Sponsorin ajoneuvoja WTA-tennisturnauksen aikana
Ars-näyttelyitä on sponsoroitu vuodesta 1983 alkaen. Kuvassa Ars 11:n mainoskangas Kiasman päädyssä vuonna 2011.

Sponsorointi on tapahtuman, toiminnan, henkilön tai organisaation tukemista joko rahallisesti tai tarjoamalla tuotteita tai palveluita.

Arkikielessä sponsorointi voi tarkoittaa mitä tahansa aineellista tukemista, mutta varsinainen sponsorointi tähtää sekä tukijan, että tuettavan hyötymiseen.

Sponsori on yksilö tai ryhmä, joka tarjoaa tukea. Sponsorointia harjoitetaan erityisesti urheilun ja kulttuurin eri aloilla. Sponsoroinnin kohteena voi olla myös esimerkiksi televisio-ohjelma, julkinen tila, yhteisö, internetsivusto tai jokin muu kohde, josta sponsori hakee kaupallisen yhteistyön kautta hyötyä omaan liiketoimintaansa.

Hyväntekeväisyys poikkeaa sponsoroinnista siinä, että hyväntekeväisyys on toisten auttamista ilman siihen ensisijaisesti liittyvää oman edun tavoittelua. Sponsorointiyhteistyö on vastikkeellista yhteistyötä kahden eri osapuolen, yrityksen ja kohteen kesken.[1]

Sponsoroinnin suuri haaste on sen tuloksellisuuden mittaaminen todistettavasti. Fiksusti tehty sponsorointi näkyy sponsorin kassassa tulojen lisäyksenä. Esimerkiksi 16 prosenttia Valioliigaseura Arsenalin kannattajista on käyttänyt seuran pääsponsorina jo pitkään toimineen lentoyhtiön Emiratesin palveluita. Prosenttiosuus on selvästi suurempi tässä segmentissä kuin muiden seurojen kannattajien keskuudessa.[2]

Sponsoroinnin peruselementit

Yrityksen tai yhteisön ulkoista viestintää voidaan myös täydentää muun muassa sponsoroinnilla.[3]

Sponsorointiyhteistyön peruselementit voidaan kiteyttää seitsemään kohtaan:[3]

  1. Sponsorointiyhteistyö on vastikkeellista yhteistyötä sponsoroivan yrityksen ja kohteen välillä.
  2. Sponsorointiyhteistyö on yritykselle yksi markkinointiviestinnän keino.
  3. Sponsorointiyhteistyö on kohteelle kilpailuetuja tarjoava kilpailukeino.
  4. Sponsoroiva yritys lainaa sponsoroitavan kohteen myönteistä mielikuvaa omiin markkinointiviestinnällisiin tarkoituksiinsa.
  5. Sponsorointikohde saa yhteistyöstä rahallisen korvauksen tai muuta aineellista etua.
  6. Sponsorointiyhteistyö hyödyttää tasapuolisesti niin sponsoroivaa yritystä kuin kohdetta.
  7. Sponsorointiyhteistyötä toteutetaan käytännössä eettisesti kestävällä tavalla.

Sponsoroinnin historia

Nykyaikaisen sponsoroinnin katsotaan alkaneen 1960-luvulla, jolloin kaupalliset sponsorointiohjelmat saivat alkunsa Yhdysvalloissa. Euroopassa ja Suomessa sponsorointi yleistyi kymmenen vuotta myöhemmin.

Suomessa sponsorointi lisääntyi voimakkaasti 1970-luvulla, jolloin pankit ja vakuutusyhtiöt olivat suurimpia sponsoroijia. 1990-luvulla sponsorointi muuttui pelkästä rahoittamisesta laajemmaksi yhteistyökumppanuudeksi.

Kulttuurialan ensimmäinen laaja sponsorointi Suomessa alkoi 1980-luvulla, kun SKOP sponsoroi suurta kansainvälistä nykytaiteen näyttelyä Ars 83:a. Myös myöhempiä Ars-näyttelyitä on sponsoroitu eri tavoin.[4]

Suurimmat urheilusponsorointikohteet maailmalla ovat olympialaiset ja jalkapallo. Viihteen parissa suuria sponsorointikohteita ovat muun muassa Eurovision laulukilpailu Euroopassa ja American Idol Yhdysvalloissa.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Tee rohkeasti sponsorointiyhteistyötä Huippu-urheilija.fi. 2012. Suomen Olympiakomitea. Arkistoitu 26.12.2012. Viitattu 31.7.2012.
  2. ↑ Auvinen Tero & Kuuluvainen Arto: Urheilutähtien sisäpiirissä- Tarinat tunteen takana, s. 36. Alma Talent, 2017.
  3. ↑ a b 5.1.2 Täydentävä ulkoinen viestintä (pdf) Viestintä- ja markkinointistrategia. 2009. s. 11: Punkalaitumen kunta. Viitattu 31.7.2012.[vanhentunut linkki]
  4. ↑ Kastemaa, Heikki: ”Uusia tuulia”, Nykyaikojen kampanjat, s. 58-62. Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo, 2009.

Aiheesta muualla

source: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sponsorointi