Type a search term to find related articles by LIMS subject matter experts gathered from the most trusted and dynamic collaboration tools in the laboratory informatics industry.
| Spotify | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Verkkosivusto |
spotify |
| Tyyppi | musiikkipalvelu |
| Avattu | 7. lokakuuta 2008 |
Spotify on ruotsalainen musiikkipalvelu, jossa käyttäjät voivat kuunnella musiikkia suoratoistona internetin välityksellä. Valikoimaa voi kuunnella artisteittain, albumeittain, tai tekemällä soittolistoja haluamistaan kappaleista. DRM-rajoituksista johtuen musiikkia ei voi kuunnella se oman ohjelman ulkopuolella.[1]
Toukokuussa 2014 Spotifylla oli yli 40 miljoonaa käyttäjää, joista maksavia Premium-asiakkaita oli 10 miljoonaa.[2] Heinäkuussa 2017 Spotify kertoi, että sillä on 60 miljoonaa maksavaa tilaaja-asiakasta.[3] Määrä oli kasvanut kymmenellä miljoonalla tilaajalla vajaassa viidessä kuukaudessa.[3] Huhtikuussa 2023 Spotify ilmoitti, että sillä on yli 500 miljoonaa kuukausittain aktiivista käyttäjää.[4]
Spotifyta kehittää ruotsalainen Spotify AB, jonka perustivat Daniel Ek ja Martin Lorentzon. Ek ja Lorentzon johtivat tätä ennen bannerimainontaa välittävää Tradedoubler-nimistä yritystä. Ohjelmiston kehittäminen aloitettiin vuonna 2006. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Lontoossa, mutta tutkimus- ja kehitystyö tehdään kuitenkin Tukholmassa. Spotifylla oli lokakuussa 2009 yli 5,5 miljoonaa käyttäjää.[5]
Spotify avattiin yleiseen käyttöön lokakuussa 2008, jolloin avattiin myös kaikille avoin maksullinen palvelu. Samalla Spotify ilmoitti myös lisensointisopimuksista monen suuren levy-yhtiön kanssa.[6] Joukko tunnettuja levy-yhtiöitä omistaa osuuden Spotifysta, mikä osaltaan on mahdollistanut levy-yhtiöiden musiikin jakamisen ohjelman välityksellä.[7]
Vuonna 2008 Spotify AB:n liikevaihto oli 725 000 Ruotsin kruunua (noin 70 000 euroa) ja kulut 33 miljoonaa kruunua. Yritys teki tilikaudella 31,8 miljoonan kruunun tappion (16,0 miljoonaa kruunua vuonna 2007) ja työllisti 34 työntekijää.[8] Elokuussa 2009 palvelun arvoksi arvioitiin 250,0 miljoonaa dollaria.[9]
Kesäkuussa 2015 TeliaSonera ilmoitti ostavansa 1,4 prosentin osuuden Spotifysta.[10]
Spotify vaihtoi 15. kesäkuuta 2015 mobiilialustoilla logonsa tunnusomaiseksi muodostuneen vihreän värin aiempaa tummempaan sävyyn. Tämä ei miellyttänyt asiakkaita ja synnytti paheksuntaa käyttäjien keskuudessa.[11] Logon väri vaihtui myös tietokoneversiossa 13. heinäkuuta.
Vuonna 2015 Spotify teki tappiota 236 miljoonaa[3], vuonna 2016 349 miljoonaa[3] ja vuonna 2017 1,2 miljardia euroa.
Vuonna 2015 Spotifyn liikevaihto oli 1,93[3], vuonna 2016 2,93[3] ja vuonna 2017 4,1 miljardia euroa.
Microsoft sulki oman Groove Music -palvelunsa alkuvuodesta 2018 ja liittoutui Spotifyn kanssa. Microsoftilla oli myös aikomuksia ostaa Spotify, mikä ei ikinä toteutunut.[12] Syksyllä 2022 havaittiin että Spotifyn ohjelma asentuu automaattisesti ja ilman kyselyjä Windows 10 ja Windows 11 -käyttöjärjestelmiin.[13]
Spotify listautui New Yorkin pörssiin 3. huhtikuuta 2018. [14]
Keväällä 2019 Spotify rikkoi 100 miljoonan maksavan tilaajan rajan.[15]
Vuoden 2020 lopussa Spotifyllä oli 345 miljoonaa aktiivista käyttäjää, joista 155 miljoonaa oli aktiivisia tilaajia ja se on maksanut palvelun julkaisusta lähtien musiikin oikeuksia omaaville tahoille 21 miljardia euroa.[16]
Helmikuussa 2022 syntyi maailmanlaajuinen boikotti Spotifya kohtaan, kun Joe Rogania syytettiin podcast-ohjelmassaan virallisten koronatietojen vastaisesta disinformaatiosta. Lukuisat artistit ja podcast-tuottajat vetivät sisältönsä pois Spotifystä.[17]
Maaliskuussa 2022 Spotify lopetti toimintansa Venäjällä Ukrainan sodan aloittamisen vuoksi.[18]
Spotify toimi vuoteen 2014 asti osittain vertaisverkkotekniikalla, joten jokainen palvelua käyttävä toimi palvelun alkuaikoina samalla musiikin jakajana.[19] Spotifylla on myös alusta toistanut osan musiikista käyttäen omia palvelimia ja CDN-palveluja.[20][21]
Äänenpakkausmenetelmänä Spotify hyödyntää Vorbista (mobiili- ja työpöytäsovelluksissa) sekä AACta (Chromecast ja selainpalveluissa).[22]
29. maaliskuuta 2011 Spotifyn näyttämien mainosten mukana levisi käyttäjien koneisiin haittaohjelma. Suomalaisia käyttäjiä se ei kuitenkaan tiettävästi koskenut. Tartunta ei vaatinut käyttäjältä mainosten klikkaamista tai muitakaan toimenpiteitä.[23]
Spotify tukee kaikkein yleisimpiä laitealustoja. Yhtiö itse kertoo Spotifyn alustatuen olevan musiikkipalveluista kaikista laajin. Tietokoneiden Windows-, Mac OS X- ja Linux-ympäristöjen lisäksi musiikkipalvelu on saatavilla Androidille, Applen iOS-laitteille, Windows Phonelle, Symbianille/S60:lle, Nokia N9:lle (MeeGo 1.2 Harmattan) ja Windows Mobilelle.[24]
Spotifyn palvelu sisältää monia Software as a Service -palvelumallin tunnusmerkkejä.[25]
Musiikki: Free-tilauksella 128kbit/s, Premium tilauksella 256kbit/s [26]
Podcastit: 128kbit/s [26]
Musiikki: Free-tilauksella valittavissa kolme eri vaihtoehtoa: 24kbit/s, 96kbit/s tai 160kbit/s. Premium-tilauksella edellämainittujen lisäksi 320kbit/s. [26]
Podcastit: 96kbit/s (mikäli sovelluksen laatu on asetettu low -asetukselle, podcastien bittivirta on 24kbit/s). Lue lisää podcastien tekniikasta.
Käyttäjille oli syyskuussa 2010 tarjolla kymmenen miljoonaa kappaletta,[27] ja niiden määrä on jatkuvasti kasvussa. Tiettyä kappaletta voi etsiä joko artistin, albumin, kappaleen tai tyylilajin nimen mukaan. Palvelun valikoimasta kuitenkin puuttui pitkään muutamia suuria yhtyeitä kuten The Beatles, koska jotkut artistit eivät hyväksyneet kappaleidensa julkaisua Spotifyssa. AC/DC antoi luvan tuotantonsa käyttöön Spotifyssa kesäkuussa 2015.[28] The Beatlesin tuotanto on ollut kuunneltavissa Spotifyssa jouluaatosta 2015 alkaen.[29]
Toukokuussa 2020 kerrottiin äänikirjojen lisäämisestä valikoimaan.[30]
Spotify on saatavilla ilmaisena, mainosrahoitteisena versiona:
Mainoksia soitetaan ajoittain kappaleiden välissä, ja niitä on sijoitettu myös ohjelmiston käyttöliittymään.
Mainokseton Spotify Premium maksaa 11,99 euroa kuukaudessa.[31] Paitsi että maksavilla käyttäjillä ei ole mainoksia, he saavat myös muita etuja, kuten ennakkojulkaisuja monien artistien levyistä ja singleistä. Lisäksi Premium-käyttäjien äänenlaatu toistettaessa on 320 kbps, kun taas ilmaiskäyttäjillä se on noin 160 kbps. Premium-käyttäjät voivat tallentaa enintään 3 333 kappaletta kuunneltavaksi ilman Internet-yhteyttä.
Palvelun käyttämiseen vaadittiin Facebook-tunnus, ellei käyttäjä ollut tehnyt erillistä Spotify-tunnusta ennen 22. syyskuuta 2011. 17. helmikuuta 2013 jälkeen rekisteröinti onnistui myös ilman Facebook-tunnusta, ja tiliä voi käyttää useissa tietokoneissa sekä mobiililaitteissa.
Ohjelma julkaistiin syyskuussa 2009 myös iPhone- ja Android-alustoille, sekä marraskuussa 2009 Symbianille. Mobiilialustoilla ohjelma vaati aluksi Premium-jäsenyyden.[32]
Maaliskuussa 2010 Sonera ilmoitti, että siitä tulee yksinoikeutettu Spotify Premium -palvelun jälleenmyyjä Suomessa. Sonera käynnisti kampanjan, jolla Spotify Premium -palvelun saa kolmeksi kuukaudeksi veloituksetta käyttöönsä sitoutumalla Soneran laajakaistaliittymään 24 kuukauden ajaksi. Keväällä 2009 Sonera oli yrittänyt vastaavaa omalla Sonera Music Playerilla matkapuhelinasiakkailleen.[33]
Toukokuussa 2010 julkaistiin Spotify Open -ilmaisversio, jossa käyttöä on rajoitettu 20 tuntiin kuukaudessa. Spotify Open -versio toimii ilman kutsua. 4,99 euron kuukausimaksulla sai mainosvapaan, rajattoman Spotify Unlimited -suoratoiston.[34]
Heinäkuussa 2010 julkaistiin natiivi kehitysversio Linuxille.[35][36] Se toimii nykyään myös Spotifyn ilmaisversiolla. Myös Spotifyn Windows-versio toimii Linuxissa Winen avulla lähes täydellisesti.[37]
Huhtikuussa 2011 Spotify ilmoitti 1. toukokuuta voimaan tulevista muutoksista ilmaisiin Spotify Free- ja Open -palveluihin. Uusien rajoitusten mukaan käyttäjä saa soittaa samaa kappaletta korkeintaan viisi kertaa kuuden kuukauden koeajan jälkeen. Ilmaisversion kuunteluaikaa laskettiin 10 tuntiin kuukaudessa.[38] Heinäkuussa 2011 Spotify laajentui Yhdysvaltoihin. Maaliskuussa 2012 yli 600 R-kioskia aloitti Spotifyn Premium ja Unlimited -versioiden myynnin.[39] Unlimited-versio poistui Spotifyn valikoimasta maaliskuussa 2015.
Helmikuussa 2021 Spotify ilmoitti syksyllä julkaistavasta uudesta tilauspalvelusta Spotify HiFi, joka julkaistaan aluksi valituissa maissa. Spotify HiFi -palvelu tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden kuunnella musiikkia CD-laadulla häviöttömässä audioformaatissa. [40]
Vuonna 2016 Spotify luovutti tietoja käyttäjämaksujen jakautumisesta musiikkialan etujärjestöjen tutkimukseen. Yhtiö itse ottaa potista 30 % päältä ja loput jaetaan kaikkien kuuntelijoiden kappaleiden kuuntelukertojen suhteessa teosten ja äänitteiden oikeudenomistajille.[41]
Jotkut artistit ja levy-yhtiöt ovat olleet tyytymättömiä Spotifylta saamiinsa korvauksiin musiikkinsa käytöstä. Esimerkiksi ruotsalainen Magnus Uggla halusi musiikkinsa pois Spotifysta, koska hänen mukaansa puolen vuoden aikana hänelle oli maksettu ”saman verran kuin surkea katusoittaja tienaa päivässä”.[42] Norjalainen levy-yhtiö Junior Racing sai Spotifylta noin kaksi euroa korvauksia siitä, että heidän artistiensa musiikkia oli kuunneltu yli 55 000 kertaa.[43] Suomalaisen Mokoma-yhtyeen kappaleita oli kuunneltu 118 119 kertaa heinä–syyskuun välisenä aikana vuonna 2009, mistä Spotify maksoi Mokoman levy-yhtiölle Sakara Recordsille 31,40 euroa.[44] Ruotsalaisen Expressen-lehden mukaan Spotifyn soitetuin artisti Lady Gaga ansaitsi palvelussa miljoona kertaa soitetusta ”Poker Face” -kappaleestaan tekijänoikeustuloja 2 300 kruunua (noin 224 euroa). Tämä summa jaettiin vielä esittäjän ja kappaleen tekijöiden kesken.[45] Myös Poets of the Fallin laulaja Marko Saaresto kritisoi Spotifyta keväällä 2012, koska bändi sai vain 14 senttiä 26 000 kuuntelukerrasta. [46] Spotify huomasi, ettei väitetty summa pidä paikkansa ja otti Saarestoon yhteyttä. Saaresto kertoi Radio Cityn haastattelussa tarkistaneensa laskelmat, ja huomasi, että yksittäisen kappaleen yli 15 000 soittokerrasta olikin maksettu 66 euron korvaus.[47]
Spotify on alettuaan tarjoamaan podcasteja saanut kritiikkiä niiden ’lukitsemisesta’ palveluunsa ja yrityksestä pyrkiä podcastien portinvartijaksi. Podcasteissa on standardina käyttää jakelussa RSS-syötteitä, mutta Spotify jakaa palvelussaan julkaistut podcastit vain rajatusti palvelunsa käyttäjille. Tällöin podcastia ei voi kuunnella podcast-soittimilla tai muilla kuuntelijan suosimilla ohjelmilla; vaan ainoastaan Spotifyn kautta. Tämä rikkoo podcasteille totutun standardin tavan, joka mahdollistaa kaikille toimijoille reilun pelin.[48]
Spotifyssa esiintyy myös sisältöä, joka käyttää toisen artistin nimeä, mutta ei ole saman artistin tekemää eikä muistuta artistin muuta sisältöä. Nämä voivat olla peräisin keksityiltä levymerkeiltä. Valheellisen sisällön poistaminen on osoittaunut vaikeaksi. Valheelliset levymerkit voivat lisätä satoja levyjä päivässä.[49]
Aiemmin on todettu tapaus, jossa henkilö syötti tekoälyn tuottamia kappaleita ja käytti automatisoituja ohjelmia omien kappaleidensa toistamiseen saadakseen rojaltimaksuja.[50]
Spotifysta ei voi enää ostaa kappaleita.[51] Aiemmin Spotify-palvelussa oli mahdollisuus ostaa kappaleita. Ostetut kappaleet eivät olleet DRM-suojattuja
Spotify-nimeä taivutetaan takavokaalein. Tämä johtuu sanan lausumisesta /spotifai/, jossa vallitsevana ääntämyksenä ovat takavokaalit. Sanaa voi taivuttaa kuten Kotuksen taivutustyypissä 21. Esimerkkimuotoja alla:
LIMS forum content by LIMS forum members is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International License. Based on a work at www.limsforum.com.
