Type a search term to find related articles by LIMS subject matter experts gathered from the most trusted and dynamic collaboration tools in the laboratory informatics industry.
Virtsaputki eli urethra tai uretra on putkimainen elin, jonka kautta virtsa poistuu elimistöstä. Lisäksi miehen ja useimpien muiden nisäkäsurosten siemenneste poistuu elimistöstä virtsaputken kautta.[1]
Virtsaputki on sileästä lihaskudoksesta, sidekudoksesta ja limakalvosta koostuva putkimainen elin, joka alkaa virtsarakosta ja päättyy kehon ulkopinnalle sukupuolielinten alueelle. Virtsaamista hallitaan virtsaputken toimintaa säätelevän virtsaputken sulkijalihaksen, musculus sphincter urethrae, avulla.
Noin 20–25 cm[2] pitkä virtsaputki alkaa virtsarakon alaosasta ja kulkee ensin eturauhasen, sitten lantion lihasten ja lopulta siittimen läpi virtsaputken paisuvaisen sisällä. Virtsaputken suu sijaitsee siittimen päässä, terskan kärjessä. Eturauhasessa siemenjohtimet yhtyvät virtsaputkeen, samoin eturauhasen alapuolella sijaitseva bulbouretraalirauhanen liittyy virtsaputkeen.
Noin 3–5 cm pitkä virtsaputki alkaa virtsarakon alaosasta ja kulkee lantion lihasten läpi. Virtsaputken suu avautuu hävyn seudulle, häpykielen ja emättimen väliin.
Virtsaputken yleisimpiin sairauksiin kuuluu virtsaputken tulehdus, urethritis eli uretriitti, joka on yleinen syy kivulle virtsatessa. Naiset saavat miehiä paljon helpommin virtsarakkotulehduksen eli kystiitin, koska heidän rakkoa tulehduksilta suojaava virtsaputkensa on paljon lyhyempi kuin miehillä.
Virtsaputken ahtauma, strictura urethrae, voi aiheutua iskusta tai tulehduksesta. Nämä ovat miehillä yleisempiä pitemmän virtsaputken vuoksi.
Virtsarakon ekstrofiassa virtsaputki ja -rakko ovat jääneet sulkeutumatta.[3]
Virtsaputken syöpä on erittäin harvinainen.[4]
Virtsaputkessa voi esiintyä myös virtsakiviä.[5]