The US FDA’s proposed rule on laboratory-developed tests: Impacts on clinical laboratory testing

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1972 oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.

• 1. tammikuuta – Espoon, Kauniaisten ja Kankaanpään kauppalat muuttuivat kaupungeiksi, Huittisten, Kokemäen ja Parkanon kunnat kauppaloiksi ja Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaa-niminen kauppala. Ikaalisten maalaiskuntaan kuulunut Ikaalisten epäitsenäinen kauppala lakkautettiin, jolloin koko maalaiskunta muutettiin itsenäiseksi Ikaalisten kauppalaksi. Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin ja Teiskon kunta Tampereen kaupunkiin.
• 2. tammikuuta – Suomessa alkoivat ennenaikaiset eduskuntavaalit. Eduskunta oli hajotettu lokakuussa 1971.
• 4. tammikuuta – Itävaltalaisesta Kurt Waldheimista tuli Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri.
• 5. tammikuuta – Nasa julkaisi suunnitelman avaruussukkulan kehittämiseksi.
• 8. tammikuuta – Pakistanin hallitus ilmoitti, että maan entinen johtaja Yahya Khan oli asetettu kotiarestiin.
• 9. tammikuuta – RMS Queen Elizabeth tuhoutui tulipalossa Hongkongin satamassa. Vuonna 1938 rakennettua alusta oltiin muuttamassa purjehtivaksi yliopistoksi ("Seawise University").
• 14. tammikuuta – Tanskan kuningas Fredrik IX kuoli Kööpenhaminassa. Hänen tyttärensä, kruununprinsessa Margareeta julistettiin kuningattareksi seuraavana päivänä.
• 20. tammikuuta – Tohtori Ahti Karjalainen ehdotti, että mahdollisuudet presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamiseksi olisi lähiaikoina selvitettävä puolueiden kesken.^[1] Kekkonen oli ilmoittanut vuoden 1968 vaalien yhteydessä, ettei hän aio enää asettua ehdokkaaksi kautensa päättyessä vuonna 1974.
• 20. tammikuuta – Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL) poistettiin puoluerekisteristä puolueen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.
• 23. tammikuuta – Koko Istanbul asetettiin kotiarestiin 24 tunniksi.
• 26. tammikuuta – Jugoslavian JAT:n DC-9-32, lento 364 Kööpenhaminasta Zagrebiin räjähti ilmassa DDR:n ja Tšekkoslovakian rajan lähellä. Koneen jäänteet putosivat Srbská Kameniceen. 10 kilometrin pudotuksesta selviytyi lentoemäntä Vesna Vulović.^[2]
• 27. tammikuuta – Vietnamin sota: Pohjois-Vietnam ja Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama (FNL) hylkäsivät Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin kahdeksan kohdan rauhanohjelman.^[3]
• 28. tammikuuta – WSOYn pääjohtaja Hannu Tarmio ilmoitti sanoutuvansa irti yhtiön palveluksesta. Taustalla olivat Tarmion ja yhtiön hallintoneuvoston välille syntyneet kiistat. Hallintoneuvosto kaavaili Tarmion seuraajaksi yhtiön aiempaa kirjallista johtajaa, professori Eino E. Suolahtea, joka kuitenkin kieltäytyi Tarmion erosta nousseen kohun vuoksi.
• 30. tammikuuta – Verisunnuntai Pohjois-Irlannissa: brittiarmeija surmasi 13 katolista marssijaa.

• 1. helmikuuta – Uusi eduskunta valitsi puhemieheksi SDP:n Rafael Paasion, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Johannes Virolaisen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Olavi Lähteenmäen.
• 2. helmikuuta – Brittien vastaisia mellakoita järjestettiin Irlannissa. Britannian lähetystö poltettiin Dublinissa.
• 3. helmikuuta – XI talviolympialaiset alkoivat Sapporossa Japanissa. Suomi jäi ensimmäisen kerran kultamitalitta.
• 4. helmikuuta – Mariner 9 -luotain lähetti valokuvia Marsista.
• 4. helmikuuta – Kaikki Pohjoismaat tunnustivat Bangladeshin.
• 7. helmikuuta – SMP:n taktikoinnin takia porvarienemmistöinen eduskunta sai sosialistienemmistöiset valiokunnat. Tilanne korjattiin täydennysvaalilla.
• 8. helmikuuta – SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo tarjosi SDP:lle ja SKDL:lle hallitusyhteistyötä sanoen, että ”eduskunnassa ei ole enää porvarillista enemmistöä”.
• 10. helmikuuta – TPSL hyväksyttiin takaisin puoluerekisteriin sen kerättyä vaaditut 5 000 kannattajakorttia.
• 16. helmikuuta − Valtion elokuvatarkastamo kielsi norjalais-yhdysvaltalaisen, Aleksandr Solženitsynin romaaniin perustuneen elokuvan Ivan Denisovitšin päivä esittämisen Suomessa, koska sen pelättiin vahingoittavan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita.
• 21. helmikuuta – Neuvostoliiton miehittämätön avaruusalus Luna 20 laskeutui Kuuhun tuoden paluumatkallaan näytteitä kuukivistä.
• 21. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon matkusti viralliselle vierailulle Kiinaan ja tapasi vielä samana päivänä maan johtajan Mao Zedongin ja pääministeri Zhou Enlain.
• 21. helmikuuta – Palestiinalaississit kaappasivat Adeniin Lufthansan Boeing 747-matkustajakoneen, jonka matkustajien joukossa oli Yleisradion 17-henkinen selostusryhmä, joka oli palaamassa Sapporon talviolympialaisista kotiin. Matkustajat vapautettiin myöhemmin.
• 22. helmikuuta − Pohjoismaiden neuvoston 20. istunto alkoi Helsingissä. Kokouksessa esitettiin tupakan mainonnan kieltämistä kaikissa Pohjoismaissa.
• 23. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Teuvo Auran II hallitukselle ja nimitti Rafael Paasion II hallituksen. Paasion hallitus sai kansan suussa nimen ”nappulaliiga”, koska siinä oli mukana useita nuoria ministereitä, muun muassa vain 26-vuotias opetusministeri Ulf Sundqvist.
• 25. helmikuuta – Yhdysvallat laukaisee avaruuteen Pioneer 10:n, jonka on määrä ottaa valokuvia Jupiterista. Se ei palannut Maahan vaan jatkoi matkaansa aurinkokunnan ulkopuolelle, ja sen mukana on mahdollisille vierailla taivaankappaleilla eläville olennoille tarkoitettu sanoma, jossa piirrokset ja symbolit kuvaavat elämää maapallolla.^[3]
• 26. helmikuuta - Rock-yhtye Deep Purple konsertoi Helsingin Messuhallissa
• 27. helmikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Kurt Waldheim nimitti varatuomari Helvi Sipilän YK:n sosiaaliasioiden apulaispääsihteeriksi.
• 28. helmikuuta − San Joséssa Kaliforniassa alkoi oikeudenkäynti professori Angela Davisia vastaan. Häntä syytettiin osallisuudesta murhaan sekä salaliittoon ja sieppaukseen, joiden yhteydessä neljä ihmistä oli saanut surmansa.
• 29. helmikuuta – Tohtori V. J. Sukselainen valittiin eduskunnan puhemieheksi Rafael Paasion tilalle. Ensimmäinen varapuhemies Johannes Virolainen luopui paikastaan ja hänen tilalleen valittiin SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Esko Niskanen.

• 1. maaliskuuta – Rooman klubi julkaisi raporttinsa Kasvun rajat.
• 1. maaliskuuta – Ilmailuhallitus aloitti toimintansa.
• 2. maaliskuuta – Pioneer 10 -luotain laukaistiin matkaan.
• 2. maaliskuuta – Jean-Bédel Bokassasta tuli Keski-Afrikan tasavallan presidentti.
• 3. maaliskuuta – Islannin presidentti Kristján Eldjárn saapui valtiovierailulle Suomeen.
• 10. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Turun ja Porin läänin uudeksi maaherraksi SDP:n kansanedustajan Sylvi Siltasen, josta tuli Suomen ensimmäinen naismaaherra. Siltasen tilalle eduskuntaan tuli hallitusneuvos, oikeustieteen lisensiaatti Jacob Söderman.
• 14. maaliskuuta – Tanskalainen matkustajakone syöksyi vuorenrinteeseen lähellä Dubaita Arabiemiraateissa, jolloin 112 ihmistä, joukossa kolme suomalaista, sai surmansa.
• 17. maaliskuuta – Helsingissä solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimus paperi- ja sellutehtaan rakentamisesta suomalaisvoimin Svetogorskiin (Enso). Suomen edustajana sopimuksen allekirjoitti ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo. Sopimuksen arvo oli 270 miljoonaa markkaa.
• 24. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi kirjailija Rabbe Enckellille, historiantutkija Eino Jutikkalalle, näyttelijä Joel Rinteelle ja muotoilija Tapio Wirkkalalle akateemikon arvonimen.
• 24. maaliskuuta – WSOY:n yhtiökokous vapautti yhtiön hallintoneuvoston tehtävistään niukalla ääntenenemmistöllä. Irtisanoutunutta pääjohtajaa Hannu Tarmiota pyydettiin jatkamaan työssään, mihin Tarmio suostui.
• 24. maaliskuuta – Ison-Britannian pääministeri Edward Heath ilmoitti, että vallankäyttö Pohjois-Irlannissa siirretään paikalliselta hallitukselta ja parlamentilta Britannian hallitukselle.
• 25. maaliskuuta – Euroviisut järjestettiin Edinburghissa. Luxemburgin edustaja Vicky Leandros voitti kappaleella "Après toi".

• 1. huhtikuuta – Suomessa tuli voimaan kansanterveyslaki, jonka nojalla maahan perustettiin alueelliset terveyskeskukset.
• 1. huhtikuuta Presidentti Urho Kekkonen nimitti kuvanveistäjä Kain Tapperin sekä tanssitaiteilija Irina Hudovan taiteilijaprofessoreiksi.
• 4. huhtikuuta – Yhdysvallat tunnusti Bangladeshin.
• 7. huhtikuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti Valmetin sosiaalijohtajan, entisen kansanedustajan ja ministerin Arvo Pentin Suojelupoliisin päälliköksi. Supon päällikkönä sen perustamisesta, vuodesta 1949 toiminut Armas Alhava jäi eläkkeelle.
• 10. huhtikuuta – Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja 70 muuta maata allekirjoittivat biologiset aseet kieltäneen sopimuksen (Biological Weapons Convention).
• 10. huhtikuuta – Maanjäristys surmasi noin 4 000 ihmistä Japanin eteläosassa.
• 16. huhtikuuta – Apollo 16 laukaistiin matkaan.
• 18. huhtikuuta – Keskusteltuaan pääministeri Rafael Paasion kanssa Urho Kekkonen sanoi olevansa valmis jatkamaan presidenttinä myös vuoden 1974 jälkeen, ”mikäli kansan enemmistö katsoo sen parhaaksi”.
• 22. huhtikuuta – Kymmenen säiliövaunua suistui kiskoilta Riihimäen ja Lahden välisellä rataosalla Kärkölän Järvelässä. Kahdesta rikkoutuneesta vaunusta valui maahan 75 000 litraa öljyä.
• 24. huhtikuuta – Suomessa Alkon myyjät menivät lakkoon, joka jatkui kesäkuun alkuun saakka.^[3]

• 3. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi valtiopäiväjärjestyksen muutoksen, jolla äänioikeusikäraja laskettiin 18 vuoteen.
• 3. toukokuuta – Hallitus torjui kansanedustaja Aili Laitisen ehdotuksen valtion bordellien perustamisesta.
• 4. toukokuuta – Metron koerata otettiin käyttöön Helsingin Herttoniemessä.
• 5. toukokuuta – Kuolemanrangaistus poistettiin eduskunnan päätöksellä kokonaan Suomen rangaistusjärjestelmästä. Kuolemanrangaistus oli nyt kielletty kaikkiaan 22 valtiossa, muiden muassa kaikissa Pohjoismaissa, sekä useissa Yhdysvaltain osavaltioissa.
• 6. toukokuuta − Suomi tunnusti Arabiemiraattien itsenäisyyden.
• 7. toukokuuta − Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto muutti nimensä Työväen ja Pienviljelijäin Sosialistiseksi Liitoksi. Puolueen nimilyhenne säilyi ennallaan. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen toimistopäällikkö Uuno Nokelainen.
• 9. toukokuuta – Suomessa alkoi 10 päivää kestänyt sanomalehtimiesten lakko.^[3]
• 12. toukokuuta – Kytäjän kartanon omistaja Kai Vähäkallio ampui kolme nuorta telttaansa Kytäjärven rannalla Hyvinkäällä. Hänet vangittiin 13. kesäkuuta hänen tunnustettuaan teon.
• 15. toukokuuta – Demokraattisen puolueen ehdokkuutta Yhdysvaltain presidentinvaaleissa tavoitellutta Alabaman kuvernööri George Wallacea ammuttiin Marylandissa. Poliisi pidätti välittömästi ampujan, 21-vuotiaan Arthur Bremerin. Wallace halvaantui teon vuoksi pysyvästi.
• 16. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi ”arkipyhien” − loppiaisen, helatorstain ja toisen helluntaipäivän − siirtämisen lauantaihin vuoden 1973 alusta. Samalla helatorstaita ja toista helluntaipäivää vastaavien pyhäpäivien nimet muutettiin Kristuksen taivaaseenastumisen päiväksi ja helluntain valmistuspäiväksi. Kirkolliskokous oli tehnyt asiasta päätöksen marraskuussa 1971.
• 19. toukokuuta – 17 ihmistä loukkaantui pommi-iskussa Hampurissa; Punainen armeijakunta ilmoitti olevansa vastuussa.
• 24. toukokuuta – Punaisen armeijakunnan pommi-isku tappoi kaksi yhdysvaltalaissotilasta Heidelbergissa.
• 26. toukokuuta – Richard Nixon ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT I -sopimuksen Moskovassa.
• 30. toukokuuta – Japanin punainen armeija (日本赤軍) tappoi 24 ihmistä ja haavoitti sataa Lodin lentokentällä Israelissa. Turvallisuusmiehet ampuivat kaksi hyökkääjää ja vangitsivat kolmannen. Palestiinan vapautuksen kansanrintama otti vastuun teosta.

• 1. kesäkuuta – Irakin öljyvarat kansallistettiin.
• 2. kesäkuuta – Andreas Baader ja muita RAF:n terroristeja pidätettiin Frankfurt am Mainissa.
• 4. kesäkuuta − Yhdysvaltalainen professori ja ihmisoikeusaktivisti Angela Davis vapautettiin kaikista häntä vastaan nostetuista syytteistä.
• 5. kesäkuuta − Tukholmassa alkoi 12-päiväinen YK:n ympäristönsuojelukonferenssi. Pääministeri Olof Palme nosti esille Vietnamin sodan ja korosti nykyaikaisen sodankäynnin aiheuttavan suuria ympäristötuhoja. Kokouksessa päätettiin perustaa YK:lle erityinen ympäristönsuojeluelin.
• 7. kesäkuuta – Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat sopimuksen, jonka nojalla neuvostoliittolainen urakoitsija rakentaa maakaasuputken linjalle Imatra–Kouvola–Kotka vuoden 1973 loppuun mennessä.
• 8. kesäkuuta – Länsi-Saksa ja Egypti solmivat uudelleen diplomaattisuhteensa, jotka olivat katkenneet vuonna 1965 Länsi-Saksan solmittua vastaavat suhteet Israelin kanssa.
• 9. kesäkuuta – Ahvenanmaalla juhlittiin maakunnan itsehallinnon 50-vuotispäivää.
• 15. kesäkuuta – Ulrike Meinhof ja muita terroristeja pidätettiin Langenhagenissa.
• 15. kesäkuuta – Yleisradion hallintoneuvosto määräsi pääjohtaja Eino S. Revon virkavapaalle, koska hän ei ollut noudattanut tasapuolisuutta radio-ohjelmissa. Virkavapaus ulottui heinäkuun alusta vuoden loppuun. Vastalauseena lomauttamiselle radio- ja televisiotoimittajat menivät kolmeksi päiväksi istumalakkoon.^[3]
• 16. kesäkuuta – Kolme urheilusukeltajaa löysi Runden saaren edustalta Norjassa lähes 250 vuotta aiemmin uponneen hollantilaisaluksen kyydissä olleen kolikkolastin.
• 17. kesäkuuta – Watergate-skandaali: viisi Valkoisen talon työntekijää pidätettiin murrosta demokraattipuolueen toimistoihin Yhdysvalloissa.
• 17. kesäkuuta – Yhdysvallat luovutti Okinawan Japanille.
• 19. kesäkuuta − Korkein hallinto-oikeus vahvisti valtion elokuvatarkastamon Ivan Denisovitšin päivä -elokuvalle ulkopoliittisista syistä helmikuussa määräämän esityskiellon.
• 25. kesäkuuta – Juan Perón valittiin Argentiinan presidentiksi.
• 29. kesäkuuta − Yhdysvaltain korkein oikeus julisti kuolemanrangaistuksen liittovaltion perustuslain vastaiseksi.

• 8. heinäkuuta - Itä-Suomessa riehui voimakas ukonilma, joka aiheutti myrskytuhoja erityisesti Puumalassa.^[4][5]
• 9. heinäkuuta – Itä-Saksa syytti Länsi-Saksaa Suomen hallituksen painostamisesta Saksojen tunnustamisessa ja Euroopan turvallisuuskokouksen järjestämisessä. Länsi-Saksan hallitus oli toukokuussa ilmoittanut, ettei Suomi saanut tunnustaa Itä-Saksaa, mikäli se toivoi Helsinkiä Euroopan turvallisuuskokouksen pitopaikaksi.
• 12. heinäkuuta – Opetusministeriö lähetti kouluhallitukselle kirjelmän, jonka mukaan koulut eivät saisi puuttua oppilaiden kuulumiseen poliittisiin järjestöihin eikä poliittisten tunnusten käyttöön vaatetuksessa.
• 15. heinäkuuta – Osa Saint Louisissa Missourissa Yhdysvalloissa sijaitsevan epäonnistuneen Pruitt-Igoen asuinalueen rakennuksista purettiin räjäyttämällä.
• 18. heinäkuuta – Anwar Sadat karkotti 20 000 Neuvostoliiton neuvonantajaa Egyptistä.
• 19. heinäkuuta − Pääministeri Rafael Paasio esitti presidentti Urho Kekkoselle hallituksensa eronpyynnön. Paasion mukaan vähemmistöhallituksen ”hartiat olivat liian kapeat” Suomen ja EEC:n välisen vapaakauppasopimuksen viemiseen eteenpäin.
• 20. heinäkuuta – Kiina ilmoitti virallisesti entisen puolustusministerin Lin Biaon kuolemasta ja maan johtajan Mao Zedongin murhaamiseen tähdänneestä salaliitosta, jota Lin Biaon kerrottiin johtaneen.
• 21. heinäkuuta – ”Veriperjantai”, 20 pommia räjähti Belfastin keskustassa (ks. IRA).
• 21. heinäkuuta – SMP:n 18-henkinen eduskuntaryhmä repesi kahtia. Kaksitoista kansanedustajaa hyökkäsi puheenjohtaja Veikko Vennamoa vastaan syyttäen häntä itsevaltaisuudesta puolueessa ja sanoen hänen tehneen toiminnallaan puolueen yhteistyökelvottomaksi sekä oikealle että vasemmalle. Syytösten aiheena oli myös se, että SMP:n kansanedustajat olivat joutuneet sitoutumaan huomattaviin taloudellisiin velvoitteisiin puoluetta kohtaan.
• 22. heinäkuuta – Ruotsi, Islanti, Sveitsi, Itävalta ja Portugali allekirjoittivat vapaakauppasopimukset Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa Brysselissä. Neuvotteluihin osallistuneen Suomen osalta sopimuksen allekirjoittaminen lykättiin.

• 1. elokuuta – Suomessa astui voimaan laki oppikoulujen oppilaiden ja opettajien muodostamista kouluneuvostoista. Ensimmäiset kouluneuvostovaalit pidettiin helmikuussa 1973.
• 4. elokuuta – Brittiläinen rock-muusikko Paul McCartney saapui Wings-yhtyeensä kanssa kahden päivän konserttimatkalle Suomeen.
• 5. elokuuta − Ugandan johtaja Idi Amin ilmoitti, että kaikkien aasialaisten, joilla oli Ison-Britannian passi, oli poistuttava maasta kolmen kuukauden kuluessa, koska nämä ”sabotoivat Ugandan talouselämää”. Karkotettavia oli noin 50 000.
• 8. elokuuta – Suomen yksityisyrittäjäin puoluejärjestö (Syp) merkittiin puoluerekisteriin.
• 11. elokuuta – Vietnamin sota: viimeiset Yhdysvaltain maajoukot vetäytyivät Etelä-Vietnamista.
• 12. elokuuta – SMP piti puoluekokouksensa Kouvolassa. Puheenjohtaja Veikko Vennamo valittiin puolueen ehdokkaaksi seuraaviin presidentinvaaleihin. Vennamo valitutti uudeksi puoluesihteeriksi SMP:n tiedotuspäällikön Urpo Leppäsen ja esti siten entisen puoluesihteerin, puolueen kentän kannattaman Eino Poutiaisen uudelleenvalinnan.
• 16. elokuuta – Marokon kuningasta Hassan II:ta vastaan tehtiin murhayritys maan pääkaupungissa Rabatissa. Yritystä johtanut puolustusministeri Mohammed Oufkir teki itsemurhan vielä samana päivänä.
• 21. elokuuta – Ensimmäinen kuumailmapallo lensi Alppien yli.
• 21. elokuuta – Suomen säästöpankkilaitos täytti 150 vuotta.
• 21. elokuuta – Ensimmäisten peruskoulujen alkamispäivä Pohjois-Suomessa. Uusi koulumuoto laajeni koko maahan seuraavan viiden vuoden aikana.
• 22. elokuuta – Kansainvälinen olympiakomitea kielsi Rhodesian osallistumisen Münchenin olympialaisiin sen harjoittaman rotuerottelun vuoksi.
• 25. elokuuta – Kiina esti veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvostossa Bangladeshin hyväksymisen YK:n jäseneksi.
• 26. elokuuta – XX kesäolympialaiset alkoivat Münchenissä.

• 1. syyskuuta – Bobby Fischer voitti Reykjavíkissa ensimmäisenä yhdysvaltalaisena shakin maailmanmestaruuden kukistettuaan Boris Spasskin.
• 3. syyskuuta – Lasse Virén voitti 10 000 m:n juoksun ME-ajalla Münchenin olympialaisissa.
• 5. syyskuuta – Kalevi Sorsan hallitus aloitti työnsä.
• 5. syyskuuta – Pohjois-Karjala-projekti alkoi. Suomalaisten miesten keskimääräinen elinikä oli todettu yhdeksi Euroopan alhaisimmista (65–66 vuotta). Syynä tähän olivat tupakoinnin, liikunnan puutteen ja epäterveellisen ruokavalion aiheuttamat sydän- ja verisuonitaudit. Ongelma oli erityisen vaikea Itä-Suomessa.
• 5. syyskuuta – Münchenin verilöyly alkoi: 11 israelilaista urheilijaa kuoli, kun ”Musta syyskuu” valtasi olympiakylän.
• 6. syyskuuta – Ruoppaaja Nostaja kaatui ja upposi kovassa merenkäynnissä Pietarsaaren edustalla. Aluksen työntekijöistä 16 hukkui ja vain viiden onnistui pelastautua.
• 8. syyskuuta – SMPn eduskuntaryhmä hajosi, kun 12 edustajaa poistui ryhmäkokouksesta.
• 8. syyskuuta − Israelin ilmavoimien lentokoneet hyökkäsivät Syyrian ja Libanonin alueilla olleita arabitukikohtia vastaan, jolloin liki 200 ihmistä kuoli tai loukkaantui. Iskua pidettiin kostona Münchenin verilöylystä.
• 8. syyskuuta − Tanskan kansankäräjät hyväksyi maan liittymisen EEC:n jäseneksi vuoden 1973 alusta.
• 10. syyskuuta – Lasse Virén voitti 5 000 m:n juoksun ja Pekka Vasala 1 500 m:n juoksun Münchenin olympialaisissa.
• 13. syyskuuta – Ugandan johtaja Idi Amin ilmoitti, että ne aasialaiset, jotka eivät ole määräaikaan mennessä poistuneet Ugandasta, pidätetään ja suljetaan vankileireille.
• 14. syyskuuta – Länsi-Saksa ja Puola solmivat diplomaattisuhteet.
• 15. syyskuuta − SDP:n kansanedustaja Veikko Helle valittiin eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi Esko Niskasen siirryttyä valtiovarainministeriksi.
• 17. syyskuuta – Uganda ilmoitti, että sen alueella on tansanialaisjoukkoja.
• 21. syyskuuta – Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos asetti koko maan poikkeustilaan.
• 24. syyskuuta – Yli 30 ihmistä sai surmansa yökerhon palossa Kreikkaan kuuluvalla Rodoksen saarella. Valtaosa uhreista oli pohjoismaalaisia.
• 25. syyskuuta – Norjalaiset torjuivat maansa EEC-jäsenyyden neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.
• 29. syyskuuta − Kiina ja Japani lakkauttivat maiden välisen sotatilan ja solmivat diplomaattisuhteet. Japani tunnusti Kiinan kansantasavallan hallituksen ainoaksi Kiinan lailliseksi hallitukseksi, minkä seurauksena Taiwan katkaisi diplomaattisuhteensa Japaniin.
• 30. syyskuuta – Ruotsissa vihittiin käyttöön Euroopan pisin maantiesilta, joka yhdistää Öölannin mantereeseen. Kalmarin salmen ylittävän runsaan kuuden kilometrin pituisen sillan rakennustyö kesti neljä ja puoli vuotta.

• 1. lokakuuta – Viimeiset raitiovaunut lopettivat liikennöintinsä Turussa.
• 1. lokakuuta – Suomessa alkoivat kunnallisvaalit. Parhaiten menestyivät SDP ja Kokoomus, pahimmat tappiot kärsivät SMP ja TPSL. Vuoden 1973 alussa kuntien määrä väheni lukuisten kuntaliitosten vuoksi lähes 30:llä, minkä vuoksi valtuustopaikkoja oli jaossa huomattavasti entistä vähemmän.
• 1. lokakuuta – Arkkipiispa Martti Simojoki vihki Helsingin hiippakunnan uuden piispan Aimo T. Nikolaisen virkaansa Helsingin tuomiokirkossa.
• 2. lokakuuta – Tanskassa hyväksyttiin kansanäänestyksellä maan liittyminen EEC:hen.^[3]
• 4. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus syytti kahta puolueen kansanedustajaa, Heikki Kainulaista ja Mauno Kurppaa SMP:n hajottamisesta ja päätti, etteivät he saa kahteen kuukauteen osallistua eduskuntaryhmän työskentelyyn. Seuraavana päivänä puoluehallitus teki saman päätöksen vielä kahden muun kansanedustajan, Lauri Linnan ja Artturi Niemelän osalta. Päätösten kohteina olleet kansanedustajat pitivät päätöksiä puolueen sääntöjen vastaisina.
• 7. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus katsoi 12 niskuroivan kansanedustajan eronneen puolueesta ja julisti jäljelle jääneen kuuden henkilön ryhmän SMP:n ainoaksi eduskuntaryhmäksi.
• 8. lokakuuta – Tekniikan Maailma -lehden päätoimittaja Rauno Toivonen valittiin Suomen Kirjailijaliiton uudeksi puheenjohtajaksi.
• 13. lokakuuta – Andien lento-onnettomuus: Uruguaysta Chileen rugby–joukkueen pelaajia kuljettanut lentokone putosi Andeilla. Onnettomuudesta säilyi hengissä 16 ihmistä, jotka löydettiin vasta 20. joulukuuta. Selviytyneet olivat joutuneet syömään törmäyksessä menehtyneiden ruumiita selvitäkseen hengissä.
• 13. lokakuuta – Noin 100 000 oppilasta liki 500 oppikoulusta eri puolilta Suomea osallistui Teiniliiton järjestämään taksvärkkiin Nguyen Van Troi -lastensairaalan rakentamiseksi Pohjois-Vietnamiin.
• 14. lokakuuta – SMP:n sisäinen kriisi kärjistyi, kun puolue-edustajisto erotti Heikki Kainulaisen ja Mauno Kurpan puolueesta.
• 14. lokakuuta − Suomalaisen teatterin satavuotisjuhlavuoden kaksipäiväinen pääjuhla alkoi Porissa.
• 16. lokakuuta – Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäseniä Hale Boggsia ja Nick Begichiä kuljettanut Cessna 310 -lentokone katosi Alaskassa. Koneen kaikki neljä matkustajaa julistettiin kuolleiksi 29. joulukuuta.^[6]
• 16. lokakuuta – Maailman Luonnonsäätiön (WWF) Suomen osasto perustettiin.
• 16. lokakuuta – Creedence Clearwater Revival -yhtye hajosi lopullisesti.
• 17. lokakuuta – SMP:n eduskuntaryhmä hajosi lopullisesti.
• 24. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Alankomaihin.
• 25. lokakuuta – SMP:n ryhmähuone eduskuntatalossa jaettiin väliseinällä kahtia.^[7]
• 28. lokakuuta – SDP, Keskustapuolue ja SKDL pääsivät yhteisymmärrykseen presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla. Tämä asia niputettiin yhteen Suomen EEC-sopimuksen kanssa.
• 29. lokakuuta – Musta syyskuu kaappasi Lufthansan koneen Turkin yllä ja vaati kolmen jäsenensä vapautusta.
• 31. lokakuuta – Ruotsalaisessa Dagens Nyheterissä, norjalaisessa Dagbladetissa ja suomalaisessa Vasabladetissa julkaistiin toimittaja Tor Högnäsin laatima artikkeli, jossa selostettiin presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton johdon Zavidovossa Moskovan lähistöllä elokuun lopulla käymiä salaisia keskusteluja. Artikkeliin sisältyi useita sanatarkkoja lainauksia Kekkosen tekemästä salaisesta neuvottelumuistiosta. Suomen ulkoministeriö kiisti tuoreeltaan artikkelissa esitetyt väitteet siitä, että Neuvostoliitto ei olisi pitänyt Suomen ja Euroopan talousyhteisön (EEC) välistä vapaakauppasopimusta suotavana.
• 31. lokakuuta – Eduskunta määräsi puhemiesneuvoston ehdotuksesta SMP:n puheenjohtajan, kansanedustaja Veikko Vennamon järjestysrikkomusten vuoksi kahden viikon työskentelykieltoon. Tätä eduskunnan ankarinta sisäistä kurinpitokeinoa oli aiemmin käytetty vain kahdesti. Vennamo oli syyttänyt puhemiesneuvostoa ja eduskunnan virkamiehiä ”seteliselkärankaisiksi” nimeämänsä SMP:n opposition suosimisesta ja virkavelvollisuuksien rikkomisesta.

• 1. marraskuuta – Ajovalojen käyttö moottoriajoneuvoissa kaikkina vuorokaudenaikoina tuli Suomessa pakolliseksi 31. maaliskuuta 1973 saakka.
• 3. marraskuuta – Hallitus päätti, että Suomi antaa humanitaarista apua Vietnamille rauhan palattua alueelle.
• 8. marraskuuta – Egon Bahr ja Michael Kohl allekirjoittivat Saksojen välisen perussopimuksen, joka koski muun muassa pientä rajaliikennettä, perheiden yhdistämistä ja länsisaksalaisten lehtimiesten akkreditointia DDR:ssä.^[3]
• 11. marraskuuta – Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf täytti 90 vuotta. Syntymäpäiväjuhliin osallistuivat muun muassa kaikkien muiden Pohjoismaiden valtionpäämiehet.
• 13. marraskuuta – Voimakkaat myrskyt koettelivat Länsi-Eurooppaa ja Britteinsaaria; 50 ihmistä kuoli.
• 16. marraskuuta – Metsäteollisuusyhtiö Enso-Gutzeit vietti satavuotisjuhlansa.
• 17. marraskuuta – Juan Perón palasi 17-vuotisesta maanpaosta Argentiinaan.
• 21. marraskuuta − Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen valmistelevat neuvottelut alkoivat suurlähettilästasolla Espoon Dipolissa.
• 24. marraskuuta – Suomi tunnusti molemmat Saksat.
• 24. marraskuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Grels Teir nimitettiin Valtiokonttorin pääjohtajaksi eläkkeelle siirtyvän Esa Kaitilan tilalle. Teirin paikan hallituksessa peri Jan-Magnus Jansson.
• 25. marraskuuta – Liberaalinen Kansanpuolue ilmoitti vastustavansa presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamista poikkeuslailla. Seuraavana päivänä kansanedustaja Georg C. Ehrnroothin johtama Ruotsalaisen kansanpuolueen oikeistosiipi antoi saman julkilausuman.

• 3. joulukuuta – SDP ja TPSL pääsivät sopimukseen puolueiden yhdistymisestä. Yhdistymissopimus allekirjoitettiin seuraavana päivänä. Tämä merkitsi sosialidemokraattien 15 vuotta kestäneen hajaannuksen päättymistä. TPSL:n oppositio vastusti puolueiden yhdistymistä.
• 5. joulukuuta – SMP:stä eronnut 12 kansanedustajan ryhmä ilmoitti perustaneensa uuden puolueen, joka sai pian nimekseen Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (SKYP).^[8]
• 5. joulukuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat juoksija Lasse Virénin vuoden parhaaksi urheilijaksi.
• 6. joulukuuta – Suomen Kristillinen Liitto ilmoitti vastustavansa presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamista poikkeusmenettelyllä.
• 6. joulukuuta – Itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin poikkeuksellisesti Finlandia-talossa presidentinlinnassa käynnissä olleiden korjaustöiden vuoksi.
• 7. joulukuuta – Filippiinien presidentin Ferdinand Marcosin puoliso Imelda Marcos yritettiin murhata puukottamalla. Turvallisuusmiehet ampuivat puukottajan, insinööri Carlito Dimaalin.
• 7. joulukuuta – Apollo 17 laukaistiin matkaan. Lento on toistaiseksi viimeinen Kuuhun laskeutunut miehitetty avaruuslento.
• 8. joulukuuta – Vasta perustetun Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen eduskuntaryhmä järjestäytyi.
• 8. joulukuuta – Varapuhemies Veikko Helle poisti SMP:n kansanedustajan J. Juhani Kortesalmen eduskunnan puhujapöntöstä kansanedustajalle sopimattoman esiintymisen vuoksi. Kortesalmi oli syyttänyt presidentti Urho Kekkosta osallisuudesta SMP:n hajoamiseen.
• 10. joulukuuta – Viiden neuvostosotilaan ilmoitettiin saaneen surmansa Neuvostoliiton ja Kiinan joukkojen yhteenotossa maiden välisellä rajalla Kazakstanissa.
• 13. joulukuuta – 34 poikkeuslain vastustajaa lähetti presidentti Urho Kekkoselle kirjelmän, jossa hänen toivottiin estävän ”kansalaisten syrjään sysäämisen” presidentin vaalissa. Kirjelmän olivat allekirjoittaneet muiden muassa Göran von Bonsdorff, Adolf Ehrnrooth, Erik von Frenckell, Matti Kuusi, Lauri Pihkala ja L. A. Puntila.
• 14. joulukuuta – Urho Kekkonen perui lupauksensa olla käytettävissä tasavallan presidenttinä vuoden 1974 jälkeen. Kekkonen perusteli lausuntoaan Zavidovo-vuodolla, jonka vuoksi hän katsoi menettäneensä Neuvostoliiton luottamuksen.
• 14. joulukuuta – Willy Brandt valittiin uudelleen Saksan liittokansleriksi.
• 16. joulukuuta – LKP ja RKP peruivat aiemmat kielteiset kantansa ja taipuivat kannattamaan presidentin toimikauden pidentämistä poikkeuslailla.
• 18. joulukuuta – Yhdysvallat aloitti kiivaat Pohjois-Vietnamin pommitukset painostaakseen maan johtoa rauhaan. Hanoin kaupunkiin pudotettiin vajaan kahden viikon aikana 40 000 tonnia pommeja, jolloin siellä kuoli yli 1 300 ja haavoittui 1 260 siviiliä.
• 19. joulukuuta – Kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi SMP ja Suomen Kristillinen Liitto pyysivät Urho Kekkosta jatkamaan presidenttinä vuoden 1974 jälkeen.
• 20. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Kalevi Sorsa matkustivat Moskovaan, jossa he osallistuivat Neuvostoliiton 50-vuotisjuhliin. Kekkosen ja neuvostojohdon vierailun aikana käymissä keskusteluissa todettiin, ettei Zavidovo-vuoto ollut haitannut maiden välisiä suhteita.
• 21. joulukuuta – Saksan liittotasavalta ja Saksan demokraattinen tasavalta tunnustivat toisensa.
• 21. joulukuuta – Opetusministeriön kouluneuvos Erkki Aho valittiin kouluhallituksen uudeksi pääjohtajaksi eläkkeelle siirtyvän Reino Oittisen tilalle.
• 21. joulukuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen määräsi aloitettavaksi tutkimukset siitä, miten presidentti Urho Kekkosen laatima salainen muistio Zavidovossa käydyistä keskusteluista oli vuotanut julkisuuteen.
• 22. joulukuuta – Kaksi ihmistä sai surmansa Autoliiton omistaman Leppilammen hotellin tuhonneessa tulipalossa Tammelassa.
• 23. joulukuuta – Ruotsin pääministeri Olof Palme sanoi Yhdysvaltain toiminnan Pohjois-Vietnamissa olevan eräänlaista kidutusta ja vertasi sitä natsien toisen maailmansodan aikana suorittamiin joukkomurhiin. Yhdysvallat kutsui Palmen lausunnon vuoksi suurlähettiläänsä kotiin Tukholmasta 27. joulukuuta.
• 23. joulukuuta – Noin 80 prosenttia Nicaraguan pääkaupungista Managuasta tuhoutui voimakkaassa maanjäristyksessä. Jopa 12 000 ihmisen arvioitiin saaneen surmansa. Suomen Punainen Risti lähetti materiaalista apua alueelle 40 000 markan arvosta.
• 23. joulukuuta – 40 ihmistä sai surmansa kotimaanlennolla olleen norjalaisen matkustajakoneen syöksyessä maahan lähellä Osloa.
• 24. joulukuuta − Jordanian kuningas Hussein solmi avioliiton jordanialaisen Alia Baha ed Toukanin kanssa.
• 27. joulukuuta – Tampere päätti hakea vuoden 1976 talviolympiakisoja.
• 28. joulukuuta – Suomi tunnusti Pohjois-Vietnamin. Kaikki eduskuntapuolueet SMP:tä lukuun ottamatta vaativat Pohjois-Vietnamin pommitusten lopettamista.
• 28. joulukuuta – Pohjois-Korean pääministerin Kim Il Sungin ilmoitettiin tulleen valituksi maan presidentiksi.
• 28. joulukuuta – Seitsemän puolueen edustajat sopivat presidentti Urho Kekkosen toimikauden pidentämisestä 1. maaliskuuta 1978 saakka.
• 29. joulukuuta – Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (SKYP) merkittiin puoluerekisteriin.
• 29. joulukuuta – Vuonna 1936 perustetun yhdysvaltalaisen Life-aikakauslehden viimeinen numero ilmestyi. Lehden levikki oli ollut suurimmillaan 8,5 miljoonaa kappaletta.
• 30. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon määräsi Pohjois-Vietnamin pommitukset lopetettaviksi.
• 30. joulukuuta − Vestanfjärdin kunnan nimi muutettiin Västanfjärdiksi.
• 31. joulukuuta – Kirjailija Aleksis Kiven kuolemasta tuli kuluneeksi sata vuotta.

• kesäkuu – Irak kansallisti maan öljy-yhtiöt.

• Kim Il-sungista tuli Pohjois-Korean presidentti.
• Stephen Hawking joutui pyörätuoliin.
• Ensimmäinen kotikäyttöön tarkoitettu pelikonsoli, ”Magnavox Odyssey”, tuli markkinoille.
• Footbag-urheilulaji keksittiin.
• Englantilainen kirjailija Richard Adams julkaisi menestysteoksensa Ruohometsän kansa.
• Vuosi 1972 oli Suomen tieliikenteessä kaikkien aikojen tuhoisin. Onnettomuuksissa sai vuoden aikana surmansa 1 135 ja loukkaantui yli 16 000 ihmistä.
• Suomen Autoklubi ja Suomen Autoliitto yhdistyivät Autoliitoksi.
• Keskustapuolue teki keväällä välikysymyksen kansaneläkkeiden tason nostamisesta. Asian eduskuntakäsittely muodostui eri puolueiden kilpalaulannaksi ja eduskunta hyväksyi lain, joka olisi moninkertaistanut eläkekustannukset. Tilanteen pelasti presidentti Kekkonen, joka ei vahvistanut eduskunnan säätämää lakia. ^[9]

• 1. tammikuuta – Alejandro Montecchia, argentiinalainen koripalloilija ja olympiavoittaja
• 9. tammikuuta – Mat Hoffman, yhdysvaltalainen BMX-pyöräilijä
• 10. tammikuuta – Thomas Alsgaard, norjalainen hiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari)
• 11. tammikuuta – Amanda Peet, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 12. tammikuuta – Espen Knutsen, norjalainen jääkiekkoilija
• 13. tammikuuta – Julio Rey, espanjalainen kestävyysjuoksija
• 13. tammikuuta – Vitali Štšerbo, valkovenäläinen telinevoimistelija (moninkertainen olympiavoittaja)
• 16. tammikuuta – Salah Hissou, marokkolainen kestävyysjuoksija, maailmanmestari ja olympiamitalisti
• 23. tammikuuta – Marcel Wouda, alankomaalainen uimari
• 26. tammikuuta – Tuomas Heikkilä, suomalainen historioitsija
• 30. tammikuuta – Jennifer Hale, kanadalais-yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
• 30. tammikuuta – Mila Kajas, suomalainen taitoluistelija
• 1. helmikuuta – Hamed Abdel-Samad, saksalais-egyptiläinen politiikan tutkija ja kirjailija
• 1. helmikuuta – Leymah Gbowee, vuoden 2011 Nobelin rauhanpalkinnon saanut liberialainen rauhanaktivisti
• 5. helmikuuta – Mary Donaldson, Tanskan prinsessa
• 8. helmikuuta – Paul Wight (”Big Show”), yhdysvaltalainen showpainija
• 11. helmikuuta – Craig Jones, yhdysvaltalainen muusikko ("Slipknot")
• 12. helmikuuta – Owen Nolan, irlantilais-kanadalainen jääkiekkoilija
• 13. helmikuuta – Virgilijus Alekna, liettualainen kiekonheittäjä (olympiavoittaja)
• 13. helmikuuta – Juha Ylönen, suomalainen jääkiekkoilija
• 14. helmikuuta – Ville Räikkönen, suomalainen ampumahiihtäjä
• 15. helmikuuta – Jaromír Jágr, tšekkiläinen jääkiekkoilija
• 16. helmikuuta – Sarah Berkeley (”Sarah Clarke”), yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 17. helmikuuta – Billie Joe Armstrong, yhdysvaltalainen laulaja ja kitaristi ("Green Day")
• 17. helmikuuta – Philippe Candeloro, ranskalainen taitoluistelija
• 17. helmikuuta – Pasi Peltonen, suomalainen jääkiekkoilija
• 22. helmikuuta – Michael Chang, yhdysvaltalainen tennispelaaja
• 22. helmikuuta – Claudia Pechstein, saksalainen pikaluistelija (moninkertainen olympiavoittaja)
• 23. helmikuuta – Pia Asikainen, suomalainen toimittaja ja ohjaaja
• 24. helmikuuta – Richard Chelimo, kenialainen kestävyys- ja maastojuoksija (k. 2001)
• 24. helmikuuta – Chris Fehn, yhdysvaltalainen lyömäsoittaja ja taustalaulaja (Slipknot)
• 25. helmikuuta – Jaak Mae, virolainen hiihtäjä
• 28. helmikuuta – Ville Haapasalo, suomalainen näyttelijä
• 29. helmikuuta – Antonio Sabato, italialaissyntyinen yhdysvaltalainen näyttelijä
• 29. helmikuuta – Pedro Sánchez, Espanjan pääministeri 2018–
• 2. maaliskuuta – Jokke Kangaskorpi, suomalainen jalkapalloilija (k. 2009)
• 4. maaliskuuta – Jos Verstappen, alankomaalainen Formula 1 -kuljettaja
• 5. maaliskuuta – Mette Kierkgaard, tanskalainen poliitikko
• 5. maaliskuuta – Luca Turilli, italialainen kitaristi ("Rhapsody of Fire")
• 6. maaliskuuta – Shaquille O'Neal, yhdysvaltalainen koripalloilija
• 6. maaliskuuta – Jaret Reddick, yhdysvaltalainen laulaja ja kitaristi ("Bowling for Soup")
• 9. maaliskuuta – Josh Rouse, yhdysvaltalainen folklaulaja ja lauluntekijä
• 9. maaliskuuta – Sinuhe Wallinheimo, suomalainen jääkiekkomaalivahti ja Kokoomuksen kansanedustaja
• 10. maaliskuuta – Paraskevi Tsiamita, kreikkalainen yleisurheilija (maailmanmestari)
• 14. maaliskuuta – Sami Hintsanen, suomalainen muusikko ja näyttelijä
• 16. maaliskuuta – Gino Rosato, kanadalainen Formula 1 -tallin monitoimimies
• 17. maaliskuuta – Melissa Auf der Maur, kanadalainen rockmuusikko
• 17. maaliskuuta – Ana Menéndez, espanjalainen yleisurheilija
• 20. maaliskuuta – Daniela Hunger, saksalainen uimari ja olympiavoittaja
• 21. maaliskuuta – Balázs Kiss, unkarilainen moukarinheittäjä ja olympiavoittaja
• 21. maaliskuuta – Alf Rehn, suomalainen innovaation, designin ja johtamisen professori
• 22. maaliskuuta – Cory Lidle, yhdysvaltalainen baseball-pelaaja (k. 2006)
• 22. maaliskuuta – Elvis Stojko, kanadalainen taitoluistelija
• 23. maaliskuuta – Joe Calzaghe, walesilainen nyrkkeilijä

• 1. huhtikuuta – Albert Hughes, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, -käsikirjoittaja ja -tuottaja
• 1. huhtikuuta – Allen Hughes, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja, Albert Hughesin kaksoisveli
• 6. huhtikuuta – Anders Thomas Jensen, tanskalainen elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja
• 7. huhtikuuta – Timothy Peake, brittiläinen astronautti
• 10. huhtikuuta – Sami Yli-Sirniö, suomalainen kitaristi
• 17. huhtikuuta – Jennifer Garner, yhdysvaltalainen näyttelijä (Alias-televisiosarja)
• 17. huhtikuuta – Jarkko Wiss, suomalainen jalkapalloilija
• 19. huhtikuuta – Vitor Borba Ferreira (”Rivaldo”), brasilialainen jalkapalloilija
• 20. huhtikuuta – Tara Leigh Patrick (”Carmen Electra”), yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
• 20. huhtikuuta – Stephen Marley, jamaikalais-yhdysvaltalainen muusikko
• 21. huhtikuuta – Narges Mohammadi, vuoden 2023 Nobelin rauhanpalkinnon saanut iranilainen ihmisoikeusaktivisti
• 26. huhtikuuta – Francisco Miguel Narváez Machón (”Kiko”), espanjalainen jalkapalloilija
• 2. toukokuuta – Dwayne Johnson (”The Rock”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja show-painija
• 4. toukokuuta – Michael Ryan Pritchard (”Mike Dirnt”), yhdysvaltalainen basisti ("Green Day")
• 5. toukokuuta – Jørn Eggum, norjalainen ammattiyhdistysjohtaja
• 5. toukokuuta – Devin Townsend, kanadalainen muusikko
• 6. toukokuuta – Sébastien Amiez, ranskalainen alppihiihtäjä ja olympiamitalisti
• 6. toukokuuta – Martin Brodeur, kanadalainen jääkiekkoilija
• 8. toukokuuta – Darren Hayes, australialainen laulaja ja lauluntekijä ("Savage Garden")
• 8. toukokuuta – Ray Whitney, kanadalainen jääkiekkoilija
• 19. toukokuuta – Miapetra Kumpula-Natri, suomalainen kansanedustaja
• 20. toukokuuta – Michael Diamond, australialainen ampuja (olympiavoittaja)
• 20. toukokuuta – Trevor Smith, Jr. (”Busta Rhymes”), yhdysvaltalainen rap-artisti ja näyttelijä
• 21. toukokuuta – Jason Smith, kanadalainen jääkiekkoilija
• 21. toukokuuta – Christopher Wallace (”The Notorious B.I.G.”), yhdysvaltalainen rap-laulaja (Ready to Die) (k. 1997)
• 22. toukokuuta – Malin Björk, ruotsalainen poliitikko
• 23. toukokuuta – Rubens Barrichello, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja
• 26. toukokuuta – Alan White, brittiläinen näyttelijä
• 31. toukokuuta – Antti Niemi, suomalainen jalkapalloilija
• 31. toukokuuta – Frode Estil, norjalainen hiihtäjä (olympiavoittaja)
• 2. kesäkuuta – Wentworth Miller, yhdysvaltalainen näyttelijä (Pako)
• 3. kesäkuuta – Łukasz Szumowski, puolalainen lääkäri, poliitikko ja ministeri
• 4. kesäkuuta – Derian Hatcher, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
• 6. kesäkuuta – Noriaki Kasai, japanilainen mäkihyppääjä
• 10. kesäkuuta – Susanna Huovinen, suomalainen poliitikko ja ministeri
• 15. kesäkuuta – Marcus Hahnemann, yhdysvaltalainen jalkapallomaalivahti
• 15. kesäkuuta – Hans Erik Dyvik Husby (”Hank von Helvete”), norjalainen laulaja ("Turbonegro") (k. 2021)
• 15. kesäkuuta – Andrew Eugene Pettitte (”Andy Pettitte”), yhdysvaltalainen baseball-pelaaja
• 15. kesäkuuta – Natalja Sadova, venäläinen kiekonheittäjä (olympiavoittaja)
• 19. kesäkuuta – Poppy Donahue (”Poppy Montgomery”), australialainen näyttelijä
• 23. kesäkuuta – Selma Blair, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. kesäkuuta – Marija Grozdeva, bulgarialainen pistooliampuja (olympiavoittaja)
• 23. kesäkuuta – Riina Solman, virolainen poliitikko
• 23. kesäkuuta – Zinédine Zidane (”Zizou”), algerialaissyntyinen ranskalainen jalkapalloilija
• 24. kesäkuuta – Henkka Hyppönen, suomalainen juontaja
• 25. kesäkuuta – Saif al-Islam Gaddafi, Libyan diktaattori Muammar Gaddafin poika
• 26. kesäkuuta – Jussi Sydänmaa (”Amen”), suomalainen rock-muusikko (euroviisuvoittaja) ("Lordi")

• 6. heinäkuuta – Jukka Iisakkila, suomalainen kapellimestari ja muusikko
• 11. heinäkuuta – Michael Rosenbaum, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 11. heinäkuuta – Jussi Vuori (”Jussi 69”), suomalainen muusikko ("The 69 Eyes")
• 13. heinäkuuta – Selma Lønning Aarø, norjalainen kirjailija
• 18. heinäkuuta – Leszek Rakowski, puolalainen basisti
• 20. heinäkuuta – Erik Ullenhag, ruotsalainen liberaali poliitikko
• 29. heinäkuuta – Anssi Kela, suomalainen muusikko
• 29. heinäkuuta – Richard William Wheaton (”Wil Wheaton”), yhdysvaltalainen näyttelijä
• 6. elokuuta – Geri Halliwell, englantilainen laulaja ("Spice Girls")
• 9. elokuuta – Juan Esteban Aristizábal Vásquez (”Juanes”), kolumbialainen laulaja
• 12. elokuuta – Merikukka Forsius, suomalainen kansanedustaja
• 15. elokuuta – Ben Affleck, yhdysvaltalainen näyttelijä ja Oscar-palkittu käsikirjoittaja
• 16. elokuuta – Emily Robison, yhdysvaltalainen country-laulaja, -lauluntekijä ja -multi-instrumentalisti
• 21. elokuuta – Kristo Salminen, suomalainen näyttelijä
• 22. elokuuta – Okkert Brits, eteläafrikkalainen seiväshyppääjä
• 24. elokuuta – Fritz Strobl, itävaltalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
• 30. elokuuta – Cameron Diaz, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 30. elokuuta – Pavel Nedvěd, tšekkiläinen jalkapalloilija
• 2. syyskuuta – Vuokko Hovatta, suomalainen laulaja ("Ultra Bra")
• 9. syyskuuta – Goran Višnjić, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 10. syyskuuta – Ghada Šu’a’, syyrialainen seitsenottelija (olympiavoittaja)
• 15. syyskuuta – Letizia, Espanjan kuningatar, kuningas Felipe VI:n puoliso
• 19. syyskuuta – Gunnar Strömmer, ruotsalainen kokoomuspoliitikko
• 21. syyskuuta – William John Paul Gallagher (”Liam Gallagher”), brittiläinen rock-muusikko ("Oasis")
• 23. syyskuuta – Jermaine Dupri, yhdysvaltalainen rap-artisti ja tuottaja
• 24. syyskuuta – Ernest Ndissipou, keskiafrikkalainen yleisurheilija
• 27. syyskuuta – Gwyneth Paltrow, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijätär
• 28. syyskuuta – Heli Laaksonen, suomalainen runoilija (Pulu uis)
• 30. syyskuuta – Ari Behn, norjalainen kirjailija (k. 2019)

• 1. lokakuuta – Esa Holopainen, suomalainen kitaristi ("Amorphis")
• 5. lokakuuta – Annely Akkermann, virolainen poliitikko
• 11. lokakuuta – Claudia Black, australialainen näyttelijä
• 12. lokakuuta – Miia Nuutila, suomalainen näyttelijä ja juontaja
• 13. lokakuuta – Danny Lloyd, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä
• 15. lokakuuta – Sandra Caldarone (”Sandra Kim”), belgialainen laulaja
• 16. lokakuuta – Darius Kasparaitis, liettualainen jääkiekkoilija
• 17. lokakuuta – Marshall Bruce Mathers (”Eminem”), yhdysvaltalainen rap-laulaja ja -tuottaja
• 17. lokakuuta – Jari Lipponen, suomalainen jousiampuja (Euroopan mestari)
• 25. lokakuuta – Esther Duflo, vuoden 2019 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut ranskalais-yhdysvaltalainen taloustieteen professori
• 27. lokakuuta – Marika Krook, suomalainen laulaja ja näyttelijä
• 27. lokakuuta – Maria Mutola, mosambikilainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
• 29. lokakuuta – Gabrielle Union, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
• 4. marraskuuta – Luís Filipe Madeira Caeiro (”Luís Figo”), portugalilainen jalkapalloilija
• 6. marraskuuta – Rebecca Romijn, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
• 7. marraskuuta – Christopher Daniel Barnes, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 8. marraskuuta – Carina Christensen, tanskalainen poliitikko
• 13. marraskuuta – Teemu Honkanen, suomalainen kapellimestari ja kuoronjohtaja
• 14. marraskuuta – Edyta Górniak, puolalainen laulaja
• 15. marraskuuta – Krista Mikkonen, suomalainen vihreä poliitikko ja ministeri
• 17. marraskuuta – Kimya Dawson, yhdysvaltalainen muusikko
• 23. marraskuuta – Karoliina Blackburn, suomalainen näyttelijä ja kirjailija
• 24. marraskuuta – Heli Paasio, suomalainen kansanedustaja
• 25. marraskuuta – Petteri Nummelin, suomalainen jääkiekkoilija
• 29. marraskuuta – Paula Lehtomäki, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
• 30. marraskuuta – Abel Xavier, portugalilainen jalkapalloilija
• 2. joulukuuta – Unni Boksasp, norjalainen kansanmuusikko
• 6. joulukuuta – Katja Gauriloff, suomalainen dokumentti- ja elokuvaohjaaja
• 7. joulukuuta – Hermann Maier, itävaltalainen alppihiihtäjä
• 9. joulukuuta – Frank Edwin Wright (”Tré Cool”), yhdysvaltalainen rumpali ("Green Day")
• 10. joulukuuta – Brian Molko, brittiläinen muusikko ("Placebo")
• 10. joulukuuta – Odd Nordstoga, norjalainen muusikko
• 11. joulukuuta – Daniel Alfredsson, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 12. joulukuuta – Hank Williams III, yhdysvaltalainen country-muusikko
• 12. joulukuuta – Wilson Kipketer, tanskalainen juoksija (maailmanmestari)
• 12. joulukuuta – Brandon Teena, yhdysvaltalainen transsukupuolinen henkilö (k. 1993)
• 19. joulukuuta – Alyssa Milano, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 21. joulukuuta – Ole Birk Olesen, tanskalainen poliitikko
• 22. joulukuuta – Vanessa Paradis, ranskalainen laulaja ja näyttelijä
• 25. joulukuuta – Josh Freese, yhdysvaltalainen rumpali ("The Vandals")
• 28. joulukuuta – Patrick Rafter, australialainen tennispelaaja
• 29. joulukuuta – Jude Law, englantilainen näyttelijä

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1972 kuolleista henkilöistä

• 1. tammikuuta – Maurice Chevalier, ranskalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1888)
• 2. tammikuuta – Nelly Thüring, ruotsalainen poliitikko (s. 1875)
• 3. tammikuuta – Frans Masereel, belgialainen taidemaalari ja graafikko (s. 1889)
• 7. tammikuuta – Bodil Koch, tanskalainen poliitikko (s. 1903)
• 14. tammikuuta – Fredrik IX, Tanskan kuningas (s. 1899)
• 27. tammikuuta – Mahalia Jackson, yhdysvaltalainen gospel-laulaja (s. 1911)
• 31. tammikuuta – Mahendra, Nepalin kuningas (s. 1920)
• 2. helmikuuta – Natalie Clifford Barney, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1876)
• 13. helmikuuta – Arvo Koskimaa, suomalainen viihdesäveltäjä (s. 1912)
• 14. helmikuuta – Eino Kalima, suomalainen teatterinjohtaja (s. 1882)
• 15. helmikuuta – Edgar Snow, yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1905)
• 16. helmikuuta – Börje Sundgren, suomalainen viihdesäveltäjä ja -muusikko
• 20. helmikuuta – Maria Goeppert-Mayer, vuoden 1963 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko (s. 1906)
• 21. helmikuuta – Eugène Tisserant, ranskalainen kardinaali (s. 1884)
• 25. helmikuuta – Hilma Granqvist, suomalainen etnologi (s. 1890)
• 28. helmikuuta – Victor Barna, unkarilainen pöytätennispelaaja (hänen mukaansa on nimetty Victor Barna Cup) (s. 1911)
• 28. helmikuuta – Antti Virtanen, suomalainen SKDL:n kansanedustaja (s. 1888)
• 1. maaliskuuta – Hilja Jorma, suomalainen elokuvanäyttelijä (s. 1885)
• 1. maaliskuuta – Onerva Madetoja (”L. Onerva”), suomalainen kirjailija (s. 1882)
• 8. maaliskuuta – Väinö Leskinen, suomalainen poliitikko (s. 1917)
• 9. maaliskuuta – Lennart Heljas, suomalainen poliitikko ja rovasti (s. 1896)
• 14. maaliskuuta – Giangiacomo Feltrinelli, italialainen kirjakauppias, kirjankustantaja ja vasemmistoradikaali (s. 1926)
• 20. maaliskuuta – Marilyn Maxwell, yhdysvaltalainen näyttelijä ja esiintyjä (s. 1921)
• 26. maaliskuuta – Johannes Wiik, suomalainen RKP:n poliitikko (s. 1873)
• 27. maaliskuuta – M. C. Escher, alankomaalainen kuvataiteilija ja graafikko (s. 1898)
• 31. maaliskuuta – Bertel Dahlgaard, tanskalainen poliitikko (s. 1887)

• 2. huhtikuuta – Franz Halder, saksalainen kenraali (s. 1884)
• 4. huhtikuuta – Stefan Wolpe, saksalainen säveltäjä (s. 1902)
• 6. huhtikuuta – Heinrich Lübke, Saksan liittopresidentti 1959–1969 (s. 1894)
• 6. huhtikuuta – Brian Donlevy, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1901)
• 7. huhtikuuta – Abeid Karume, Sansibarin presidentti ja Tansanian varapresidentti (s. 1905)
• 9. huhtikuuta – James F. Byrnes, yhdysvaltalainen poliitikko ja ministeri (s. 1879)
• 16. huhtikuuta – Yasunari Kawabata, vuoden 1968 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut japanilainen kirjailija (Kioto) (s. 1899)
• 20. huhtikuuta – Aarne Tarasti, suomalainen juristi, hallitusneuvos ja kansliapäällikkö (s. 1906)
• 21. huhtikuuta – Fritiof Billquist, ruotsalainen näyttelijä (s. 1901)
• 25. huhtikuuta – George Sanders, englantilainen näyttelijä (s. 1906)
• 27. huhtikuuta – Francis Nwia-Kofi Ngonloma (”Kwame Nkrumah”), Ghanan ensimmäinen presidentti (panafrikkalaisuuden perustaja) (s. 1909)
• 28. huhtikuuta – Rainer von Fieandt, suomalainen lakimies, pankinjohtaja ja Suomen pääministeri (s. 1890)
• 1. toukokuuta – Artur Rolén, ruotsalainen näyttelijä (s. 1894)
• 2. toukokuuta – J. Edgar Hoover, yhdysvaltalainen lakimies (FBI:n johtaja) (s. 1895)
• 4. toukokuuta – Edward Calvin Kendall, vuoden 1950 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (s. 1886)
• 13. toukokuuta – Dan Blocker, yhdysvaltalainen näyttelijä (Bonanza) (s. 1928)
• 18. toukokuuta – Sidney Franklin, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja ja -ohjaaja (s. 1893)
• 22. toukokuuta – Dame Margaret Rutherford, englantilainen elokuvanäyttelijä (s. 1892)
• 24. toukokuuta – Asta Nielsen, tanskalainen elokuvanäyttelijä (s. 1881)
• 28. toukokuuta – Edvard VIII, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas (luopui vallasta 1936) ja Windsorin herttua (s. 1894)
• 8. kesäkuuta – Jimmy Rushing, yhdysvaltalainen blueslaulaja ja pianisti (s. 1901)
• 9. kesäkuuta – Rudolf Belling, saksalainen kuvanveistäjä (s. 1886)
• 10. kesäkuuta – Juhani Liedevaara, suomalainen radio- ja televisiotoimittaja (s. 1937)
• 11. kesäkuuta – Joakim Bonnier, ruotsalainen kilpa-autoilija (s. 1930)
• 11. kesäkuuta – Eero Väre, suomalainen laulaja ("Kipparikvartetti") (s. 1913)
• 13. kesäkuuta – Georg von Békésy, vuoden 1961 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut unkarilainen biofyysikko (s. 1899)
• 20. kesäkuuta – Aarno Niini, suomalainen fyysikko, pääjohtaja, ministeri ja professori (s. 1905)
• 23. kesäkuuta – Werner Klingler, saksalainen elokuvaohjaaja ja -näyttelijä (s. 1903)

• 7. heinäkuuta – Athenagoras I, Konstantinopolin patriarkka (s. 1886)
• 7. heinäkuuta – Eino Sormunen, suomalainen piispa (Kuopion hiippakunta) (s. 1893)
• 7. heinäkuuta – Talal, Jordanian kuningas (1951–1952) (s. 1909)
• 9. heinäkuuta – Andreas Hofgaard Winsnes, norjalainen aate- ja kirjallisuushistorioitsija (s. 1889)
• 10. heinäkuuta – Väinö Kamppuri, suomalainen taidemaalari (s. 1891)
• 10. heinäkuuta – Einari Vuorela, suomalainen kirjailija (s. 1889)
• 14. heinäkuuta – Oskari Olavi Ilmén (Olavi Virta), suomalainen laulaja (”Hopeinen kuu”) (s. 1915)
• 15. heinäkuuta – Jigme Dorji Wangchuck, Bhutanin kuningas (s. 1929)
• 27. heinäkuuta – Richard Coudenhove-Kalergi, itävaltalainen poliitikko, Paneurooppa-liikkeen perustaja (s. 1894)
• 30. heinäkuuta – Arne Sunde, norjalainen poliitikko (s. 1883)
• 31. heinäkuuta – Ernst Fischer, itävaltalainen kirjailija (s. 1899)
• 31. heinäkuuta – Esko Jämsén, suomalainen kirjailija ja toimittaja (s. 1938)
• 31. heinäkuuta – Paul-Henri Spaak, Belgian pääministeri (s. 1899)
• 8. elokuuta – Andrea Feldman, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1948)
• 11. elokuuta – Max Theiler, vuoden 1951 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut eteläafrikkalainen virologi (s. 1899)
• 14. elokuuta – Jules Romains, ranskalainen kirjailija (s. 1885)
• 16. elokuuta – Pierre Brasseur, ranskalainen näyttelijä (s. 1905)
• 16. elokuuta – Unto Salminen, suomalainen näyttelijä (s. 1910)
• 26. elokuuta – Francis Chichester, englantilainen lentäjä, kilpapurjehtija ja karttakustantaja (s. 1891)
• 27. elokuuta – Martti Rapola, suomalainen kielitieteilijä ja akateemikko (s. 1891)
• 29. elokuuta – Lale Andersen, saksalainen laulaja (s. 1905)
• 3. syyskuuta – Usko Moilanen, suomalainen kirjailija (s. 1912)
• 5. syyskuuta – Münchenin verilöylyn ensimmäiset uhrit:
  • Jossef Romano, israelilainen painonnostaja (s. 1940)
  • Mosche Weinberg, israelilainen painivalmentaja (s. 1939)
• 6. syyskuuta – Münchenin verilöylyn uhrit:
  • David Mark Berger, israelilainen painonnostaja (s. 1944)
  • Zeev Friedman, israelilainen painonnostaja (s. 1944)
  • Joseph Gutfreund, israelilainen painituomari (s. 1931)
  • Eliezer Halfin, israelilainen painija (s. 1948)
  • Amitzur Shapira, israelilainen pikajuoksija, pituushyppääjä ja valmentaja (s. 1932)
  • Kehat Shor, israelilainen ammuntavalmentaja (s. 1919)
  • Mark Slavin, israelilainen painija (s. 1954)
  • Andre Spitzer, israelilainen miekkailuvalmentaja (s. 1945)
  • Jacob Szpringer, israelilainen painija ja painonnostovalmentaja (s. 1921)
• 6. syyskuuta – Terje Wold, norjalainen poliitikko (s. 1899)
• 9. syyskuuta – Martti Henrik Karjala (”Martti Merenmaa”), suomalainen kirjailija (s. 1896)
• 12. syyskuuta – Arvid Englind, ruotsinsuomalainen näyttelijä (s. 1882)
• 14. syyskuuta – Oddmund Myklebust, norjalainen poliitikko (s. 1915)
• 15. syyskuuta – Ásgeir Ásgeirsson, Islannin presidentti (s. 1894)
• 17. syyskuuta – Akim Tamiroff, venäläinen näyttelijä (s. 1899)
• 21. syyskuuta – Henry de Montherlant, ranskalainen kirjailija (s. 1896)
• 22. syyskuuta – Pentti Ketola, suomalainen kirjailija (s. 1925)
• 24. syyskuuta – Adriaan Daniël Fokker, alankomaalainen fyysikko ja muusikko (s. 1887)
• 26. syyskuuta – Emilia Fogelklou, ruotsalainen teologi (s. 1878)

• 1. lokakuuta – Louis Leakey, kenialainen arkeologi ja paleoantropologi (s. 1903)
• 5. lokakuuta – Henry Dreyfuss, yhdysvaltalainen teollinen muotoilija (s. 1904)
• 5. lokakuuta – Yrjö Sinkkonen, suomalainen Keskustapuolueen kansanedustaja (s. 1909)
• 7. lokakuuta – Erik Eriksen, tanskalainen poliitikko, pääministeri 1950–1953 (s. 1902)
• 15. lokakuuta – Jarl Axel Wasastjerna, suomalainen fyysikko (s. 1896)
• 16. lokakuuta – Leo G. Carroll, englantilainen näyttelijä (s. 1886)
• 18. lokakuuta – Edward Cooke, yhdysvaltalainen seiväshyppääjä (s. 1888)
• 19. lokakuuta – Sa’id ibn Taimur, Omanin sulttaani 1932–1970 (s. 1910)
• 26. lokakuuta – Auni Nuolivaara, suomalainen kirjailija (s. 1883)
• 26. lokakuuta – Igor Sikorsky, ukrainalaissyntyinen yhdysvaltalainen ilmailun uranuurtaja (helikopteri) (s. 1889)
• 28. lokakuuta – Artturi Vuorimaa, suomalainen kirjailija ja kapteeni (Lapuan liikkeen aktivisti) (s. 1890)
• 1. marraskuuta – Ezra Pound, yhdysvaltalainen runoilija (s. 1885)
• 3. marraskuuta – Helle Kannila, suomalainen kirjastoneuvos (kirjastolaitoksen perustaja) (s. 1896)
• 7. marraskuuta – Gustaf Hackzell, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1889)
• 8. marraskuuta – Martti Santavuori, suomalainen kirjailija ja everstiluutnantti (s. 1901)
• 10. marraskuuta – Aapo Similä, suomalainen säveltäjä ja laulaja (s. 1891)
• 11. marraskuuta – Berry Oakley, yhdysvaltalainen basisti (s. 1948)
• 12. marraskuuta – Rudolf Friml, tšekkiläis-yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1879)
• 16. marraskuuta – Vera Karalli, venäläinen balettitanssija, koreografi ja näyttelijä (s. 1899)
• 19. marraskuuta – Juuso Walden, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (s. 1907)
• 20. marraskuuta – Erwin Stresemann, saksalainen eläintieteilijä (s. 1889)
• 25. marraskuuta – Hans Scharoun, saksalainen arkkitehti (s. 1893)
• 28. marraskuuta – Sibylla, Ruotsin prinsessa (s. 1908)
• 29. marraskuuta – Alex Matson, suomalainen kirjailija (s. 1888)
• 1. joulukuuta – Antonio Segni, Italian presidentti (s. 1891)
• 3. joulukuuta – Calle Flygare, ruotsalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterikoulun johtaja (s. 1907)
• 5. joulukuuta – Kenny Dorham, yhdysvaltalainen jazztrumpetisti ja säveltäjä (s. 1924)
• 9. joulukuuta – William Dieterle, saksalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja (s. 1893)
• 16. joulukuuta – Osmo Tiililä, suomalainen teologi ja professori (s. 1904)
• 20. joulukuuta – Günter Eich, saksalainen runoilija ja kirjailija (s. 1907)
• 21. joulukuuta – Anders Ringbom, suomalainen kemisti ja professori (s. 1903)
• 23. joulukuuta – Andrei Tupolev, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija (s. 1888)
• 26. joulukuuta – Harry S. Truman, Yhdysvaltain presidentti (1945–1953) (s. 1884)
• 27. joulukuuta – Lester B. Pearson, vuoden 1957 Nobelin rauhanpalkinnon saanut kanadalainen diplomaatti ja Kanadan pääministeri (s. 1897)
• 28. joulukuuta – Paula Karasti, suomalainen kirjailija (s. 1898)
• 30. joulukuuta – Henry Christensen, tanskalainen poliitikko (s. 1922)

• Nobelin fysiikanpalkinto: John Bardeen, Leon Cooper ja John Schrieffer
• Nobelin kemianpalkinto: Christian Anfinsen, Stanford Moore ja William Howard Stein
• Nobelin lääketieteen palkinto: Gerald Edelman ja Rodney R. Porter
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Heinrich Böll

• Elokuvavuosi 1972
• Kirjallisuusvuosi 1972
• Musiikkivuosi 1972
• Urheiluvuosi 1972
• Videopelivuosi 1972