Type a search term to find related articles by LIMS subject matter experts gathered from the most trusted and dynamic collaboration tools in the laboratory informatics industry.
| Korintti | |
|---|---|
| Κόρινθος | |
 Antiikin Korintin arkeologista aluetta: Lekhaionin tie, taustalla Akrokorintti. |
|
| Sijainti | |
  Korintti |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Archaía Kórinthos, Kórinthos, Korinthia, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi |
noin 700 eaa.–146 eaa. 44 eaa.–200 jaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Korinthia |
| Aiheesta muualla | |
Korintti (m.kreik. Κόρινθος, Korinthos; lat. Corinthus; suomeksi joskus myös Korintto, Korintos) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Korinthiassa Peloponnesoksen niemimaan koillisosassa Kreikassa.[1][2][3][4] Se sijaitsi nykyisen Archaía Kórinthoksen kylän paikalla noin kuusi kilometriä lounaaseen nykyisestä Kórinthoksen kaupungista.[5]
Korintti oli arkaaisella ja klassisella kaudella yksi Kreikan merkittävimpiä kaupunkivaltioita ja kauppakaupunkeja erityisesti keskeisen sijaintinsa vuoksi. Kaupunki oli myös kooltaan yksi Kreikan suurimpia. Roomalaiset tuhosivat kaupungin vuonna 146 eaa. ja perustivat sen uudelleen siirtokuntanaan vuonna 44 eaa. Roomalaisella ajalla kaupunki toimi Achaean provinssin pääkaupunkina ja nousi silloin uuteen kukoistukseen.
Korintti sijaitsi strategisella paikalla noin 10 kilometriä lounaaseen Korintin kannaksesta. Sen kohdalla kohtasivat sekä kannasta pitkin että sen poikki kulkeva liikenne. Kaupungilla oli kaksi satamaa, Lekhaion Korintinlahden puolella noin 3 kilometrin päässä ja Kenkhreai Saroninlahden puolella noin 10 kilometrin päässä. Näin Korintti pystyi käymään kauppaa ja toimimaan laivastollaan sekä itään että länteen. Korintti hallitsi poikittaista liikennettä kannaksen yli ylläpitämällä sen poikki kulkenutta Diolkosta eli laivojen vetotietä. Diolkoksen kummassakin päässä oli kaksi pienempää satamaa, Skhoinos ja Poseidona.[3][4][6]
Kaupungin eteläpuolella sijaitsi sen korkea akropolis eli linnavuori Akrokorintti, joka on suurin kaikista kreikkalaisista linnavuorista. Akrokorintti oli suojattu kolmitasoisilla muureilla ja siellä oli vesilähde, minkä johdosta se oli voimakas linnoitus ja usein avain koko Peloponnesoksen hallintaan. Kaupunki ja Akrokorintti oli yhdistetty Lekhaionin satamaan pitkillä muureilla Ateenan ja Pireuksen yhdistäneiden kuuluisampien Pitkien muurien tavoin. Muurit ympäröivät laajan alueen, joka oli suurempi kuin klassisen kauden Ateenan muurien ympäröimä alue.[3]
Korintin hallussa ollut alue eli Korinthia ulottui lännessä Nemeaan, idässä kannaksen poikki Krommyoniin, etelässä Epidauroksen ja Mykenen rajoille ja pohjoisessa Peraioniin.[4] Korintin alaisuuteen kuului muun muassa Isthmia ja sen Poseidonin pyhäkköalue.
Korintin paikka on ollut asuttu varhaiselta neoliittiselta kaudelta lähtien. Varhaisimmat löydöt ovat ajalta 6500–5750 eaa. Paikka oli edelleen asuttu koko pronssikauden ajan. Kreikkalaisen perinteen mukaan Korintin alkuperäinen nimi oli Efyra. Kreikkalaisessa mytologiassa nimi oli peräisin samannimiseltä jumalattarelta, joka myytin mukaan perusti sen. Nimi Korinthos oli myyteissä peräisin Korinthokselta, jota myös pidettiin kaupungin perustajana ja kuninkaana. Nimi on hyvin vanha, sillä se on -inthos-päätteineen alkuperältään esikreikkalainen ja peräisin kreikkalaisten tuloa edeltäneiltä pelasgeilta.[2][3][4][6][7]
Mykeneläisellä pronssikaudella Korintin alue jäi sen mahtavamman naapurin Argoksen varjoon. Homeroksen Iliaan Laivaluettelossa Korintti mainitaan kuitenkin vauraana kaupunkina.[2][3] Mykeneläiselle kaudelle sijoittuvassa mytologiassa Korintin kuninkaisiin kuuluvat muun muassa Kreon, Sisyfos ja Glaukos. Korintti liittyy myös muun muassa taruihin Bellerofonista ja Pegasoksesta sekä Medeiasta.[7][2] Korintin mykeneläiset kuninkaat ajoitetaan kuvitteellisessa kronologiassa noin vuosille 1230–1000 eaa.[7]
Alkuvaiheessa Korintin alueen asutus koostui erillisistä hajallaan olleista kylistä.[8] Varsinainen Korintin kaupunki vaikuttaa perustetun 900-luvulla eaa. Se syntyi Akrokorintin pohjoispuolelle. Perinteen mukaan kaupungin perustivat doorilaiset, mahdollisesti argoslaiset, sen jälkeen kun doorilaiset olivat valloittaneet alueen noin 1000 eaa. Kaupunkia hallitsivat alun perin kuninkaat, myöhemmin oligarkit, joista merkittävin suku olivat aiemmin itsekin kuninkaina toimineet Bakkhiadit.[2][3][4][6][7]
Bakkhiadien johdolla Korintista kehittyi arkaaisella kaudella 700-luvulla ja 600-luvun eaa. alkupuolella keskeinen kauppakaupunki, merivalta ja siirtokuntien perustaja, ja kaupungista tuli vähitellen yksi Kreikan merkittävimmistä kaupunkivaltioista.[2][3][6]
Korintissa tuotettiin omintakeista niin kutsuttua korinttilaista keramiikkaa sekä muun muassa kehitettiin keramiikan mustakuviotekniikka.[2][8] Korintti oli myös merkittävä laivanrakennuksen keskus. Thukydideen mukaan korinttilaiset rakensivat ensimmäisinä kolmisoutuja 700-luvulla eaa.[9] Varhaisimmat merkittävämmät rakennusjäänteet kaupungissa ovat noin 600-luvulta eaa. peräisin olevat Apollonin temppelin varhaisimman vaiheen jäänteet.[4]
Oligarkia vaihtui tyranniaan vuonna 657/656 eaa., kun Kypselos nousi ensimmäiseksi tyranniksi. Bakkhiadit, joihin kuului tuolloin muun muassa Demaratos, ajettiin kaupungista. Kypselosta seurasi tyrannina hänen poikansa Periandros vuonna 627/625 eaa. Korintin tyrannia on merkittävimpiä esimerkkejä varhaisesta kreikkalaisesta tyranniasta.[7][10] Tyrannian kautta voidaan pitää kaupungin suuruuden aikana. Tyrannit jatkoivat aiempaa politiikkaa, kuten kaupan kehittämistä ja siirtokuntien perustamista.[10][2][3] Korintin perustamiin siirtokuntiin kuuluvat muun muassa Korkyra, Leukas, Syrakusa, Ambrakia, Apollonia, Epidamnos ja Poteidaia.[11]
Lopulta Periandros menetti kannatustaan julmuutensa vuoksi, mutta kykeni pysymään vallassa kuolemaansa vuoteen 585 eaa. saakka. Periandrosta seurasi tyrannina hänen sukulaispoikansa Psammetikhos eli Kypselos II, mutta tämän kausi jäi lyhyeksi, sillä hänet murhattiin vuonna 582 eaa. Näin tyrannia oli kukistettu.[7] Tämän jälkeen Korinttia hallitsi maltillinen oligarkia, jossa valta oli kahdeksalla hallintovirkamiehellä (probuloi) ja 80 miehen neuvostolla (bule), perustuen kaupungin kahdeksaan heimoon.[10][12]
Persialaissotien aikana 400-luvun eaa. alkupuolella kaupungilla oli suuri merkitys, koska sillä oli paitsi keskeinen sijainti myös suuri laivasto.[2] Vuonna 480 eaa. perustettua kreikkalaisten kaupunkien liittoa Persiaa vastaan kutsutaan Korintin liitoksi.[13] Sodan jälkeen kaupungin merkitys väheni Ateenan noustessa. Peloponnesolaissodassa Korintti oli liittoutunut Spartan kanssa Ateenaa vastaan.[3][4] Eräs sodan alkusyistä oli se, että Korkyra kapinoi entistä emämaataan Korinttia vastaan Ateenan avustuksella. Korintin ympäröinyt muuri rakennettiin 400-luvulla eaa.[8]
Peloponnesolaissodan jälkeen Korintti kääntyi Ateenan puolelle Spartaa vastaan niin kutsutussa Korintin sodassa vuosina 395–387 eaa. Sodan aikana vuonna 392 eaa. Korintin oligarkkinen hallinto korvattiin demokraattisella, mutta oligarkia palautettiin pian sodan jälkeen vuonna 386 eaa. Timofanes yritti nousta tyranniksi vuonna 365 eaa., mutta hänen veljensä Timoleon vastusti tätä, ja lopulta Timofanes murhattiin.[7]
Khaironeian taistelun jälkeen vuonna 338 eaa. Korintti jäi muun Kreikan tavoin Makedonian vallan alle. Vuonna 338 eaa. kreikkalaiset kaupunkivaltiot perustivat Makedonian Filippos II:n johdolla uuden Persian vastaisen Korintin liiton, jonka kokoontumispaikka kaupungista tuli. Samalla sinne perustettiin makedonialainen varuskunta.[2][13][3] 300-luvulla eaa. kaupunginmuurit ulotettiin myös Lekhaionin satamaan saakka.[8]
Korintti järjesti Isthmian kisoja sen alaisuuteen kuuluneessa Isthmiassa.[14] Satamakaupunkina ja Afroditen kulttikeskuksena kaupunki tunnettiin huonomaineisena, ja siellä kerrotaan olleen paljon prostituoituja.[11] Hellenistisenä aikana 300-luvulla eaa. kaupungissa vaikutti muun muassa tunnettu kyynikko Diogenes.
Aratos Sikyonilainen valloitti kaupungin makedonialaisilta vuonna 243 eaa. Tämän jälkeen kaupunki liittyi Akhaian liittoon. Vuonna 197 eaa. Korintista tuli liiton pääkaupunki, ja vuonna 148 eaa. kaupunki oli johtavia voimia liiton taistelussa Roomaa vastaan.[7] Rooma kukisti Akhaian liiton vuonna 146 eaa. ja roomalaisen kenraali Mummiuksen armeija tuhosi koko Korintin. Kaikki kaupungin miespuoliset asukkaat surmattiin ja naiset ja lapset myytiin orjiksi. Tämän jälkeen kaupungin paikka säilyi lähes autiona sata vuotta. Maanviljelysmaat vuokrattiin ager publicus -periaatteella kahden vuoden välein.[3][4][6][8] Isthmian kisojen järjestäminen siirtyi väliaikaisesti Sikyonin vastuulle.[14]
Kaupunki syntyi uudelleen kun Julius Caesar perusti paikalle Colonia Laus Julia Corinthiensis -nimisen kolonian eli siirtokunnan vuonna 44 eaa. Siirtokuntaan muutti alussa 16 000 asukasta. Tämän jälkeen kaupunki nousi vähitellen uuteen kukoistukseen. Kaupungista tehtiin roomalaisen Achaean provinssin pääkaupunki. Ensimmäisellä vuosisadalla jaa. kaupunkia rakennettiin laajasti, ja sinne tehtiin muun muassa uusi agora eli forum sekä useita temppeleitä, kylpylöitä ja teattereita.[3][4][6] Vespasianuksen aikana noin vuonna 70 jaa. alueelle perustettiin myös toinen siirtokunta, Colonia Julia Flavia Augusta Corinthiensis.[8]
Roomalaisesta Korintista tuli myös merkittävä varhaiskristillinen keskus. Apostoli Paavali vaikutti kaupungissa noin puolen vuoden ajan noin vuonna 52 jaa.[6][15] ja kirjoitti myöhemmin sen seurakunnalle niin kutsutut Korinttilaiskirjeet eli Ensimmäisen ja Toisen kirjeen korinttilaisille. Korintissa kehittyi niin kutsuttu korinttilainen pylväsjärjestelmä, joka oli kolmas keskeisistä kreikkalaisista pylväsjärjestelmistä.[11][16]
Korintti säilyi merkittävänä kaupunkina myöhäisantiikin ajalle saakka. Barbaarit tuhosivat kaupunkia 200- ja 300-luvuilla jaa. Se kärsi tuhoja erityisesti Alarikin johtamien visigoottien hyökkäyksessä vuonna 395. Lisäksi alueella oli suuret maanjäristykset vuosina 375 ja 521. Vuonna 542 puolet hengissä säilyneestä väestöstä kuoli kulkutautiin. 500-luvulla Korinttia hävittivät myös slaavit.[2][3][6]
Bysanttilaisella ja osmanivallan ajalla asutus taantui. Akrokorintti säilyi kuitenkin merkittävänä linnoituksena. Linnavuoren turkkilaiset antautuivat Kreikan armeijalle vuonna 1822, ja alueesta tuli osa uutta Kreikan valtiota. Alueella oli suuri maanjäristys vuonna 1858, jolloin kaupungin antiikin ajalta periytynyt paikka hylättiin.[11] Uusi Korintin eli Kórinthoksen kaupunki perustettiin Korintinlahden rannalle noin kuusi kilometriä koilliseen vanhasta paikasta. Vanhan Korintin paikalle jäi pienempi asutus, joka tunnetaan nykyisin Archaía Kórinthoksen kylänä.
Kaupungin arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1886 Wilhelm Dörpfeldin johdolla. Vuodesta 1896 kaivauksia on suorittanut American School of Classical Studies at Athens eli Yhdysvaltain arkeologinen koulu Ateenassa.[3]
Suurin osa Korintin kaupungin raunioista on peräisin roomalaiselta ajalta, jolloin kaupunki rakennettiin uudelleen. Varhaisemman, roomalaisten tuhoaman kaupungin agoran arvellaan olleen samalla paikalla kuin roomalaisen ajan agora. Varhaisemmista rakennuksista säilyivät roomalaiselle ajalle samalla paikalla muun muassa Apollonin temppeli, Etelästoa, Asklepieion, teatteri sekä Peirenen ja Glauken lähdekaivot, sillä niistä oli säilynyt tarpeeksi, jotta ne kunnostettiin. Akrokorintin rauniot puolestaan ovat pääosin vielä myöhemmältä ajalta, bysanttilaiselta keskiajalta ja osmanivallan ajalta, jolloin sitä käytettiin edelleen linnoituksena. Kaupungin rakennukset oli pääosin tehty paikallisesta kalkkikivestä.[4]
Arkeologisella alueella toimii Antiikin Korintin arkeologinen museo, jossa on alueelta löydettyä esineistöä.
Korintin linnavuori tunnettiin nimellä Akrokorintti. Homeros käytti siitä kaupungin vanhaa nimeä Efyra.[17] Vuorella on linnoitusten jäänteitä kaikista sen historian vaiheista. Laajemmin vuori linnoitettiin ensimmäisen kerran arkaaisella kaudella 600-luvun eaa. lopulla tai 500-luvun eaa. alkupuolella. Klassisella kaudella 300-luvulla eaa. vuorelle rakennettiin laajat, noin 2,5 kilometriä pitkät muurit. Viimeisen vaiheen linnoitus koostuu kolmesta sisäkkäisestä muurista.
Klassisella ja hellenistisellä kaudella yläkaupungin merkittävimpiin rakennuksiin kuului Afroditen temppeli. Se oli rakennettu alun perin 600-luvulla eaa. ja uudelleen 400-luvulla eaa. Sen lisäksi linnavuorella oli lukuisia muita pyhäkköjä.
Yleiskuva
Korintin kaupungin varsinaisen arkeologisen alueen merkittävimmät rakennukset ja rakennelmat ovat (numerot viittaavat kaavakuvaan):
|
|
Agora
Roomalaisaikaisen, pääosin ensimmäisellä vuosisadalla rakennetun kaupungin keskus oli agora eli forum, jonka koko oli noin 160 × 80 metriä. Se oli reunustettu erilaisilla liiketiloilla ja julkisilla rakennuksilla. Agoran pohjoislaitaa reunusti Luoteisstoa (joskus Pohjoisstoa), jonka pituut oli noin 101 metriä. Etelälaidalla sijaitsi Etelästoa, jonka pituus oli noin 164 metriä. Siihen liittyi lukuisia muita rakennuksia, joissa oli muun muassa erilaisia virkamiesten toimitiloja. Etelästoan edessä oli bema eli puhujankoroke, jossa perimätiedon mukaan myös apostoli Paavalia syytettiin; tämän vuoksi paikalle rakennettiin bysanttilaisella ajalla kirkko.[15]
Agoran itälaidalla sijaitsi Juliusten basilika. Länsilaidalla oli Babbiuksen rotunda sekä suuri joukko pieniä temppeleitä: pohjoisesta etelään lukien Hermeen, Apollonin, Poseidonin ja Herakleen temppelit sekä Pantheon ja Venus Fortunan temppeli. Agoran keskellä oli alttari.
Agoran pohjoispuolella niin sanotulla temppelikukkulalla sijaitsi alakaupungin merkittävin temppeli, Apollonin temppeli. Se rakennettiin alun perin 600-luvun eaa. alkupuolella ja se tuhoutui noin vuonna 580 eaa. Uusi temppeli, jonka rauniot ovat paikalla edelleen, rakennettiin noin vuonna 560–540 eaa. Se oli peripteraalitemppeli, jossa oli 6 × 15 pylvästä, ja edusti doorilaista tyyliä. Temppelin koko oli noin 21 × 53 metriä.[4][6]
Lekhaionin tie ja muut kadut
Lekhaionin tie oli Korintin pohjois-eteläsuuntainen pääkatu ja Caesarin perustaman roomalaisen kolonian asemakaavan cardo maximus. Sen pituus oli noin kolme kilometriä ja se johti agoralta Korintinlahden rantaan Lekhaionin satamaan. Tien alkupisteessä agoran pohjoislaidalla oli Propylon eli porttirakennus. Tie kivettiin kalkkikivilaatoilla keisari Vespasianuksen aikana ja se oli käytössä 1200-luvulle saakka. Tietä on kaivettu esiin noin 107 metrin matkalta.[2][18]
Itä-länsisuunnassa kaupungissa kulkivat roomalaisen asemakaavan decumanus-kadut.[19]
Lähdekaivot
Peirenen lähde oli kreikkalaisessakin mytologiassa esiintyvä lähde, joka sijaitsi agoran pohjoislaidalla Lekhaionin tien alkupään itäpuolella. Roomalaisella ajalla paikalle rakennettiin suurikokoinen lähdekaivorakennus. Toinen keskeinen lähde agoran läheisyydessä oli samoin mytologiaan kytkeytynyt Glauken lähde.
Muut agoran ympäristön rakennukset
Agoran länsipuolella sijaitsi Octavian temppeliksi oletettu rakennus, johon viitataan tutkimuksessa myös nimellä Temppeli E. Siinä oli kaksi rakennusvaihetta. Ensimmäinen, doorilaista tyyliä edustanut temppeli oli Augustuksen tai Caligulan ajalta. Myöhempi temppeli edusti korinttilaista tyyliä. Temppeli oli ympäröity pylväspihalla, jonka koko oli noin 125 × 80 metriä.[20]
Agoran luoteiskulman lähellä heti Glauken lähteen itäpuolella sijaitsi niin kutsuttu Temppeli C, jota on ehdotettu muun muassa Hera Akraian temppeliksi. Myös se oli rakennettu Augustuksen ajalla. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja se oli myös ympäröity pylväspihalla.[21]
Etelästoan eteläpuolella sijaitsi Eteläinen basilika. Agoran pohjoispuolella Lekhaionin tien varrella hieman alempana sijaitsivat muun muassa niin kutsuttu Lekhaionin tien basilika länsipuolella sekä Apollonin peribolos ja Eurykleen kylpylä itäpuolella.
Pohjoinen agora
Pohjoinen agora sijaitsi keskusta-alueen pohjoisosassa temppelikukkulan pohjois- ja Lekhaionin tien länsipuolella. Se rakennettiin ensimmäisen vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla. Se muodostui suuresta peristyylipihasta, jonka koko oli noin 58 × 58 metriä. Sisäpuolella pihaa reunusti doorilainen pylväikkö. Ympäröineessä rakennuksessa oli 50 huonetta.[22]
Teatterit ja areenat
Korintin teatteri sijaitsi keskusta-alueen luoteisosassa. Sen eteläpuolella sijaitsi pienempi Odeion eli musiikkiteatteri. Noin 1,2 kilometriä agoralta koilliseen sijaitsi amfiteatteri.[23]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korintti Wikimedia Commonsissa
LIMS forum content by LIMS forum members is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International License. Based on a work at www.limsforum.com.
