Type a search term to find related articles by LIMS subject matter experts gathered from the most trusted and dynamic collaboration tools in the laboratory informatics industry.
John Maxwell Coetzee | |
---|---|
John M. Coetzee Varsovassa Puolassa 7. kesäkuuta 2006. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. helmikuuta 1940 Kapkaupunki, Etelä-Afrikan unioni |
Kansalaisuus |
Etelä-Afrikka[1] Australia |
Ammatti | kirjailija, kirjallisuuden professori |
Kirjailija | |
Äidinkieli | afrikaans |
Tuotannon kieli | englannin kieli, afrikaans, hollanti |
Esikoisteos | Hämärän maat (1974) |
Palkinnot | |
Booker-palkinto (1983, 1999) |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
John Maxwell Coetzee[2] (alk. John Michael Cotzee; s. 9. helmikuuta 1940) on eteläafrikkalainen kirjailija. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 2003.[3]
Coetzeen alkuperäinen nimi on John Michael Coetzee, mutta hän muutti myöhemmin toisen nimensä. Coetzee opiskeli Kapkaupungin yliopistossa englantia ja matematiikkaa. 1960-luvulla hän muutti Lontooseen ja työskenteli IBM:n ohjelmoijana. Hän suoritti jatko-opintoja kirjallisuudessa Teksasin yliopistossa Yhdysvalloissa ja sai tohtorin arvon kirjallisuudessa[1]. Hän opetti englantia ja kirjallisuutta Buffalon yliopistossa (SUNY) New Yorkissa vuoteen 1971 saakka. Samana vuonna hän haki pysyvää oleskelulupaa, muttei saanut sitä, koska oli osallistunut mielenosoituksiin Yhdysvaltain käymää Vietnamin sotaa vastaan.
Coetzee palasi Etelä-Afrikkaan vuonna 1971 saatuaan englantilaisen kirjallisuuden professuurin Kapkaupungin yliopistossa[1]. Jäätyään eläkkeelle 2002 hän muutti Adelaideen Australiaan[1], missä hän sai Adelaiden yliopiston englannin laitoksen kunniajäsenyyden. Maaliskuussa 2006 hän sai Australian kansalaisuuden. Syyksi muuttoon on esitetty, että oikeus asua Etelä-Afrikassa perustuu Coetzeen mukaan petokseen, siirtomaavalloitukseen, minkä voi lukea hänen teoksestaan Kesä.
Coetzee kuvaa romaaneissaan eteläafrikkalaista apartheidia eri yhteiskuntakerrosten näkökulmasta. Hän välttelee poleemisuutta ja reportaasimaisuutta. Apartheid on kuitenkin universaalisti pahan ilmaus. Hän ankkuroi hätkähdyttävät tarinansa allegoriseen tai symboliseen kuvastoon eikä osoittele syyllisiä. Allegorisuus ei estä sitä, että Coetzeen kielellinen kuvaus on konkreettista, jopa piinallisen pikkutarkkaa. [4]
Coetzee on ensimmäinen kirjailija, joka on saanut Booker-palkinnon kahteen kertaan: teoksistaan Michael K:n elämä (1983) ja Häpeäpaalu (1999). Julkisuutta välttelevä Coetzee ei saapunut noutamaan palkintojaan.[5]
Coetzee on ollut naimisissa vuosina 1963–1980.[1]