The US FDA’s proposed rule on laboratory-developed tests: Impacts on clinical laboratory testing
| Girona Gerona |
|
|---|---|
 Gironan näkymää |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Girona |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Espanja |
| Itsehallintoalue | Katalonia |
| Maakunta | Girona |
| Comarca | Gironés |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 39,1 km² |
| Väkiluku (2021) | 101 932 |
| – Väestötiheys | 2 600 as./km² |
Girona (esp. Gerona) on Gironan maakunnan pääkaupunki Kataloniassa, Espanjassa. Se sijaitsee noin 100 kilometriä Katalonian pääkaupungista Barcelonasta koilliseen.[1] Vuonna 2021 kaupungissa oli 101 932 asukasta[2].
Girona on tärkeä kaupan ja varsinkin kulttuurin keskus. Sen historia roomalaisine, arabialaisine, juutalaisine ja kristillisine vaikutteineen on hyvin esillä myös kaupungin nykypäivässä, erityisesti sen arkkitehtuurissa.
Kaupungille tunnusomaista on sen vanhan kaupungin muuri, sekä kaupungin läpi virtaavan Onyar-joen (esp. Oñar) varrella kohoavat pastellinväriset, 1800-luvulla rakennetut asuintalot. Talot rakennettiin korvaamaan vuonna 1809 tuhoutuneita muurin osia.
Suuri osa kaupungin Rooman vallan ajalta peräisin olevasta muurista on kuitenkin säilynyt, ja se alkaa kaupungin pohjoisosasta, jossa vieläkin ovat nähtävissä suuret Rooman vallan aikaiset kivet, jotka aikanaan toimivat merkkipaaluina Via Augustan reitillä, joka yhdisti kaksi Rooman valtakunnan tärkeintä kaupunkia, Tarragonan (lat. Tarraco) ja Rooman.
Historiaa
Girona on historiansa aikana kokenut 34 eri taistelua, mistä syystä se saikin aikanaan lempinimekseen La Ciudad de los Sitios, Piiritysten kaupunki.
Girona on jo 300-luvulta ollut merkittävä kaupunki Kataloniassa. Noista ajoista lähtien kaupunki on ollut myös kreivikunta ja hiippakunta.
Rooman vallan aikana Girona kuului Tarragonan kaupungin johtaman Tarraconensis-siirtokuntaan ja tunnettiin latinankielisellä nimellä Gerunda.
Girona on ollut myös arabivallan eli maurien vallan alla, kaikkiaan 67 vuotta, ja valtakausi päättyi vuonna 785, kun Kaarle Suuren frankkijoukot kukistivat maurit (esp. moro). Arabivaikutus säilyi tämänkin jälkeen, ja 800-luvulla Girona toimi eräänlaisena kristinuskon ja islamin välisenä rajapaikkana.
Gironan romaanisen katedraalin rakentaminen aloitettiin vuonna 1015, ja se valmistui 1036. Vuonna 1285 Gironasta tuli jälleen taistelutanner, kun ranskalaiset hyökkäsivät Aragonin valtakuntaa (nyk. Aragonia) vastaan. Ranskan joukot kuitenkin kärsivät tappion, johon ilmeisesti myös samoihin aikoihin riehuneella rutolla oli vaikutuksensa.
Vuonna 1809 Napoléonin armeija piiritti Gironaa yhdeksän kuukauden ajan. Piirityksen aikana tuhansia kaupungin asukkaita kuoli ja osa kaupungin muurista tuhoutui. Sekä kaupungin edellä mainittu lempinimi että vanhan kaupungin lempinimi, La Força (voima), ovat peräisin juuri tältä ajalta. Vanhan kaupungin katsottiin kestäneen niin monet taistelut, että se ansaitsi kyseisen lempinimen.
1800-luvun aikana kaupunki alkoi kasvaa ja erityisesti jokivarrelle rakennettiin paljon. Vaikka kaupungin asukasluku, vajaa 102 000 (2021), on espanjalaisittain aika pieni, Girona on kuitenkin maakunnan pääkaupunki. Nykyisin sitä pidetäänkin Katalonian tärkeimpänä kaupunkina Barcelonan jälkeen.
Asukasluvun kehitys
Gironan asukasluvun kehitys vuosina 1996–2020:
- 1996: 70 576
- 2000: 73 637
- 2005: 86 672
- 2010: 96 236
- 2015: 97 586
- 2020: 103 369
Lähde:[2]
Ilmasto
|
Gironan ilmastotilastoa
Lähde: WMO[3]
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Gironassa vallitsee lauhkea ilmasto. Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila vaihtelee 13–30 °C:n välillä ja keskimääräinen alin lämpötila 1–17 °C:n välillä. Lämpimintä on heinäkuussa ja viileintä tammikuussa. Sadetta saadaan melko tasaisesti ympäri vuoden. Vuosittainen sadanta on noin 720 millimetriä.[3]
Nähtävyydet
Gironan tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat vanha kaupunki Barri Vell, Sant Feliun kirkko, arabialainen kylpylä, juutalainen kaupunginosa, katedraali, taidemuseo ja historiallinen museo. Mainitsemisen arvoinen on myös raunioilla kasvava puutarha Jardins de la Francesa (suom. ranskattaren puutarhat).
Sant Feliun (esp. San Félix) kirkko oli kaupungin ensimmäinen kirkko, jonka rakennustyöt aloitettiin 1300-luvulla.
Arabialainen kylpylä, Banys àrabs, ei nimestään huolimatta ole arabien, vaan roomalaisten rakentama. Kylpylä rakennettiin kuningas Alfonso II:n määräyksestä 1100-luvun lopulla. Ranskalaiset lähes tuhosivat rakennelmat, ja ne rakennettiin uudestaan 1200-luvun lopulla. Asiakirjojen mukaan kylpylä oli julkinen vuoteen 1366 asti.[4]
Juutalainen kaupunginosa, el call, on merkkinä kaupungin ja koko Katalonian kokemasta juutalaisvaikutuksesta. Sekä Barcelonan että Gironan väestöstä noin 10 prosenttia oli juutalaisia, ja heillä oli merkittävä yhteiskunnallinen asema niin tiede- ja lakimiehinä kuin kauppiainakin. Juutalaiset kuitenkin karkotettiin Gironasta ja koko Espanjasta vuonna 1492 Espanjan "katolisten kuninkaiden" (los reyes católicos), Isabellan ja Ferdinandin määräyksestä. Juutalaisten entinen synagoga toimii nykyisin katalonianjuutalaisten kulttuurin ja historian tutkimuskeskuksena ja museona (el Centre Bonastruc Ça Porta).
Pääosin goottilainen katedraali on varsinaiselta nimeltään Santa Marían katedraali, tosin se tunnetaan paremmin nimellä Gironan katedraali. Vaikka valtaosa katedraalista onkin goottilaista tyyliä, siinä on myös jonkin verran romaanisia piirteitä, ja sen julkisivu on barokkityyliä.
Katedraalin museon merkittävin esine on myös kristillisen kulttuurin kannalta merkittävä aarre, vuodelta 975 peräisin oleva värikuvitettu käsikirjoitus, joka kommentoi Johanneksen ilmestyksen apokalypsiä. Käsikirjoitus tunnetaan sen lähteen eli munkki Beato de Liébanan nimellä.
Elinkeinoja
Gironan tyypillisiä elinkeinoja ovat eri viljalajien sekä viinin ja perunoiden viljely; näitä tärkeämpinä kuitenkin kauppa ja kulttuuri. Girona on myös tärkeä turistikohde. Myös tekstiiliteollisuudella, paperi- ja metalliteollisuudella sekä graafisen alan teollisuudella on Gironassa jalansijansa.
Kuvia
-
Catedral de Santa Maria -
Barri Vell -
Plaça de la Independència -
Església de Sant Feliu -
Banys àrabs -
El Call
Lähteet
- "Guías Visuales El País-Aguilar: España", Santillana Ediciones Generales, S. L., Madrid 2003.
- Toman, Rolf (toim.): "Cataluña – Arquitectura, arte, paisaje", Könemann Verlagsgesellschaft mbH, Köln 2001.
Viitteet
- ↑ http://maps.google.fi/maps?f=d&source=s_d&saddr=Girona&daddr=Barcelona,+Katalonia,+Espanja&hl=fi&geocode=FWSXgAIdFBYrAClNlx6dlea6EjHAaaQh4PoABA%3BFY2HdwIdPxwhACn1KO0mcZikEjEwA6Qh4PoABA&mra=pd&mrcr=0&sll=41.666667,2.47295&sspn=1.021775,2.469177&ie=UTF8&ll=41.68522,2.496643&spn=1.021482,2.469177&z=9 Google maps
- ↑ a b Cifras oficiales de población resultantes de la revisión del Padrón municipal a 1 de enero (Valinnat: Municipios: 17079 Girona, Sexo: Total, Periodo: 1996–2021) Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 13.5.2022. (espanjaksi)
- ↑ a b Girona World Meteorological Organization. Viitattu 13.5.2022. (englanniksi)
- ↑ http://www.banysarabs.org/
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Girona Wikimedia Commonsissa
- Gironan kaupungin verkkosivut (katalaaniksi)
- Gironan kaupungin turismisivut (englanniksi)
- Gironan taidemuseon verkkosivut (englanniksi)
