Type a search term to find related articles by LIMS subject matter experts gathered from the most trusted and dynamic collaboration tools in the laboratory informatics industry.
Insesti (lat. incestus 'siveetön') eli sukurutsa (myös sukurutsaus) on toisilleen läheistä sukua olevien henkilöiden välistä sukupuolista kanssakäymistä. Insesti on yleismaailmallisesti tabu, ja se on useimmissa maissa laitonta. Joissakin maissa täysi-ikäisten vapaaehtoista insestiä ei ole säädetty laissa rangaistavaksi. Yleensä laillisuuden perusteena on ajattelutapa, ettei tekoon tarvitse puuttua lainsäädännöllä. Laillista se on muun muassa Hollannissa, Ranskassa, Espanjassa, Turkissa, Venäjällä, Kiinassa ja Israelissa.[1] Suurin osa nykyuskonnoista kieltää sukurutsauksen.
Alaikäisiin kohdistuvaa insestiä pidetään samalla lasten seksuaalisena hyväksikäyttönä. Insestin tapauksessa lainsäädäntö voi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön osalta olla ankarampi kuin muulloin, mm. Suomessa suojaikäraja on yleensä 16, mutta biologisen vanhemman ja lapsen välillä raja on kuitenkin 18. Täysikasvuisten ihmisten välisen insestin kieltoa perustellaan sairaiden jälkeläisten syntymisen riskin korottumisella.
Biologisten lähisukulaisten insestisistä suhteista syntyvillä lapsilla on tavallista suurempi kuoleman, perinnöllisten sairauksien tai vammaisuuden riski, joka johtuu sisäsiittoisuudesta.[2]
"Lähisukulainen" on määritetty eri kulttuureissa eri tavoin.[3] Joissakin lainsäädännöissä insesti määritetään verisukulaisuudeksi, kun toisissa avioliitto tai lapseksiottaminen riittää. Joissain lainsäädännöissä puhutaan perheenjäsenistä, toisissa mainitaan sedät, tädit, veljenpojat ja sisarentyttäret. Joissakin yhteiskunnissa insestin vieromisessa on menty niin pitkälle, että kullekin henkilölle jopa neljäsosaa maan asukkaista on pidetty niin läheisinä sukulaisina, että seksi heidän kanssaan on katsottu insestiksi.lähde?
Nisäkkäillä ja ihmisillä parittelua tapahtuu harvoin lähisukulaisten kesken. Tätä ilmiötä kutsutaan Westermarck-ilmiöksi eli perheen jäsenten aikaisen läheisyyden aiheuttamaksi seksuaalisuuden estymäksi, tai biologiseksi insestikielloksi. Jyrsijöillä haju toimii insestiä estävänä tekijänä. Ne parittelevat mieluummin erilaiselta haisevien kanssa. Myös yhdessä poikasena kasvaminen toimii insestin estäjänä. Eri jyrsijälajeilla tehdyissä kokeessa geneettiset sisarukset kasvatettiin erillään, ja kasvinkumppaneina oli toisten vanhempien poikasia. Aikuisina jyrsijät suosivat erillään kasvaneita kumppaneita, riippumatta siitä olivatko ne todellisia sisaria, vai eivät.
Kädellisillä on havaittu selvä lähisukulaisuusseksin esto. Seksi estyy niiden kanssa, joiden parissa poikasena elää yhdessä. Voimakkaimmillaan tämä esto on emon kanssa, seuraavaksi voimakkain emonpuoleisten sisarten kanssa. Joillain lajeilla tyttäret parittelevat isänsä kanssa. Isää ei apinoilla useinkaan tiedetä, sillä tämä elää vapaudessa usein erillään muusta laumasta. Naaraat välttävät kumppaneina niitä uroksia, jotka ikänsä puolesta sopivat niiden isäksi tai olivat aikuisia siinä ryhmässä, johon naaras syntyi. Gorilloilla, joilla on yhden uroksen hallitsema haaremijärjestelmä, isä ei koskaan parittele tyttärensä kanssa, jos se on jäänyt ryhmään. Samanlainen täysesto on marmaseteilla.
Vankeudessa pidetyistä eläimistä tiedetään, että ensimmäisen asteen insesti lisää poikasten kuolleisuutta 30 %. Luonnon kovemmissa olosuhteissa ilmeisesti enemmän. Kädellisillä ei sisäsiittoisuutta juuri esiinny, koska lähisukulaiset eivät elä samassa laumassa ja jos elävät, eivät yleensä parittele keskenään. Simpansseilla esiintyy ”harjoitteluseksiä”, paritteluja sisarten ja äidinkin kanssa, mutta tämä loppuu viimeistään seitsemän vuoden iässä, jolloin simpanssin poikanen voi saada siemensyöksyn. Insestikielto ei kädellisillä ole täydellinen, siitä tapahtuu aina välillä poikkeuksia.
Ihmisillä sukulaisuuden vaikutusta on tutkittu mm. Israelin kibbutseissa. Kibbutseissa eri vanhempien lapset elävät samassa kiinteässä ryhmässä yhdessä muiden lasten kanssa. Lapset vain erittäin harvoin alkoivat seurustella keskenään tai menivät naimisiin keskenään. Taiwanissa perinteisessä lapsi-avioliitossa tuleva aviopuoliso siirtyi perheen kasvatettavaksi jo pienenä lapsena. Nykyaikaisessa avioliitossa puolisot tapaavat vasta naimaiässä. Lapsesta asti yhdessä kasvaneissa avioliitoissa syntyy selvästi vähemmän lapsia, ja avioliitot päättyivät useammin eroon. Lisäksi lasten määrän vähyys avioliitossa korreloi myös siihen, kuinka nuorena tuleva aviopuoliso oli otettu perheen kasvatettavaksi. Mitä nuorempana tämä tapahtui, sitä pienempi oli lapsiluku. Tämä viittaa siihen, että Westermarck-efekti on sitä voimakkaampi, mitä nuorempana lapset oppivat tuntemaan toisensa.[2]
Antropologiassa on tultu johtopäätökseen, että kaikissa tunnetuissa yhteisöissä naimisiinmenolle on asetettu tiukkoja vaatimuksia. Monet yhteisöt ovat sallinneet seksin vain avioliiton aikana. Täten avioliitolle asetetut säännöt ovat koskeneet myös seksiä. Niissä yhteisöissä, joissa avioliiton ulkopuolinen seksi on ollut sallittua, on avioliittoon liittyvät kiellot ulotettu myös avioliiton ulkopuolisille seksisuhteille.lähde?
Kaikissa tunnetuissa yhteisöissä on niin sanottu insestitabu, joka määrittää, kuinka läheisten sukulaisten kanssa saa mennä naimisiin (tai harrastaa seksiä). Läheisimmät biologiset sukulaiset (eli sisarukset tai vanhemmat) ovat poikkeuksetta listalla. Muinaisessa kiinalaisessa kulttuurissa esiintyy suhteellisen tiukka rajoitus: siellä kaksi ihmistä ei saa mennä naimisiin, jos heillä on sama sukunimi, koska tämä saattaisi viitata yhteisiin esi-isiin.[4] Tällaiset rajoitukset eivät kuitenkaan ole aivan ainutlaatuisia. Eräiden eteläisen Afrikan sanien keskuudessa on perinteisesti annettu lapselle nimi hyvin pienestä nimien ryhmästä, eikä tyttö ole periaatteessa saanut mennä naimisiin pojan kanssa, jos tällä on sama nimi kuin hänen isällään. Kyseistä sääntöä on voitu tapauskohtaisesti laajentaa paljon monimutkaisemmaksikin, jotta lastaan naittavilla vanhemmilla olisi syy estää liitot, jotka eivät miellytä heitä. Aina nimittäin on puolison suvusta löytynyt joku samanniminen juuri nimien pienen määrän takia.
Joskus harvoin kuitenkin kansojen johtajat ovat voineet naida sisaruksiaan tai lapsiaan. Näin oli esimerkiksi Egyptissä, jossa ei haluttu faaraoiden jumalaisena pidettyyn sukuun vierasta, ei-jumalaista verta. Insestisiä suhteita esiintyi hallitsijaperheissä myös inkojen Perussa ja ajoittain myös Keski-Afrikassa, Meksikossa, Thaimaassa ja Havaijilla.[5]
Suomalaisessa kansanperinteessä esiintyy insestiä. Pahojen olentojen väitetään toisinaan syntyneen insestin seurauksena. Herjauksissa ja syytöksissä esiintyy myös insestisyytöksiä. Lemminkäinen laulaa Lapin laulajat perikatoon. Märkäkorva lappalainen on kuitenkin niin vastenmielinen, että häntä Lemminkäinen ei suostu laulamaan. Märkäkorva on nimittäin maannut oman emonsa ja vielä hevosen tammatkin. Kansantarinoissa Väinämöinen tuomitsee Marjatan isättömän pojan kuolemaan. Poika kuitenkin alkaa puhua, ja useissa kansanrunojen versioissa hän syyttää Väinämöistä siskonsa, äitinsä tai pojan oman äidin Marjatan makaamisesta. Järkyttävän syytöksen kuultuaan Väinämöinen pakenee yhteisöstä. Ehkä tunnetuin insestitapaus suomalaisessa tarustossa on kuitenkin Kullervon tapaus: Hän tapaa siskonsa ja makaa tämän tietämättä sukulaisuudesta. Kun asia selviää, sisko tekee itsemurhan hyppäämällä koskeen. Kullervon sisko oli siskopuoli, koska Kullervo oli isänsä ja piian poika.
1. Mooseksen kirjan 19. luvun jakeissa 31-38 kerrotaan, miten Lootin tyttäret juottivat isänsä humalaan ja makasivat hänen kanssaan. Halakhassa, Mooseksen laissa, insestikielto on kuitenkin yksi tärkeimpiä kohtia, ja kielletyt sukupuolisuhteet luetellaan hyvin tarkasti. Oheisessa taulukossa luetellaan kielletyt suhteet. Roosa tarkoittaa naisilta kiellettyä suhdetta, sininen miehiltä kiellettyä ja violetti molemmilta kiellettyä.
Leeviläinen laki | Deuteronominen laki | |||||
3. Moos 18 | 3. Moos 20 | 5. Moos | ||||
Isovanhemman puoliso (mukaan lukien toinen isovanhempi) | ||||||
Vanhemman puoliso | Toinen vanhempi | |||||
Isä- tai äitipuoli | ||||||
Appi tai anoppi | ||||||
Setä/Eno/Täti | Vanhemman sisarus | |||||
Sedän/Enon/Tädin puoliso | Sedän tai isänpuoleisen tädin puoliso | |||||
Enon tai äidinpuoleisen tädin puoliso | ||||||
Vanhempien lapsi | Yhteisen äidin lapsi | |||||
Yhteisen isän lapsi | Täyssisarus | |||||
Yhteisen isän sisaruspuoli | ||||||
Sisaruspuoli, eri vanhemmat | ||||||
Oman sisaruksen puoliso (jos sisarus on yhä elossa) | ||||||
Veljen tai sisaren lapsi | Sisaruksen lapsi | |||||
Veljen tai sisaren lapsi | Langon lapsi | |||||
Kälyn lapsi | ||||||
Puolison lapsi | Oma lapsi | |||||
Lapsipuoli | ||||||
Vävy tai miniä | ||||||
Puolison lapsenlapsi (mukaan lukien oma lapsenlapsi) |
Sanaa insesti tai sukurutsa ei ole Suomen nykyisessä lainsäädännössä. Asiaa käsitellään sekä avioliittolaissa että rikoslaissa.
Avioliittolaissa määritellään avioliiton solmimisesta, ettei kukaan saa mennä naimisiin suoraan etenevässä polvessa olevan jälkeläisensä tai takenevassa polvessa olevan (esi)vanhempansa kanssa. Sisarukset tai puolisisarukset eivät myöskään saa avioitua keskenään. Avioliitto ei myöskään ole ilman oikeusministeriön lupaa sallittu, mikäli toinen on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen. Samoin ottovanhemman ja ottolapsen välinen avioliitto vaatii oikeusministeriön luvan.[6]
Rikoslaissa on määritetty rangaistavaksi sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken. Lähisukulaisina pidetään suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevia henkilöitä ja sisaruksia. Puolisisaruksia ei pidetä tässä yhteydessä lähisukulaisina, vaikka avioliitto on kielletty. Rangaistus voi olla sakkoa tai vankeutta enintään kahdeksi vuodeksi. Teosta ei tuomita henkilöä, joka on ollut alle 18-vuotiaana sukupuoliyhteydessä oman vanhempansa tai tämän vanhemman kanssa, eikä henkilöä, joka on pakotettu tai lainvastaisesti taivutettu sukupuoliyhteyteen.[7]
Rikoslakiin tehtiin seksuaalirikoksia koskeva kokonaisuudistus vuonna 1998, jolloin oli esillä ehdotus vapaaehtoisen täysi-ikäisten lähisukulaisten välisen seksin rangaistavuuden poistamisesta, mutta kielto jäi lakiin.[8]
Heinäkuussa 2012 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton (ViNO) vuoden 2012 toinen puheenjohtajista Hanna Hakko herätti huomiota blogikirjoituksellaan, jossa pohdittiin insestin ja eläimiinsekaantumisen hyväksymistä ja suojaikärajojen poistoa.[9] Seuranneessa keskustelussa Vihreiden Otto Lehto kertoi kannattavansa vapaata seksiä kaikille täysi-ikäisille.[10][11] Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula kertoi pitävänsä täysi-ikäisten lähisukulaisten välisen seksin eli insestin kieltävää lakia nykyään tarpeettomana. Hänen mukaansa se ei ole asia, jota pitäisi säädellä lailla.[12] [13] Väestöliiton ylilääkäri Dan Apterin mukaan sukupuoliyhteys ei kuulu vanhemman ja lapsen eikä sisarusten välille, ja seksin kautta tulee helposti hyväksikäyttöongelmia.[8]
Saksalainen mies oli saanut vuosina 2002–2005 kolme vankeustuomiota, koska hänellä oli ollut sukurutsainen suhde sisareensa. Mies valitti yksityis- ja perhe-elämänsä suojan loukkaamisesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi päätöksensä 12. huhtikuuta 2012. Jäsenvaltioissa ei vallinnut yksimielisyyttä siitä, oliko vapaaehtoisuuteen perustuvaa sukupuoliyhteyttä täysi-ikäisten sisarusten välillä pidettävä rangaistavana. Kuitenkin 44 valtioista teko on säädetty rangaistavaksi 28 valtiossa. Kaikissa valtioissa on kielletty avioliitto sisarusten välillä. Niinpä on laajaa yksimielisyyttä siitä, että sisarusten välinen sukupuolisuhde ei ollut hyväksyttävää. Ei myöskään ole näyttöä siitä, että yleinen kehitys kulkisi teon rangaistavuuden poistamisen suuntaan. Siten kansallisten viranomaisten harkintamarginaali oli väljää. Sisarusten välisillä sukupuolisuhteilla voitiin murentaa perherakenteet ja vaikuttaa kielteisesti koko yhteiskuntaan.
Rangaistavuus oli tuomioistuimen mukaan oikeutettua myös seksuaalisen itsemääräämisoikeuden turvaamisen kannalta perheenjäsenten keskinäisiin riippuvuussuhteisiin ja läheisyyteen nähden. Valittajan sisar oli ollut sukupuolisuhteen alkaessa 16 vuoden ikäinen ja valittaja oli häntä 7 vuotta vanhempi. Sisarella oli vakava persoonallisuushäiriö, jonka vuoksi hän oli hyvin riippuvainen valittajasta. Sisarta oli pidetty alentuneesti syyntakeisena. Niin ollen valittajan tuomitsemiselle oli ollut pakottavaa yhteiskunnallista tarvetta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8. artiklaa yksityiselämän suojasta ei ollut rikottu. Päätös oli yksimielinen.[14]