Type a search term to find related articles by LIMS subject matter experts gathered from the most trusted and dynamic collaboration tools in the laboratory informatics industry.
Kaksoissidos on kovalenttinen sidos, jossa kaksi atomia jakaa kaksi elektroniparia.[1] Kaksoissidos kuvataan yleisesti Lewis-rakenteella, esimerkiksi:
Hiilten välinen kaksoissidos selitetään usein molekyyliorbitaaliteorian käsittein. Siten kaksoissidos koostuu limittyneiden sp2-orbitaalien σ-sidoksesta ja sivuttaislimittyneiden, internuklisen akselin suhteen kohtisuorien p-orbitaalien π-sidoksesta.[2] Sitova σ-orbitaali on internuklisen akselin suhteen lieriömäinen.[2] Sitovalla π-orbitaalilla on solmutaso ja se on antisymmetrinen sidoksen kiertymiselle internuklisen akselin suhteen. Hajottava π-orbitaali on symmetrinen kiertymiselle ja sillä on solmutaso internuklisen akselin sijasta sidosorbitaalien välissä.[1] Hajottava orbitaali on korkeaenergiaisempi kuin sitova.[1] Lokalisoituneessa π-sidoksessa elektronit ovat sitovalla orbitaalilla. Esimerkiksi neutraalin eteenin π-sidos on lokalisoitunut.[1] Kuitenkin elektronit voivat esimerkiksi UV-säteilyn vaikutuksesta virittyä hajottavalle orbitaalille.
Eteenin kaksoissidos on 133 pm pitkä ja energialtaan 611 kJ/mol. Etaanin yksinkertainen sidos on vastaavasti 154 pm pitkä ja energialtaan 376 kJ/mol. Kaksoissidos on siis lyhyempi ja energialtaan suurempi kuin yksinkertainen sidos.[3] Kaksoissidos ei silti energialtaan vastaa kahta yksinkertaista sidosta.