Type a search term to find related articles by LIMS subject matter experts gathered from the most trusted and dynamic collaboration tools in the laboratory informatics industry.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Osa artikkelisarjaa |
Suomen politiikka |
---|
Suomen presidentinvaali 2018 järjestettiin 28. tammikuuta 2018.[1] Vaalissa valittiin Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024. Ehdolla olivat valitsijayhdistyksen kautta ehdokkaana ollut, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien tukema istuva presidentti Sauli Niinistö sekä Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Laura Huhtasaari (ps.), Merja Kyllönen (vas.), Nils Torvalds (r.), Matti Vanhanen (kesk.) ja Paavo Väyrynen (sit.).
Nykylainsäädännön mukaisesti presidentinvaali järjestettiin vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina eli 28. tammikuuta 2018. Vaalin ennakkoäänestys oli 17.−23. tammikuuta 2018.[2][3][4]
Istuva presidentti Sauli Niinistö sai ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, joten hänet valittiin jatkokaudelle ilman toista kierrosta.[5] Tämä oli ensimmäinen kerta suoran kansanvaalin historiassa, kun ehdokas on valittu jo ensimmäisellä äänestyskierroksella. Lisäksi ensimmäistä kertaa presidentiksi valittiin valitsijayhdistyksen kautta ehdolla ollut ehdokas.
Eduskunta suunnitteli kaikkien valtiollisten vaalien siirtämistä huhtikuun kolmannelle sunnuntaille,[6][7] mutta presidentinvaalit jäivät lopulta uudistuksen ulkopuolelle.
Maakuntavaalit 2018 oli tarkoitus järjestää presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä,[8] mutta maakuntauudistuksen lykkäytyessä maakuntavaalit siirrettiin myöhemmäksi.[9]
Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäen mukaan istuvalla presidentillä on aina selkeä etulyöntiasema vaaleihin.[10] Itsenäisen Suomen historiassa istuva presidentti on hävinnyt presidentinvaalin vain kerran, kun P. E. Svinhufvud hävisi vuoden 1937 presidentinvaaleissa pääministerinä toimineelle Kyösti Kalliolle.[11] Niinistö ilmoitti Suomen satavuotisjuhlavuoteen vedoten, että hän aloittaisi vaalikampanjansa todella vasta itsenäisyyspäivän jälkeen.[12] Vaalikampanjan lyhentäminen on hänelle etu, sillä muista ehdokkaista poiketen hän on istuvana presidenttinä julkisuudessa ilman varsinaista ehdokkuuttakin.[12]
Niinistön korkeaan suosioon vaikutti myös se, että eduskuntapuolueilla oli hankala löytää ehdokkaita, jotka pystyisivät kunnolla haastamaan Niinistön.[11] Moni ehdokkaaksi pyydetty kieltäytyi ehdokkuudesta, sillä Niinistön korkea kansansuosio aiheutti ajatuksen varmasta tappiosta.[12] Helsingin Sanomien teettämän 19. tammikuuta julkaistun gallupin mukaan keskustan omaa ehdokasta Matti Vanhasta äänestäisi 18 prosenttia keskustalaisista ja SDP:n omaa ehdokasta Tuula Haataista 10 prosenttia SDP:tä äänestävistä.[13]
Presidentin tehtäviin kuuluu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta huolehtiminen yhdessä valtioneuvoston kanssa, mutta monet pitävät nimenomaan Venäjä-suhteiden vaalimista presidentin tärkeimpänä asiana.[11] Niinistö onnistui antamaan presidenttikaudellaan vaikutelman vahvasta ja määrätietoisesta henkilöstä, mikä auttoi häntä Krimin valtauksen jälkeisten kiristyneiden Venäjä-suhteiden aikaisissa olosuhteissa.[11]
Ehdokas | Puolue | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Ääniä | % | ||||||
Sauli Niinistö | Valitsijayhdistys | 1 875 342 | 62,6 | ||||
Pekka Haavisto | Vihreät | VIHR | 371 254 | 12,4 | |||
Laura Huhtasaari | Perussuomalaiset | PS | 207 337 | 6,9 | |||
Paavo Väyrynen | Valitsijayhdistys | 185 305 | 6,2 | ||||
Matti Vanhanen | Keskusta | KESK | 122 383 | 4,1 | |||
Tuula Haatainen | Sosiaalidemokraatit | SDP | 97 294 | 3,2 | |||
Merja Kyllönen | Vasemmistoliitto | VAS | 89 977 | 3,0 | |||
Nils Torvalds | Ruotsalainen kansanpuolue | RKP | 44 776 | 1,5 | |||
Yhteensä | 2 993 668 | 100 % | |||||
Hyväksyttyjä ääniä | 2 993 668 | 99,7 | |||||
Hylätyt | 9 042 | 0,3 | |||||
Äänestäneitä | 3 002 710 | 66,8 | |||||
Äänioikeutettuja | 4 498 004 | ||||||
Lähde: Oikeusministeriö, Valtioneuvosto |
Vaalipiiri | Sauli Niinistö |
Pekka Haavisto |
Laura Huhtasaari |
Paavo Väyrynen |
Matti Vanhanen |
Tuula Haatainen |
Merja Kyllönen |
Nils Torvalds | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | Ääniä | % | |||||||
01 Helsinki | 195 483 | 54,7 | 91 412 | 25,6 | 17 383 | 4,9 | 12 614 | 3,5 | 5 501 | 1,5 | 13 023 | 3,6 | 13 349 | 3,7 | 8 405 | 2,4 | ||||||
02 Uusimaa | 350 461 | 66,4 | 69 100 | 13,1 | 34 305 | 6,5 | 22 610 | 4,3 | 12 032 | 2,3 | 16 691 | 3,2 | 11 491 | 2,2 | 10 855 | 2,1 | ||||||
03 Varsinais-Suomi | 175 823 | 65,4 | 33 338 | 12,4 | 18 286 | 6,8 | 12 784 | 4,8 | 7 589 | 2,8 | 8 673 | 3,2 | 8 103 | 3,0 | 4 080 | 1,5 | ||||||
04 Satakunta | 80 347 | 64,4 | 9 194 | 7,4 | 12 618 | 10,1 | 7 600 | 6,1 | 4 970 | 4,0 | 5 381 | 4,3 | 4 294 | 3,4 | 427 | 0,3 | ||||||
05 Ahvenanmaa | 7 898 | 61,1 | 2 186 | 16,9 | 99 | 0,8 | 157 | 1,2 | 81 | 0,6 | 419 | 3,2 | 84 | 0,6 | 2 002 | 15,5 | ||||||
06 Häme | 136 395 | 66,5 | 20 411 | 10,0 | 16 385 | 8,0 | 11 941 | 5,8 | 6 277 | 3,1 | 7 539 | 3,7 | 5 154 | 2,5 | 991 | 0,5 | ||||||
07 Pirkanmaa | 181 709 | 63,1 | 38 654 | 13,4 | 21 479 | 7,5 | 15 790 | 5,5 | 7 676 | 2,7 | 10 564 | 3,7 | 10 386 | 3,6 | 1 815 | 0,6 | ||||||
08 Kaakkois-Suomi | 168 276 | 67,6 | 21 473 | 8,6 | 17 927 | 7,2 | 15 311 | 6,2 | 11 227 | 4,5 | 9 018 | 3,6 | 4 493 | 1,8 | 1 193 | 0,5 | ||||||
09 Savo-Karjala | 139 831 | 63,8 | 20 627 | 9,4 | 15 101 | 6,9 | 15 977 | 7,3 | 13 167 | 6,0 | 7 294 | 3,3 | 6 401 | 2,9 | 873 | 0,4 | ||||||
10 Vaasa | 152 344 | 62,8 | 15 248 | 6,3 | 18 892 | 7,8 | 17 476 | 7,2 | 16 409 | 6,8 | 6 115 | 2,5 | 4 027 | 1,7 | 12 091 | 5,0 | ||||||
11 Keski-Suomi | 92 474 | 61,2 | 18 718 | 12,4 | 10 828 | 7,2 | 11 008 | 7,3 | 7 408 | 4,9 | 5 387 | 3,6 | 4 655 | 3,1 | 685 | 0,5 | ||||||
12 Oulu | 141 007 | 56,5 | 22 762 | 9,1 | 17 747 | 7,1 | 26 152 | 10,5 | 23 573 | 9,4 | 4 846 | 1,9 | 12 596 | 5,0 | 1 003 | 0,4 | ||||||
13 Lappi | 53 294 | 54,5 | 8 131 | 8,3 | 6 287 | 6,4 | 15 885 | 16,3 | 6 473 | 6,6 | 2 344 | 2,4 | 4 944 | 5,1 | 356 | 0,4 | ||||||
Lähde: Oikeusministeriö |
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen ilmoitti vaaliteemoikseen rauhan ja tavallisten ihmisten arjen.[14] Kyllönen arvosteli kampanjassaan muun muassa harmaata taloutta sekä korosti hyvinvointivaltion merkitystä.[15] Kyllösen mukaan Suomi on liian kallellaan sotilasliitto Natoon.[16]
Kyllösen kampanja alkoi marraskuussa 2017.[17] Kyllösen kampanjapäällikkö oli Joonas Leppänen, joka on Vasemmistoliiton puoluesihteeri.[18][19]
Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto ilmoitti tavoitteekseen, että Suomen tulee edistää kansainvälistä rauhaa ja vakautta tukemalla YK:ta, rauhanturvaamista, siviilikriisinhallintaa ja rauhanprosesseja sekä puuttumalla kriisien alkusyihin. Haavisto kertoi vastustavansa viholliskuvien luomista, leimaamista ja syrjintää.[20] Haavisto vastustaa Nato-jäsenyyttä ja Nato-kansanäänestystä nykyisessä tilanteessa.[21]
Haavisto aloitti kampanjansa vierailemalla keväällä ja kesällä 2017 eri tilaisuuksissa. Hänen kampanjapäällikkönsä oli Riikka Kämppi.[17] Virallinen kampanjan avaustilaisuus pidettiin 20. syyskuuta 2017 Helsingissä.[22]
Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ilmoitti vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä ja olevansa Paasikiven–Kekkosen linjalla. Hän kertoi kannattavansa Suomen ja Ruotsin pitämistä sotilasliittojen ulkopuolella, jotta Venäjän ei tarvitsisi pitää Suomea uhkana itselleen.[23] Vanhasen mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaan on palautettava koko maailma”.[24] Vanhanen katsoo Suomen uhkana olevan kahtiajaon. Vaalimanifestissaan hän korostaa työn ja yrittämisen merkitystä Suomessa.[15]
Vanhanen asetettiin ehdokkaista ensimmäisenä ehdolle. Hänen kampanjansa alkoi syksyllä 2017.[23] Hänen kampanjapäällikkönsä on Jouni Ovaska.[25]
Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari on EU-kriittinen. Hänen mielestään EU pitäisi muuttaa selkeästi itsenäisten valtioiden vapaakauppa-alueeksi.[26] Huhtasaari tukee parlamentaarista järjestelmää, jossa eduskunnan tulee nauttia presidentin luottamusta. Presidentti pystyisi näin vaikuttamaan ulkopolitiikan suunnan lisäksi myös sisäpolitiikan suuntaan, kuten on useissa muissakin Euroopan demokratioissa, esimerkiksi Itävallassa.[27] Hän kannattaa myös tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Hän pitää Pariisin ilmastosopimuksen ”EU-sovellutusta katastrofaalisena Suomelle”.[28] Huhtasaari olisi valmis palauttamaan presidentin valtaoikeuksia.[29] Laura Huhtasaaren kampanjateema oli ”Suomalaisten etuja on uskallettava puolustaa”.[30]
Huhtasaaren kampanjapäällikkö oli Riikka Purra.[31]
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen ilmoitti, että hän harjoittaisi samankaltaista ulkopolitiikkaa kuin Tarja Halonen. Haatainen ilmoitti painottavansa kestävää kehitystä, ympäristöasioita, globaalin eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämistä. Hän haluaa, että Suomi on aktiivinen kansainvälisillä foorumeilla ja että Nato-ovi pidetään raollaan.[32] Haataisen mukaan Suomen suurin uhkakuva on nuorten miesten heikko asema työmarkkinoilla.[33]
Haataisen kampanjapäällikkö oli SDP:n järjestöpäällikkö Jenny Suominen.[34]
Väyrysen vaaliteemoja olivat muun muassa Suomen ilman kansanäänestystä tapahtuneen euroalueeseen liittymisen arvostelu, Suomen Nato-jäsenyyshankkeen arvostelu, Suomen puolueettomuuspolitiikan tukeminen, Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuuden vahvistaminen, hallittu maahanmuutto, perusturvan parantaminen ja yhtenäistäminen, maaseudun elinvoiman turvaaminen - ja sen vastustaminen, että Suomi muuttuu osaksi Euroopan unionin liittovaltiota lähitulevaisuudessa.lähde?
Paavo Väyrysen kampanjapäällikkö oli Seppo Hauta-aho.[35]
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ole pitänyt Nato-jäsenyyttä Suomelle ajankohtaisena ja mahdollinen jäsenyys tulisi hänen mukaansa ratkaista kansanäänestyksellä.[36] Niinistö oli sanonut olevansa huolissaan Suomen kansan yhtenäisyydestä.[37] Niinistön mielestä esimerkiksi sosiaalisen median vihapuhe voi olla uhka Suomen yhteiskuntarauhalle.[38]
Niinistön erityisavustaja Pete Pokkinen nimitettiin Niinistön kampanjapäälliköksi ja Niinistön vaalikampanjan sivut avattiin 30. toukokuuta 2017.[39] Vaalityö Niinistön puolesta alkoi kesäkuussa kannattajakorttien keräämisellä valitsijayhdistystä varten, mutta varsinainen kampanja alkoi joulukuussa.[17]
RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds määritteli kampanjansa osaksi pyrkimystä saada Suomelle vapaamielisempi kieli- ja kulttuuripolitiikka. Ulkopoliittisesti Torvalds kannattaa Naton jäsenyyttä.[40][41] Torvaldsin mukaan arvojohtajana presidentti voisi puuttua esimerkiksi syrjäytymiseen.[42]
Torvaldsin erityisavustaja Elisabet Rantschukoff jäi 15. elokuuta 2017 virkavapaalle Euroopan parlamentista Torvaldsin kampanjan ajaksi ja aloitti hänen kampanjapäällikkönään.[43]
Vaalit voitti se ehdokas, joka käytti kampanjaansa eniten rahaa.[44]
Niinistö | 1 233 643 € |
Vanhanen | 605 517 € |
Haatainen | 600 647 € |
Torvalds | 431 861 € |
Huhtasaari | 362 838 € |
Haavisto | 318 471 € |
Kyllönen | 166 644 € |
Väyrynen | 162 406 € |
Ilta-Sanomat teetti Taloustutkimuksella joulukuussa 2015 kyselyn, jonka mukaan 65 % kantansa päättäneistä vastaajista äänestäisi Sauli Niinistöä, jos hän olisi ehdolla vuoden 2018 vaaleissa. Toiseksi eniten kannatusta sai vihreiden Pekka Haavisto, jota äänestäisi 15 %. Mikäli Niinistö ei olisi ehdolla, Haavistoa olisi äänestänyt 32 %, keskustan Juha Sipilää 21 %, Alexander Stubbia 9 % ja Timo Soinia 6 % vastanneista. Kyselyn virhemarginaali oli 3,2 prosenttiyksikköä.[45] Taloustutkimus Oy:n omistaa Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti.[46] Myös Yle on teettänyt Taloustutkimuksella galluppeja.
Sen jälkeen, kun Niinistö toukokuussa 2017 kertoi tavoittelevansa jatkokautta, Ilta-Sanomat teetti Taloustutkimuksella uuden mielipidekyselyn. Kyselyn tuloksen perusteella Niinistö saisi 72 prosenttia äänistä, Haavisto 12 prosenttia, Matti Vanhanen 3 prosenttia, Eero Heinäluoma 3 prosenttia, Merja Kyllönen 2 prosenttia, Sampo Terho 1 prosenttia, Sari Essayah 1 prosenttia ja Anna-Maja Henriksson 0 prosenttia. 5 prosenttia ilmoitti, ettei osannut sanoa, 2 prosenttia aikoi äänestää jotakuta muuta ja 1 prosentti vastasi, että ei aio äänestää. Mikäli Niinistön ja Haaviston välillä järjestettäisiin toinen kierros, 76 prosenttia ilmoitti äänestävänsä Niinistöä ja 19 prosenttia Haavistoa. Kyselyn virhemarginaali oli 2,5 prosenttiyksikköä.[47] Marraskuussa 2017 Ylen tekemän kyselyn mukaan Niinistö saisi 80 prosenttia äänistä ja Haavisto 10 prosenttia.[48] Alma Media omistaa Iltalehden ja se on tilannut myös Tietoykköseltä mielipidemittauksia. Alma Media omistaa itse osittain osakkuusyhtiön kautta myös Tietoykkösen, joka on osa Keskisuomalainen Oyj:tä.[49][50]
Lähde | Kyselyaika | Otanta | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Haatainen SDP |
Haavisto VIHR |
Huhtasaari PS |
Kyllönen VAS |
Niinistö val.yhd. |
Torvalds RKP |
Vanhanen KESK |
Väyrynen val.yhd. |
Joku muu | En osaa sanoa | |||
Kantar TNS | 22.–24.1.2018 | 500 | 5 % | 13 % | 5 % | 5 % | 58 % | 3 % | 4 % | 7 % | – | – |
Taloustutkimus | 17.–23.1.2018 | 1 422 | 2 % | 14 % | 6 % | 4 % | 63 % | 2 % | 4 % | 6 % | – | – |
Kantar TNS | 8.–17.1.2018 | 1 000 | 2 % | 11 % | 4 % | 3 % | 68 % | 1 % | 3 % | 8 % | – | – |
Tietoykkönen | 9.–16.1.2018 | 1 500 | 4 % | 14 % | 6 % | 4 % | 58 % | 2 % | 5 % | 7 % | – | – |
Taloustutkimus | 27.12.2017–3.1.2018 | 1 363 | 3 % | 11 % | 5 % | 2 % | 72 % | 1 % | 2 % | 4 % | – | – |
Kantar TNS | 4.–16.12.2017 | 1 000 | 2 % | 11 % | 3 % | 2 % | 70 % | 0 % | 2 % | 3 % | 0 % | 6 % |
Tietoykkönen | 23.11.–3.12.2017 | 1 500 | 2 % | 12 % | 3 % | 3 % | 64 % | 1 % | 3 % | 2 % | 1 % | 8 % |
Taloustutkimus | 20.–28.11.2017 | 1 484 | 2 % | 10 % | 4 % | 1 % | 80 % | 1 % | 2 % | – | 1 % | – |
Kantar TNS | 16.–27.10.2017 | 998 | 2 % | 13 % | 3 % | 2 % | 67 % | 1 % | 3 % | – | 1 % | 8 % |
Tietoykkönen | 10.–11.10.2017 | 1 000 | 3 % | 10 % | 4 % | 3 % | 60 % | 0 % | 2 % | 1 % | 2 % | 14 % |
Taloustutkimus | 2.–10.10.2017 | 1 470 | 1 % | 14 % | 3 % | 2 % | 76 % | 1 % | 2 % | – | 1 % | – |
Kantar TNS | 4.–14.9.2017 | 944 | 3 % | 13 % | 3 % | 2 % | 68 % | – | 2 % | – | – | 10 % |
Taloustutkimus | 22.–23.8.2017 | 1 177 | – | 12 % | 4 % | 2 % | 60 % | 1 % | 3 % | 2 % | 5 % | 9 % |
Tietoykkönen | 30.5.–1.6.2017 | 1 023 | 1 % | 11 % | 1 % | 2 % | 62 % | 1 % | 1 % | 1 % | 9 % | 12 % |
Taloustutkimus | kesäkuu 2017 | 1 365 | – | 12 % | – | 2 % | 72 % | – | 3 % | – | 5 % | 5 % |
Kantar TNS | huhtikuu 2017 | – | – | 19 % | – | 3 % | 66 % | – | 3 % | – | 4 % | – |
Taloustutkimus | joulukuu 2015 | 976 | – | 15 % | – | – | 65 % | – | – | – | 9 % | 11 % |
Lähde | Kyselyaika | Otanta | Niinistö val.yhd. |
Haatainen SDP |
En osaa sanoa |
---|---|---|---|---|---|
TNS | 22.–24.1.2018 | 500 | 76 % | 11 % | 13 % |
Taloustutkimus | 17.–23.1.2018 | 1 422 | 89 % | 11 % | – |
TNS | 8.–17.1.2018 | 1 000 | 80 % | 8 % | 12 % |
Tietoykkönen | 9.–16.1.2018 | 1 500 | 85 % | 15 % | – |
Taloustutkimus | 27.12.2017–3.1.2018 | 1 363 | 92 % | 8 % | – |
Tietoykkönen | 23.11.–3.12.2017 | 1 500 | 91 % | 9 % | – |
Taloustutkimus | 2.–10.10.2017 | 1 470 | 94 % | 6 % | – |
TNS | 4.–14.9.2017 | 944 | 85 % | 6 % | 9 % |
Lähde | Kyselyaika | Otanta | |||
---|---|---|---|---|---|
Niinistö val.yhd. |
Haavisto VIHR |
En osaa sanoa | |||
TNS | 22.–24.1.2018 | 500 | 67 % | 21 % | 12 % |
Taloustutkimus | 17.–23.1.2018 | 1 422 | 80 % | 20 % | – |
TNS | 8.–17.1.2018 | 1 000 | 73 % | 14 % | 13 % |
Tietoykkönen | 9.–16.1.2018 | 1 500 | 75 % | 25 % | – |
Taloustutkimus | 27.12.2017–3.1.2018 | 1 363 | 82 % | 18 % | – |
Tietoykkönen | 23.11.–3.12.2017 | 1 500 | 79 % | 21 % | – |
Taloustutkimus | 20.–28.11.2017 | 1 484 | 86 % | 14 % | – |
Taloustutkimus | 2.–10.10.2017 | 1 470 | 82 % | 18 % | – |
TNS | 4.–14.9.2017 | 944 | 77 % | 16 % | 7 % |
Taloustutkimus | 22.–23.8.2017 | 1 177 | 70 % | 22 % | 8 % |
Taloustutkimus | toukokuu 2017 | 1 365 | 76 % | 19 % | 5 % |
Lähde | Kyselyaika | Otanta | |||
---|---|---|---|---|---|
Niinistö val.yhd. |
Huhtasaari PS |
En osaa sanoa | |||
Taloustutkimus | 17.–23.1.2018 | 1 422 | 90 % | 10 % | – |
TNS | 8.–17.1.2018 | 1 000 | 83 % | 6 % | 11 % |
Tietoykkönen | 9.–16.1.2018 | 1 500 | 90 % | 10 % | – |
Taloustutkimus | 27.12.2017–3.1.2018 | 1 363 | 93 % | 7 % | – |
Tietoykkönen | 23.11.–3.12.2017 | 1 500 | 94 % | 6 % | – |
Taloustutkimus | 20.–28.11.2017 | 1 484 | 93 % | 7 % | – |
Taloustutkimus | 2.–10.10.2017 | 1 470 | 96 % | 4 % | – |
TNS | 4.–14.9.2017 | 944 | 87 % | 4 % | 9 % |
Taloustutkimus | 22.–23.8.2017 | 1 177 | 87 % | 7 % | 6 % |
Lähde | Kyselyaika | Otanta | |||
---|---|---|---|---|---|
Niinistö val.yhd. |
Kyllönen VAS |
En osaa sanoa | |||
Taloustutkimus | 17.–23.1.2018 | 1 422 | 89 % | 11 % | – |
Tietoykkönen | 9.–16.1.2018 | 1 500 | 87 % | 13 % | – |
Taloustutkimus | 27.12.2017–3.1.2018 | 1 363 | 93 % | 7 % | – |
Tietoykkönen | 23.11.–3.12.2017 | 1 500 | 90 % | 10 % | – |
Taloustutkimus | 20.–28.11.2017 | 1 484 | 93 % | 7 % | – |
Taloustutkimus | 2.–10.10.2017 | 1 470 | 94 % | 6 % | – |
Lähde | Kyselyaika | Otanta | |||
---|---|---|---|---|---|
Niinistö val.yhd. |
Torvalds RKP |
En osaa sanoa | |||
Taloustutkimus | 17.–23.1.2018 | 1 422 | 95 % | 5 % | – |
Tietoykkönen | 9.–16.1.2018 | 1 500 | 91 % | 9 % | – |
Taloustutkimus | 27.12.2017–3.1.2018 | 1 363 | 97 % | 3 % | – |
Tietoykkönen | 23.11.–3.12.2017 | 1 500 | 94 % | 6 % | – |
Lähde | Kyselyaika | Otanta | |||
---|---|---|---|---|---|
Niinistö val.yhd. |
Vanhanen KESK |
En osaa sanoa | |||
Taloustutkimus | 17.–23.1.2018 | 1 422 | 91 % | 9 % | – |
TNS | 8.–17.1.2018 | 1 000 | 81 % | 6 % | 12 % |
Tietoykkönen | 9.–16.1.2018 | 1 500 | 89 % | 11 % | – |
Taloustutkimus | 27.12.2017–3.1.2018 | 1 363 | 95 % | 5 % | – |
Tietoykkönen | 23.11.–3.12.2017 | 1 500 | 93 % | 7 % | – |
Taloustutkimus | 2.–10.10.2017 | 1 470 | 96 % | 4 % | – |
TNS | 4.–14.9.2017 | 944 | 89 % | 3 % | 8 % |
Lähde | Kyselyaika | Otanta | |||
---|---|---|---|---|---|
Niinistö val.yhd. |
Väyrynen val.yhd. |
En osaa sanoa | |||
TNS | 22.–24.1.2018 | 500 | 75 % | 11 % | 14 % |
Taloustutkimus | 17.–23.1.2018 | 1 422 | 89 % | 11 % | – |
TNS | 8.–17.1.2018 | 1 000 | 77 % | 12 % | 11 % |
Tietoykkönen | 9.–16.1.2018 | 1 500 | 85 % | 15 % | – |
Taloustutkimus | 27.12.2017–3.1.2018 | 1 363 | 92 % | 8 % | – |
Vaalikoneessa ei äänestetä suoraan ehdokasta tai kerrota mielipidettä ehdokkaasta vaan siinä annetaan mielipide eri asioista kysymyksiin vastaamalla. Vaalikone vertaa äänestäjän antamia vastauksia ehdokkaiden ennalta antamiin vastauksiin ja lopuksi kertoo kuka ehdokas oli kysymyksiin vastannutta lähimpänä. Vaalikoneen kysymyksiin voi vastata yksi henkilö niin monta kertaa kuin haluaa, myös vastauksia eri vastauskertojen välillä vaihdellen. Vastaajan ei tarvitse olla äänioikeutettu Suomen kansalainen.[51]
Lähde | Kyselyaika | Otanta | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Haatainen SDP |
Haavisto VIHR |
Huhtasaari PS |
Kyllönen VAS |
Niinistö val.yhd. |
Torvalds RKP |
Vanhanen KESK |
Väyrynen val.yhd. | |||
Iltalehti | 28.12.2017–21.1.2018 | 142 422 | 8,7 % | 9 % | 28,4 % | 2,5 % | 28,4 % | 10,1 % | 3,7 % | 9,3 % |
Uutissuomalainen | 20.12.2017–9.1.2018+ | 26 000 | 12 % | 7 % | 43 % | 5 % | 16 % | 1 % | 9 % | 8 % |
MTV Oy Vaalikone | 12.12.2017–20.12.2017+ | noin 100 000 | 24,7 % | – | 39,8 % | – | 9,9 % | – | – | 9,0 % |
Ennusteissa tulokset perustuvat Accuscoren algoritmiin, joka tekee ennusteita kolmannen osapuolen kyselyaineistoista kerätyn tiedon pohjalta. Joulukuussa 2017 Iltalehti julkaisi ensimmäisen Accuscoren teettämän ennusteen presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen tuloksesta.[52] Tammikuussa julkaistiin kaksi seuraavaa ennustetta.
Lähde | Julkaisuaika | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Haatainen SDP |
Haavisto VIHR |
Huhtasaari PS |
Kyllönen VAS |
Niinistö val.yhd. |
Torvalds RKP |
Vanhanen KESK |
Väyrynen val.yhd. | ||
Accuscore | 25.1.2018 | 4,6 % | 13,6 % | 7,9 % | 5,5 % | 51,1 % | 2,5 % | 5,3 % | 9,4 % |
Accuscore | 22.1.2018 | 4,4 % | 13,6 % | 7,8 % | 4,7 % | 49,2 % | 2,1 % | 5,0 % | 13,2 % |
Accuscore | 23.12.2017 | 4,1 % | 15,1 % | 7,9 % | 4,6 % | 52,4 % | 1,9 % | 6,3 % | 7,7 % |
Presidentinvaalin ensimmäinen vaaliväittely järjestettiin 30. lokakuuta Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) järjestämällä Presidenttifoorumilla Finlandia-talossa, Helsingissä. Väittelyn aiheena oli turvallisuuspolitiikka. Väittelyssä mukana olivat presidenttiehdokkaat Tuula Haatainen, Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari, Sauli Niinistö, Nils Torvalds ja Matti Vanhanen. Merja Kyllönen oli työmatkalla eikä osallistunut tilaisuuteen. Ensimmäisenä ehdokkailta kysyttiin Natosta ja siitä, että pitäisikö siitä järjestää kansanäänestys. Torvalds oli ainoa Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava ja hän jättäisi kysymyksen eduskunnan päätettäväksi; Niinistö, Huhtasaari ja Haatainen olisivat kansanäänestyksen järjestämisen kannalla. Haavisto kertoi jättävänsä Nato-jäsenyyden ”poliitikkojen vastuulle” huolestuneena ulkomaiden vaikuttamisesta kansanäänestykseen.[53]
Toinen vaaliväittely järjestettiin Helsingin yliopistolla 13. marraskuuta. Aiheena olivat ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja presidentin asema arvojohtajana. Väittelyyn osallistuivat kaikki senhetkiset ehdokkaat paitsi Vanhanen, joka joutui perumaan osallistumisensa sydänvaivojen vuoksi.[54] Väittelyn vetäjä toimittaja Timo Haapala kysyi ehdokkailta muun muassa presidentin valtaoikeuksista, Euroopan unionin yhteisestä puolustuspolitiikasta, Suomen sisällissodasta ja sosiaalisen median kulttuurista.[55]
Kolmas väittely käytiin 27. marraskuuta myös Helsingin yliopistolla. Kaikki senhetkiset ehdokkaat osallistuivat tilaisuuteen. Väittelyssä ehdokkaat pitivät noin kahden minuutin puheenvuoron, jonka jälkeen vastasivat muiden ehdokkaiden kysymyksiin. Väittelyssä keskusteltiin muun muassa Natosta, EU:sta, Suomen avunannosta ja -vastaanottamisesta mahdollisissa sotilaallisissa kriiseissä sekä monikansallisista sotaharjoituksista. Pekka Haavisto kertoi olevansa Nato-jäsenyyttä vastaan, sillä se aiheuttaisi ”varustelukierteen”; lisäksi hän toisti huolensa ulkomaiden vaikuttamisesta mahdolliseen Nato-kansanäänestykseen. Laura Huhtasaari kertoi kannattavansa kansallisvaltioita ja haluavansa EU-eroa, sillä ”EU on romuttamassa kansallisvaltioita”. Tuula Haataisen mielestä Suomi jäisi yksin ”ellemme tekisi EU:ssa yhteistyötä”. Viimeisenä kysymyksenä kysyttiin monikansallisten sotaharjoitusten sallimisesta, johon kaikki muut ehdokkaat paitsi Merja Kyllönen vastasivat myöntävästi.[56]
Neljäs ja ensimmäinen televisioitu vaaliväittely pidettiin 13. joulukuuta. Väittelyssä oli mukana ensimmäistä kertaa myös Paavo Väyrynen. Väittelyssä käytiin aluksi Nato-keskustelua, jota Niinistö kutsui ”sotapelikeskusteluksi”. Ainoa Nato-myönteinen ehdokas Torvalds totesi Venäjän olevan uhka sanoen: ”Venäjä on menossa kovaa vauhtia kriisiin [...] [M]eidän täytyy pystyä keskustelemaan siitä, mihin Venäjä on menossa.” Väittelyssä keskusteltiin myös Suomen Lähi-idän aseviennistä, EU-puolustuksesta, kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden auttamisesta sekä #MeToo-kampanjan esiin tuomasta seksuaalisesta häirinnästä.[57]
Suomen presidentinvaalin 2018 vaaliväittelyt | |||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Päiväys | Järjestäjät | Moderaattorit | P Paikalla EP Ei paikalla EK Ei kutsuttu | Lähde | |||||||||||
Haatainen | Haavisto | Huhtasaari | Kyllönen | Niinistö | Torvalds | Vanhanen | Väyrynen | ||||||||
30.10.2017 17.30 |
EVA ISTV |
Matti Apunen | P | P | P | EP | P | P | P | EK | [53] | ||||
13.11.2017 17.00 |
ISTV UKK-seura Paasikivi-seura Suomen YK-liitto |
Timo Haapala | P | P | P | P | P | P | EP | EK | [54] | ||||
27.11.2017 18.00 |
Maanpuolustuskurssiyhdistys | Pauli Aalto-Setälä | P | P | P | P | P | P | P | EK | [56] | ||||
13.12.2017 20.00 |
MTV3 | Jaakko Loikkanen Juha Kaija |
P | P | P | P | P | P | P | P | [57] | ||||
14.12.2017 21.05 |
Yle | Jan Andersson Seija Vaaherkumpu |
P | P | P | P | P | P | P | P | [58] | ||||
10.1.2018 11.30 |
Kaleva Yle |
Hanne Kinnunen Petri Laukka |
P | P | P | P | P | P | P | P | [59] | ||||
12.1.2018 18.00 |
Aamulehti Yle |
Sinikka Tuomi Jussi Tuulensuu |
P | P | P | P | P | P | P | P | [60] | ||||
21.1.2018 20.00 |
MTV3 | Merja Ylä-Anttila Jussi Kärki |
P | P | P | P | P | P | P | P | [61] | ||||
22.1.2018 18.00 |
Iltalehti | Susanne Päivärinta Juha Ristamäki |
P | P | P | P | P | P | P | P | [62] | ||||
22.1.2018 20.00 |
Svenska Yle | Ingemo Lindroos Ville Hupa |
P | P | P | P | P | P | P | P | [63] | ||||
23.1.2018 16.00 |
Helsingin Sanomat Ilta-Sanomat |
Marko Junkkari Timo Haapala |
P | P | P | P | P | P | P | P | [64] | ||||
25.1.2018 21.05 |
Yle | Jan Andersson Seija Vaaherkumpu |
P | P | P | P | P | P | P | P | [65] |
Keskusta päätti maaliskuussa 2016, että puolue valitsisi presidenttiehdokkaan jo kesäkuun 2016 puoluekokouksessa[66], mikä on Suomen oloissa poikkeuksellisen aikaisin[67]. Pian tämän jälkeen entinen puheenjohtaja ja entinen pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti pyrkivänsä presidenttiehdokkaaksi ja luopuvansa ehdokkuuden vuoksi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta.[68]
Jo ennen Vanhasen ilmoitusta keskustan mahdollisena presidenttiehdokkaana oli pidetty jotakuta keskustalaisista pääministereistä: Vanhasta, Anneli Jäätteenmäkeä, Esko Ahoa tai Juha Sipilää[45], tai elinkeinoministeri Olli Rehniä[69]. Tammikuun 2016 IS-tutkimuksen mukaan puolueen puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä olisi 21 % kannatuksella toiseksi suosituin ehdokas, mikäli istuva presidentti Sauli Niinistö ei asetu ehdolle.[45] Sipilä kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta.[66] Myös vuoden 2012 presidenttiehdokas, keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen kieltäytyi ja ilmoitti tukevansa Sauli Niinistöä[70], mutta pyrki myöhemmin ehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta. Jäätteenmäkeä keskustan puoluejohto oli pyytänyt ehdokkaaksi jo vuoden 2012 vaaleihin, mistä Jäätteenmäki tuolloinkin kieltäytyi.[71] Vuoden 2018 vaaleja Euroopan parlamentin varapuhemiehenä toimiva Jäätteenmäki kommentoi maaliskuussa 2016 sanomalla, ettei presidenttiys ole hänen ”esityslistallaan”.[72] Olli Rehn kieltäytyi ehdokkuudesta toukokuussa 2016.[73] Juha Sipilä kieltäytyi ehdokkuudesta maaliskuussa 2016.[66]
Vanhanen nimitettiin keskustan presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa Seinäjoella sunnuntaina 12. kesäkuuta 2016 ilman vastaehdokkaita.[74]
Kokoomuksen ehdokkaana edellisissä vaaleissa ensimmäiselle kaudelleen valittu istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi helmikuussa 2015, että ilmoittaa mahdollisista jatkoaikeistaan noin vuosi ennen vaaleja.[75] Iltalehden joulukuussa 2015 teettämän kyselyn mukaan 71 % äänestysikäisistä suomalaisista haluaisi Niinistön asettuvan uudelleen ehdolle.[76] Tammikuun 2016 IS-tutkimuksen mukaan Niinistö saisi 65 % äänistä, mikäli asettuu ehdolle.[45] Mikäli Niinistö ei olisi asettunut ehdolle, suosituin kokoomuslainen IS:n tutkimuksessa olisi ollut kyselyn tekoajankohtana puolueen puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä toiminut Alexander Stubb, joka olisi saanut 9 % äänistä.[45] Niinistö pyrki ensimmäiselle kaudelle kokoomuksen ehdokkaana.
Niinistö ilmoitti maanantaina 29. toukokuuta 2017 pyrkivänsä presidenttiehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta.[77] Suomi 2024 -nimisen kampanjayhdistyksen tuli kerätä vähintään 20 000 kannattajakorttia ehdokkuutta varten.[78] Kannattajakorttien keruu aloitettiin virallisesti sunnuntaina 4. kesäkuuta.[39]
Kannattajakortteja kerättiin muun muassa kesätapahtumissa sekä pysyvissä keräyspisteissä, joita perustettiin eri puolille Suomea sekä ulkomaille muun muassa Fuengirolaan.[79] Korttienkeruukampanja käytti mainoslauseenaan ”Minä rakastan tätä maata” -lausetta, jonka Niinistö lausui ehdokkaaksi ilmoittautuessaan 29. toukokuuta 2017.[80][81] Kortteja kerättiin elokuun viimeiseen viikonloppuun asti, jonka jälkeen ne koottiin ja laskettiin. Suomen Kuvalehden toimittaja Salla Vuorikoski arvioi elokuun puolessavälissä, että 20 000 kannattajakorttia on ”todennäköisesti ollut kasassa jo hyvän aikaa”.[17] Sauli Niinistön kampanja julkaisi 25. syyskuuta kannattajakorttien lukumäärän, joka on yhteensä 156 000[82].
Kun Niinistö oli ilmoittanut aikeistaan asettua valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti, että kokoomus asettuu tukemaan Niinistöä ylimääräisessä puoluekokouksessa tai puoluevaltuustossa syksyyn mennessä.[83] Kokoomus ei virallisesti rahoittanut Niinistöä tukevaa liikettä, mutta tuki sitä käytännössä: kunnallisjärjestöt maksoivat esimerkiksi kannattajakorttien kerääjien telttapaikkoja.[17] Niinistö nimettiin kokoomuksen viralliseksi presidenttiehdokkaaksi 28. lokakuuta.[84]
Kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaaksi arveltiin etukäteen etenkin puolueen puheenjohtajaa Sari Essayahia tai entistä puheenjohtajaa Päivi Räsästä. Essayah ei kommentoinut ajatusta ehdokkuudestaan. Räsänen totesi elokuussa 2017, että ei ole pyrkimässä kilpailuun presidenttiehdokkuudesta, mutta jos puoluehallitus esittäisi häntä tehtävään, hän harkitsisi vakavasti.[85] Puoluekokouksessa Seinäjoella 19. elokuuta kristillisdemokraatit päättivät asettua tukemaan vaaleissa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä.[86]
Perussuomalaisten pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini oli puolueen presidenttiehdokkaana vuoden 2006 ja 2012 vaaleissa, mutta ilmoitti marraskuussa 2014 Apu-lehden haastattelussa, ettei enää asettuisi ehdolle presidentinvaaleissa.[87] Tammikuun 2016 tutkimuksen mukaan Soinia olisi äänestänyt kaksi prosenttia kantansa ilmaisseista, mikäli Sauli Niinistö asettuu ehdolle, ja kuusi prosenttia, jos Niinistö ei olisi asettunut.[45] Soini toisti kieltäytymisensä huhtikuussa 2016.[88]
Soinin kieltäydyttyä presidenttiehdokkuudesta huhtikuussa 2016 Vantaan kaupunginvaltuutettu Juha Malmi ilmoitti tavoittelevansa ehdokkuutta.[89] Puoluekokouksen jälkeen hän ilmoitti pettyneensä puolueen asemoitumista oikeistolaiseksi ja siihen, kuinka moni puolueessa kannatti istuvan presidentin uudelleenvalintaa. Malmi erosi puolueesta heti puoluekokouksen jälkeen sunnuntaina.[90]
Jari Lindström kieltäytyi presidenttiehdokkuudesta kesäkuussa 2016.[91] Jussi Halla-aho kieltäytyi joulukuussa 2016 ja totesi, että perussuomalaisten ei välttämättä kannata asettaa tähän vaaliin omaa ehdokastaan.[92] Maria Lohela kieltäytyi presidenttiehdokkuudesta toukokuussa 2017.[93] Juho Eerola ehdotti joulukuussa 2016 puolueen presidenttiehdokkaaksi Teuvo Hakkaraista.[94] Hakkarainen kieltäytyi kesäkuussa 2017.[95]
Maaliskuussa 2017 Soini ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta kesäkuun puoluekokouksessa, ja Sampo Terho ilmoittautui ehdolle hänen seuraajakseen ja totesi, että uuden puheenjohtajan tulisi olla myös presidenttiehdokas.[96] Ennen Soinin lähtöilmoitusta puolustusministeri Jussi Niinistö oli lokakuussa 2016 sanonut harkitsevansa presidenttiehdokkuuden tavoittelua,[97] mutta ilmoitti maaliskuussa 2017 tukevansa puheenjohtajaksi ja presidenttiehdokkaaksi Terhoa.[98] Terho ilmoitti, että olisi ollut mahdollisesti käytettävissä presidenttiehdokkaaksi vaikka ei tulisikaan valituksi puolueensa puheenjohtajaksi.[99]
Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuussa 2017 Halla-aho voitti puheenjohtajanvaalissa Terhon ja puolue päätti jättää presidenttiehdokkaan valinnan puoluevaltuuston päätettäväksi.[100] Kokouksen jälkimainingeissa muun muassa Terho, Soini, Niinistö, Lohela ja Lindström erosivat perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja liittyivät Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmään.
Puoluekokouksen jälkeen Halla-aho totesi, että presidentti Sauli Niinistö oli ottanut kyseenalaisella tavalla kantaa puolueen puheenjohtajavalintaan ja että perussuomalaisten presidenttivalinta asettuu nyt hieman uuteen valoon.[101] Heinäkuussa Halla-aho totesi, ettei puolue tue Niinistön jatkokautta.[102]
Heinäkuussa 2017 Tom Packalén kertoi harkitsevansa pyrkimistä puolueen presidenttiehdokkaaksi.[102]
Perussuomalaisten miesjärjestö Perusäijät esitti toukokuussa 2017 puolueen presidenttiehdokkaaksi Laura Huhtasaarta,[103] joka kertoi kesäkuussa harkitsevansa ehdokkuutta ja lupasi päättää asiasta kesän aikana.[104] Elokuussa 2017 puoluehallitus päätti esittää puoluevaltuustolle, että Huhtasaari valittaisiin puolueen presidenttiehdokkaaksi.[105] Puoluevaltuusto valitsi Huhtasaaren puolueen presidenttiehdokkaaksi ilman vastaehdokkaita kokouksessaan 23. syyskuuta 2017.[106]
Helmikuussa 2017 europarlamentaarikko Nils Torvalds totesi, että ”jos parempaa ehdokasta ei löydy”, hän katsoo velvollisuudekseen asettua ehdolle, mutta toivoi, että puolue löytäisi naisehdokkaan taktisista syistä.[107] Maaliskuussa 2017 Torvalds kertoi harkitsevansa presidenttiehdokkuutta ja ilmoitti toukokuussa 2017 tavoittelevansa sitä. Torvaldsia spekuloitiin jo aiemmin puolueen ehdokkaaksi.[108] Toukokuussa 2017 Torvalds oli ainoa, joka oli ilmoittanut tavoittelevansa ehdokkuutta, jolloin puoluehallitus esitti häntä tehtävään ja puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ilmoitti tukevansa Torvaldsia myös henkilökohtaisesti.[109]
Carl Haglund ja Stefan Wallin kieltäytyivät ehdokkuudesta. Myös Astrid Thorsia spekuloitiin puolueen ehdokkaaksi, mutta hän ei ottanut asiaan kantaa.[108]
RKP valitsi Nils Torvaldsin presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa 11. kesäkuuta 2017 Helsingissä.[110]
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi huhtikuussa 2016, ettei ollut harkinnut eikä tule harkitsemaan presidenttiehdokkuutta.[111]
Varhaisissa veikkailuissa SDP:n todennäköisenä ehdokkaana pidettiin entistä eduskunnan puhemiestä Eero Heinäluomaa[112][113][114], joka kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta kesäkuussa 2016.[115] Myöhemmin kannatusta sai etenkin puolueen entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen,[116][115] joka kieltäytyi ehdokkuudesta helmikuussa 2017.[117] Kun Heinäluoman kannattama Urpilainen kieltäytyi, Heinäluoman nimi palasi keskusteluihin. Hän lupasi harkita asiaa, mutta kesäkuussa 2017 ilmoitti, ettei halua presidenttiehdokkaaksi.[118]
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen esiintyi ehdokasspekulaatioissa jo edellisten vaalien alla, mutta kieltäytyi tuolloin ja ilmoitti myös helmikuussa 2016 ettei hae SDP:n presidenttiehdokkuutta.[119][120] Myös pitkäaikaisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan ehdokkuutta on spekuloitu usein, mutta hän on useasti todennut, ettei aio ikinä asettua ehdolle presidentiksi.[121] Heinäluoman kieltäydyttyä Tuomioja ehdotti kesäkuussa 2017, että SDP ei asettaisi omaa ehdokasta vaan tukisi Niinistön uudelleenvalintaa, jota ovat kannattaneet myös muun muassa Lasse Lehtinen ja Mikael Jungner. Puheenjohtaja Rinne on sanonut, että SDP tulee nimittämään oman ehdokkaansa. Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ehdotti puolueen ehdokkaaksi demarinuorten puheenjohtajaa Mikkel Näkkäläjärveä.[122]
Huhtikuussa 2017 Raimo Ilaskivi ennakoi, että entinen presidentti Tarja Halonen aikoo pyrkiä uudelleen presidenttiehdokkaaksi.[123]
Kesäkuussa 2017 SDP ilmoitti, että puolueen ehdokasasettelu alkaa 12. kesäkuuta ja päättyy 26. kesäkuuta.[124] Tämän jälkeen ehdokasspekulaatioissa esille nousivat kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen, Sirpa Paatero ja Sanna Marin. [125]
Feldt-Ranta, Haatainen ja Paatero ilmoittivat 21. kesäkuuta 2017 tavoittelevansa presidenttiehdokkuutta. Jäsenäänestys järjestettiin elokuussa ja Tuula Haatainen valittiin SDP:n presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa 2. syyskuuta äänin 8 050 (48,36 %). Maarit Feldt-Ranta sai 7 013 (42,13 %) ja Sirpa Paatero sai 1 438 (8,64 %) äänistä. Jäsenvaalin äänestysprosentti oli 48,11 %.[126]
Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä irtaantuneiden Sininen tulevaisuus ei osallistunut vuoden 2015 eduskuntavaaleihin, joten sen tulisi kerätä 20 000 kannattajakorttia presidenttiehdokkaan asettamiseksi. Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kertoi heinäkuussa 2017, että ryhmä päättää luultavasti syksyllä, asettaako se oman presidenttiehdokkaansa.[127] Siniseen eduskuntaryhmään kuuluva eduskunnan puhemies Maria Lohela ilmoitti elokuussa 2017 kannattavansa istuvan presidentin Sauli Niinistön jatkokautta. Hän totesi, että oman ehdokkaan asettaminen Siniselle tulevaisuudelle ”olisi tosi iso työ” ja piti mahdollisena, että ryhmä asettuisi tukemaan Niinistöä.[128] Myös Sinisen eduskuntaryhmän kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala ilmoitti elokuussa kannattavansa tasavallan presidentti Niinistön jatkokautta.[129] Syyskuussa 2017 ryhmän kansanedustajat Kimmo Kivelä ja Martti Mölsä kertoivat henkilökohtaisesti kannattavansa Sauli Niinistön jatkokautta. Myös Lea Mäkipää piti todennäköisenä, että hän asettuu tukemaan Niinistön uudelleenvalintaa.[130] Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kertoi syyskuussa allekirjoittaneensa Sauli Niinistön kannattajakortin, mutta totesi, että ryhmä päättää loppuvuonna omasta linjastaan presidentinvaalissa ja että hän ei aio sitä ennen ottaa ryhmäjohtajana asiaan kantaa.[131] Lokakuussa puolueeksi rekisteröitynyt ryhmä kertoi, ettei se aseta omaa ehdokastaan presidentinvaaliin eikä ryhdy tukemaan ketään muutakaan ehdokasta.[132][133]
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen kertoi toukokuussa 2016 olevansa kiinnostunut Vasemmistoliiton presidenttiehdokkuudesta.[134] Puolueen väistyvä puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi kesäkuussa 2016 voivansa harkita presidenttiehdokkuutta, jos häntä pyydettäisiin tehtävään.[135] Puolueen puheenjohtajaksi nousemassa ollut Li Andersson taas totesi kesäkuussa 2017 pitävänsä ”äärimmäisen epätodennäköisenä”, että hänestä tulisi puolueen presidenttiehdokas.[136]
Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestö esitti tammikuussa 2017 Arhinmäkeä puolueen presidenttiehdokkaaksi ja suositti ehdokkaan asettamista jo maaliskuussa, jolloin presidentinvaalikampanja tukisi puoluetta kuntavaaleissa.[137] Helmikuussa 2017 Kyllönen vahvisti olevansa käytettävissä puolueensa presidenttiehdokkaaksi.[138] Puolueen Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen piirit esittivät häntä tehtävään.[139] Uudenmaan piiri ehdotti, että presidenttiehdokas olisi valittu vasta kuntavaalien jälkeen, jotta Arhinmäki voisi hakea tehtävään.[140] Arhinmäki oli Vasemmistoliiton ehdokas Helsingin pormestariksi.[139] Puheenjohtaja Li Andersson halusi kuitenkin, että ehdokas valitaan jo ennen kuntavaaleja.[140] Maaliskuussa 2017 Arhinmäki ilmoitti, ettei ole keväällä valmis presidenttiehdokkaaksi, koska keskittyi kuntavaaleihin ja pormestariehdokkuuteensa.[141]
Vasemmistoliiton puoluevaltuusto valitsi Kyllösen ehdokkaaksi lauantaina 18. maaliskuuta 2017. Tehtävään ei ollut muita hakijoita.[14]
Tammikuun 2016 tutkimuksen mukaan edellisissä vaaleissa toiseksi tullut vihreiden Pekka Haavisto olisi myös näissä presidentinvaaleissa toiseksi suosituin ehdokas istuvan presidentin Sauli Niinistön jälkeen ja saisi 15 % äänistä, mikäli Niinistö asettuu ehdolle. Jos Niinistö ei olisi asettunut ehdolle, Haavisto olisi saanut vaaleissa 32 % äänistä.[45]
Ville Niinistö kieltäytyi ehdokkuudesta toukokuussa 2016.[142]
Pekka Haavisto ilmoitti helmikuussa 2017 olevansa valmis puolueensa presidenttiehdokkaaksi.[143] Vihreiden puoluevaltuuskunta valitsi Haaviston puolueen presidenttiehdokkaaksi yksimielisesti Lohjalla helmikuussa 2017.[20]
Paavo Väyrynen ilmoitti kesäkuussa 2017 harkitsevansa presidenttiehdokkuutta valitsijayhdistyksen kautta ja ilmoitti 15. heinäkuuta aloittavansa kannattajakorttien keräämisen. Perusteluksi Väyrynen ilmoitti presidentti Niinistön aktiivisen linjan EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä.[144] Samalla Väyrynen luopui perustamansa kansalaispuolueen puheenjohtajuudesta.[145] Aiemmin Väyrynen oli sanonut, ettei aio osallistua vuoden 2018 presidentinvaaleihin.[70]
Kannattajakorttien keräystä hoiti Seppo Hauta-aho, joka arvioi elokuussa 2017, että kortteja oli kerätty 1 000–2 000.[17] Marraskuun alkupuolella Väyrynen totesi, että kannattajakortteja oli kerätty vasta alle puolet vaaditusta määrästä.[146] Marraskuussa Väyrynen aloitti suuren lehtikampanjan, joka toi hänelle Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläisen mukaan kahden viikon aikana yli 5 000 kannattajakorttia ja kuun lopussa Väyrysen ehdokkuuden puolesta oli kampanjaväen mukaan kerätty lähes 15 000 korttia vaaditusta 20 000:sta.[147] Kun Ilja Janitskin ilmoitti luopuvansa omien kannattajakorttiensa keräämisestä, häntä tukenut Suomi Ensin ryhtyi Marco de Witin johdolla keräämään kannattajakortteja Väyryselle.[148] Väyrynen ilmoitti 5. joulukuuta saaneensa vaadittavat 20 000 korttia kerätyksi.[149] Valitsijayhdistys toimitti noin 27 000 kannattajakorttia 11. joulukuuta 2017 Helsingin vaalipiirilautakunnalle, joka ilmoitti, että sillä kestää noin puolitoista viikkoa laskea kortit.[150]
Vaaleja saapui tarkkailemaan ulkomailta yhteensä 27 oikeusministeriön vahvistamaa vaalitarkkailijaa neljästä maasta, [156][157] Muun muassa kaksi venäläistä vaalitarkkailijaa saapui yllättäen kerimäkeläiselle äänestyspaikalle. [158]
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi toteutti tammikuun toisella viikolla nuorisovaalin yli 800 oppilaitoksessa. Ääniä annettiin 68 480, joista hyväksyttiin 65 397.[159]
Sauli Niinistö voitti vaalin ensimmäisellä kierroksella saaden 44 963 (69 %) ääntä. Pekka Haavisto oli toinen 10 % äänisaaliilla ja Laura Huhtasaari kolmas saaden 7 % äänistä. Paavo Väyrynen sai 5 % äänistä, Tuula Haatainen ja Nils Torvalds noin 3 %, Matti Vanhanen runsaat 2 % ja Merja Kyllönen runsaan prosentin äänistä.[159]