Type a search term to find related articles by LIMS subject matter experts gathered from the most trusted and dynamic collaboration tools in the laboratory informatics industry.
Tämä on luettelo legendaarisista Ruotsin hallitsijoista. Ruotsin ensimmäisenä historiallisena kuninkaana voidaan pitää Eerik Voittoisaa tai hänen poikaansa Olavi Sylikuningasta, jotka hallitsivat 900-1000-lukujen vaihteessa. Monet listan hallitsijoista voivat olla pelkkiä legendaarisia, eivätkä todellisia kuninkaita. Useimmat lähteistä on paljon hallitusta myöhemmin kirjoitetut kronikat, saagat ja muut teokset.
Jos jotkut ynglingeistä olisivat oikeita historiallisia henkilöitä, he olisivat hallinneet muuttokaudella eli n. 375–550, ja sitä seuranneella Vendel-kaudella n. 550–790, ennen viikinkiaikaa. Historialliset todisteet varhaisesta geopolitiikasta Skandinaviassa viittaavat siihen, että suuremmat valtakunnat, kuten keskiaikainen Ruotsi, Tanska ja Norja, muodostuivat vasta myöhemmin viikinkiajalla. Vallan keskittämisen yhdelle monarkille uskotaan johtuvan tai ainakin liittyneen viikinkiretkien laajentumiseen, kun pikkukuninkaat kasvattivat valtaansa voimakkailla sotilaallisilla hankkeilla, jotka kohdistuivat sekä vieraisiin maihin, että heitä vastaan.
Nimi | Muinaisnorja | Ruotsi | Valtakausi | Lisätietoa |
---|---|---|---|---|
Gylfe | Gylve | Gylfi | Saagoissa kerrotaan kuinka hän huijasi viikinkien jumalia. Hyvin varhainen Skandinaviassa hallinnt kuningas. | |
Odin Vanha | Óðinn | Oden | 100-luvulla eaa. | Suvun perustaja. Hänet on myös samaistettu samannimiseen norjalaiseen mytologiseen hahmoon. |
Njord Rikas | Njörðr | Njord, Njärd | 100-luvulla eaa. | Odinin poika ja seuraaja, samaistettu samannimiseen norjalaiseen mytologiseen hahmoon. |
Yngvi-Frey | Yngvi-Freyr | Yngve-Frej, Yngve Frö | ajanlaskun alussa | Njordin poika ja seuraaja. Kuvataan myöhemmän viikinkiajan poliittisen keskuksen Vanhan Uppsalan perustajaksi. Ynglingien suku on nimetty hänen mukaansa. |
Fjölnir | Fjölnir | Fjölnölne | 1. vuosisadalla | Yngvi-Freyn poika ja seuraaja. Toisten mukaan hän hukkui simavatiin. |
Svegder | Sveigðir | Svegder | Fjölnirin poika ja seuraaja. | |
Vanlandi | Vanlandi | Vanlande | 100-luvulla | Svegderin poika ja seuraaja. |
Visbur | Vísburr | Visbur, Visburr | Vanlanden poika ja seuraaja. | |
Domalde | Dómaldr | Domalde | 100-200-lukujen vaihteessa | Visburin poika ja seuraaja. |
Domar | Dómarr | Domar | Domalden poika ja seuraaja. | |
Dyggvi | Dyggve | Dygve | 200-luvulla | Domarin poika ja seuraaja. |
Dag Viisas | Dagr Spaka | Dag den vise | Dyggvin poika ja seuraaja. | |
Agne Skjálfarbondi | Agni Skjálfarbond | Agne Skjalfarbondi | Dagin poika ja seuraaja. | |
Alarik ja Eerik | Alrekr ok Eiríkr | Alrik och Erik | 300-luvulla | Agnen poikia ja seuraajia. |
Yngvi ja Alf | Yngvi ok Álfr | Yngve och Alf | 300-luvulla | Alarikin pojat. Alarikin ja Eerikin seuraajia. |
Hugleik | Hugleik | Hugleik | Huglek Alfin poika; Yngvin ja Alfin seuraaja. | |
Haki | Haki | Hake Hednasson | 400-luvulla? | Tanskan merikuningas , joka valloitti Ruotsin ja kaappasi valtaistuimen Hugleikilta. |
Jörund | Jörundr | Jorund, Jörund, Järund | 400-luvulla | Eorund Yngvin poika ja Hugleikin serkku. Jörund otti valtaistuimen Hakilta. |
Aun Vanha | Aun hinn gamli | Aun, Ane, Ön, On, One | 400-luvun jälkipuoliskolla | Jörundin poika ja seuraaja. |
Halfdan | Halfdan | Halfdan, Halvdan | 400-500-lukujen vaihteessa | Oletettavasti valloitti Uppsalan Aunilta ja hallitsi siellä kuninkaana kaksikymmentä vuotta ja kuoli sitten luonnollisiin syihin, minkä jälkeen Aun palautettiin kuninkaaksi. |
Ale Vahva | Ale | Åle | Legendaarisen tanskalaisen Scylding-suvun kuningas; valloitti Uppsalan Aunilta ja hallitsi siellä kuninkaana 25 vuotta ennen kuin legendaarinen mestari Starkad tappoi hänet , minkä jälkeen Aun palautettiin kuninkaaksi. | |
Egil Tunnadolg | Egill Tunnudólgr | Egil Tunnadolg, Angantyr | n. ?–515 | Aunin poika ja seuraaja. |
Ottar Vendelcrow | Ótarr vendilkráka | Ottar Vendelkråka | n. 515–530 | Egilin poika ja seuraaja. |
Adils Mahtava | Aðils | Adils | 500-luvulla | Ottarin poika ja seuraaja. |
Östen | Eysteinn | Östen, Eystein | n. ?–600 | Eadgilsin poika ja seuraaja. |
Sölve | Sölve | Sölve Högnesson, Salve | n. 600–615? | Tanskan tai Geatishin merikuningas, joka valloitti Ruotsin ja anasti valtaistuimen Östeniltä. |
Ingvar Harra | Yngvar | Yngvar Harra | 600-luvun alussa | Ingvar Östenin poika, joka julistettiin kuninkaaksi ruotsalaisten murhattua Sölve. Tapettin Virossa |
Anund Brautönundr | Anundr, Bröt-Anundr | Bryt-Önund | 600-luvun puolivälissä | Ingvarin poika ja seuraaja. |
Ingjald Illråde | Ingjaldr hinn illráð | Ingjald illråda | 600-luvulla | Anundin poika ja seuraaja. Ynglinga-saagan mukaan Ruotsin valloitti Scanian kuningas Iivar Vidfamne. Ingjaldin pojasta Olavi Puunhakkaajasta tuli myöhemmin Norjan Kaunotukan suvun kuninkaiden esi-isä. |
Koska Iivar Vidfamnesta kerrotaan vain islantilaisissa saagoissa, on hyvin epätodennäköistä, että näin laajaa imperiumia olisi ollut olemassa. Kuten Ynglingien kuninkaiden kohdalla, Iivar Vidfamnen tai hänen jälkeläistensä saagoissa ei puhuta tarkoista päivämääristä, mutta hänen hallituskautensa arvioidaan tapahtuneen 700-luvulla. Koska Iivarilla kerrotaan olleen laaja valtakunta, johon kuului osia Britanniasta ja Pohjois-Saksasta, on epätodennäköistä, että myöhemmät kirjailijat Euroopassa eivät olisi kirjoittaneet hänestä, jos hän olisi ollut olemassa. On mahdollista, että saaga säilyttää osan totuudesta, mutta suuri osa siitä, mitä Iivar Vidfamnesta on sanottu, pidetään ylleensä legendaarisena.
Nimi | Muinaisnorja | Ruotsi | Valtakausi | Lisätietoa |
---|---|---|---|---|
Iivar Vidfamne | Ívarr inn viðfaðmi | Ivar Vidfamne | n. 635?–700 | Suvun perustaja, syrjäytti Ynglingien viimeisen kuninkaan. |
Harald Sotahammas | Haraldr hilditǫnn | Harald Hildetand | 700-luvulla | Iivarin Tanskan vasallikuninkaan Randverin ja Iivarin tyttären Alfhildin poika. Hän otti hallintaansa suurimman osan Iivarin entisestä valtakunnasta. |
Sigurd Sormus | Sigurðr Hringr | Sigurd Ring | 700-luvun lopulla | Voitti Haraldin legendaarisessa Bråvallan taistelussa 700-luvun puolivälissä. Hallitsi sitten Ruotsia ja Tanskaa. |
Östen Beli | Eysteinn hinn illráði | Östen Illråde/Östen Beli | 700-luvulla | Harald Sotahampaan poika, peri Ruotsin. Hän hallitsi siihena asti, kunnes maan valloitti tanskalainen tai ruotsalainen viikinki Ragnar Lodbrok. |
Munsö-suku on varhaisin kuninkaallinen suku, joka mainitaan Islannin saagoissa, ja myös keskiaikaisissa ruotsalaisissa lähteissä. Vaikka vain muutamia esimerkkejä on säilynyt, keskiaikaiset ruotsalaiset kuningasluettelot alkavat suurimmilta osin Olavi Sylikuninkaasta, Ruotsin ensimmäisestä kristitystä kuninkaasta. Islantilaisissa lähteissä, kuten 1100- ja 1300-luvun Langfeðgatalissa, tätä Olavia pidetään huomattavasti vanhemman suvun myöhäisenä hallitsijana, joka ulottuu legendaariseen viikinkiin Ragnar Lodbrokiin.
Nimi | Muinaisnorja | Ruotsi | Valtakausi | Lisätietoa |
---|---|---|---|---|
Ragnar Lodbrok | Ragnarr Loðbrók | Ragnar Lodbrok | n. ?–865 | Varhaisin Langfeðgatalissa mainittu kuningas. Ragnar valloitti Ruotsin Östen Beliltä Hervörin saagan mukaan. Sigurd Sormuksen poika. |
Björn Rautakylki | Bjǫrn Járnsíða | Björn Järnsida | 800-luku | Ragnar Lodbrokin poika ja seuraaja. |
Eerik II Björnsson | Eiríkr Bjǫrnsson | Erik Björn | 800-luvulla | Björn Ironsiden poika ja seuraaja. |
Eerik III Refilsson | Eiríkr | Erik | 800-luvulla | Refilin poika, Björn Ironsiden poika ja Eerik Björnssonin seuraaja. |
Anund Uppsala ja | Anundr Uppsali, Bjǫrn | Anund Uppsale
och Björn på Högen |
800-luvulla | Eerik Björnssonin pojat ja Eerik Refilssonin seuraajat. |
Eerik iv Anundsson | Eiríkr Anundrsson | Erik | ?–882 | Anund Uppsalen poika ja seuraaja. |
Björn Eriksson | Bjǫrn Eiríkrsson | Björn | n. 882–932? | Eric Anundssonin poika ja seuraaja. |
Eerik Voittoisa ja Olavi Björnsson | Eiríkr inn sigrsæli ok Óláfr | Erik Segersäll och Olof | n. 970–995, 970–975 | Björn Erikssonin poikia ja seuraajia. Eerik Voittoisa on Ruotsin ensimmäinen todellinen historiallinen kuningas. Olavi taas legendaarinen. |
Lähetyssaarnaaja Ansgar matkusti Ruotsiin useita kertoja 800-luvulla yrittääkseen kristillistää maan. Hänen ystävänsä Pyhän Rimbertin Vita Ansgarin kirjoituksissa mainitaan useita Ruotsin kuninkaita, jotka kaikki edeltävät Eerik Voittoisaa. He tapasivat Birkassa, joka oli tuolloin tärkeä viikinkiajan kauppakaupunki. Vita ei anna sukututkimustietoja kuninkaista. Siinä kerrotaan neljä kuningasta:
Viikinkiajan kuninkaita koskevissa lähteissä 1000-luvulla työskennellyt ja Ruotsin kuninkaista kirjoittanut Aadam Bremeniläinen on ajaltaan ja paikaltaan paljon lähempänä kuvaamiaan kuninkaita, kuin islantilaiset saagat 1200-luvulla. Islantilaiset lähteet eroavat olennaisesti hänen työstään, eivätkä ainoastaan Olavi Sylikuningasta edeltäneiden kuninkaiden osalta. Eerik Voittoisan suorana edeltäjänä islantilaiset lähteet mainitsevat Björn Erikssonin, jota edelsi Eerik Anundsson. Vita Ansgarista löydettyjen kuninkaiden lisäksi Aadam kirjoittaa, että Eerikiä edelsi Anund/Emund Eriksson, jota puolestaan edelsi Eerik Ringsson ja Emund/Anund Ringsson, Ring-nimisen kuninkaan pojat ja seuraajat.
Sparlösan riimukivi, luotu n. 800, mainitsee useita nimiä, mukaan lukien Alríkr epäselvässä yhteydessä, Eiríkr viitaten kuninkaaseen Uppsalassa noin vuonna 800 ja Eyvísl tämän Eiríkrin poikana. Missään kirjallisessa lähteessä ei mainita kuningasta nimeltä Eyvísl, eikä kivestä käy ilmi, oliko hän kuninkas vai pelkkä prinssi.