Type a search term to find related articles by LIMS subject matter experts gathered from the most trusted and dynamic collaboration tools in the laboratory informatics industry.
Intel Pentium Pro on Intelin valmistama kuudennen sukupolven x86-arkkitehtuuriin perustuva suoritin. Se julkaistiin marraskuussa 1995. Intelin oli tarkoitus korvata Intel Pentium Pentium Pro:lla, mutta lopulta suoritin sai jalansijaa vain palvelinkäytössä. Suorittimen korvasi Intel Xeon.
Nimestään huolimatta Pentium Pro on hyvin erilainen kuin Pentium. Se perustui täysin uuteen P6-ytimeen, josta muokattua versiota käytettiin myöhemmin Intel Pentium II:ssa, Intel Pentium III:ssa ja Intel Pentium M:ssä. P6-ydin pilkkoo monimutkaiset CISC-tyyppiset x86-käskyt pienemmiksi RISC-tyyppisiksi käskyiksi, jotka se sitten suorittaa. P6 pystyy suorittamaan kolmea käskyä rinnakkain Pentiumin kahden sijaan ja se pystyy myös uudelleenjärjestelemään käskyjä lennossa.
Suorittimen liukuhihnaa on myös selvästi pidennetty, noin 14-vaiheiseksi Pentiumin 5-vaiheisesta. Tämä mahdollistaa suuremmat kellotaajuudet samalla valmistustekniikalla, tosin suurempi hyöty tästä tuli vasta myöhäisempien P6-pohjaisten suorittimien kuten Pentium IIn myötä.
Pentium Pro sisältää lukuisia parannuksia haarautumisen ennakointiin. Siinä oli uusi käsky, CMOV, jota käyttämällä jossain tilanteissa pystyttiin välttämään haarautuminen kokonaan. Pentium Pro:n suorituskyky ajettaessa 32-bittistä koodia oli erinomainen, mutta 16-bittistä koodia ajettaessa se hävisi jopa tavalliselle Pentiumille. Koska siihen aikaan suurin osa kotikäyttäjien käyttämistä ohjelmista oli 16-bittistä, Pentium Pro ei saavuttanut suosiota kotikäyttäjien keskuudessa. Intel täytti tämän aukon tuotevalikoimassaan julkistamalla Pentium MMX:n.
Pentium Pro käytti jättimäistä Socket 8 -suoritinkantaa. Siinä oli 256 tai 512 kilotavua välimuistia, erillisellä piirillä kuin suoritin mutta silti samassa pakkauksessa. Myöhemmin julkaistiin yhden megatavun välimuistia käyttävä malli. Kaikki mallit olivat kalliita, sillä kehittymättömistä tuotantotekniikoista johtuen Pentium Pro:n saanti oli huono ja tuotantokustannukset siten korkeat. Suoritin toimi 150, 166, 180 tai 200 megahertsin kellotaajuudella. Ulkoinen väylä oli 60 tai 66 MHz. Pentium Pro:ta käytettiin usein monisuoritinkokoonpanoissa.
Pentium Pro:n seuraajaksi sanotaan usein Pentium IIsta, joka oli käytännössä Pentium Pro, johon oli lisätty MMX-käskyt sekä 16-bittistä suorituskykyä oli paranneltu, ja välimuistirakennetta muutettu, mutta tosiasiassa varsinainen Pentium Pron seuraaja oli Pentium IIn pohjalta tehty kalliimpi Pentium II Xeon; Pentium II ei kyennyt toimimaan neljän suorittimen monisuoritinkokoonpanoissa ja se oli enemmän lähinnä Pentium MMXn korvaaja.