Rajavyöhykkeet ovat perinteinen tapa helpottaa rajavalvontaa. Suomalaista rajavyöhykemerkintää Sallassa, Venäjän vastaisella rajalla.
Suomen ja Venäjän välisestä rajavyöhykkeestä ilmoittava kyltti järven rannalla.

Rajavalvonta on valtion suorittamaa toimintaa, jolla se pyrkii parantamaan sisäistä turvallisuuttaan. Yleensä toiminnasta vastaa valtion viranomainen, jonka nimikkeenä on rajavartiolaitos, rajapoliisi tai muu vastaava. Jotkin maat ovat antaneet rajavalvonnan joko poliisin tai asevoimien hoitoon. Rajavartiolainsäädäntö ja rajavartiolaitoksen toimintatavat vaihtelevat maittain. Rajavalvontaviranomainen tekee yleensä läheistä yhteistyötä poliisin, tullin ja asevoimien kanssa.

Rajavalvonta kuuluu Suomessa sisäministeriön alaisuuteen.[1] Esimerkiksi Venäjällä se kuuluu puolestaan FSB:n ja siten oikeusministeriön toimivaltaan, aiemmin Neuvostoliitossa valtionkomitean tasoisen KGB:n alaisuuteen ja Yhdysvalloissa erityisen Kotimaan turvallisuuden ministeriön alaisuuteen.

Tehtävät

Rajavalvontaan tyypillisesti liittyviä tehtäviä ovat valtion rajojen valvominen, rajan ylittävien henkilöiden ja ajoneuvojen tarkastaminen, laittomien rajanylitysten estäminen, laittomien tavaroiden (esimerkiksi aseet ja huumausaineet) maahantuonnin estäminen sekä rajaloukkaustapausten tutkiminen.

Suomessa rajavalvonnan tehtävänä on mahdollistaa sujuva ja turvallinen rajanylitysliikenne. Sen tehtäviin kuuluu myös saattaa luvattomasti rajan ylittäneet asianmukaiseen viranomaisprosessiin, kuten esimerkiksi turvapaikkaprosessiin.[2]

Suomessa Rajavartiolaitos toimii läheisessä yhteistyössä tullin kanssa. Rajavartiolaitoksen pääasiallinen vastuu on ihmisten rajaliikenteen valvonta kun taas kaiken tavaraliikenteen, niin rahdin kuin matkustajien mukana kulkevien tavaroiden valvonta kuuluu tullille. Tarvittaessa virka-apua pyydetään myös Poliisilta.

Katso myös

Lähteet

  1. Rajaturvallisuus Vastuualueet. Sisäministeriö. Viitattu 21.10.2018.
  2. Sisäministeri Ohisalon näkemys rajavalvonnan tehtävistä aiheutti närää Twitterissä - "Mitä ihmettä minä juuri luin?" Suomen Uutiset. 5.3.2020. Viitattu 5.3.2020.

Aiheesta muualla