- Multilingual Guerrilla Gardening Site
- GuerrillaGardening.org- The global forum for guerrilla gardeners
- Blind Guerrilla Gardener (Arkistoitu – Internet Archive) An inspirational short film about a blind guerrilla gardener in London
- Police vs guerrilla gardeners The Guardian filmed guerrilla gardeners in London encounter the police.
- Allotmenteering (Arkistoitu – Internet Archive) Reflections on Guerrilla Gardening and Allotmenteering
- Moss Graffiti (Arkistoitu – Internet Archive) How to make moss graffiti
- Domestic Seed Bomb production Richard Reynolds demonstrates the Californian method of seed bomb making.
- Interview with the author of Urban Homestead (Arkistoitu – Internet Archive)- Erik Knutzen discusses guerrilla gardening and other collective action.
