Type a search term to find related articles by LIMS subject matter experts gathered from the most trusted and dynamic collaboration tools in the laboratory informatics industry.
Brabantin herttuakunta Hertogdom Brabant (hollanniksi) Duché de Brabant (ranskaksi) |
|
---|---|
1183–1795 |
|
Valtiomuoto | feodaalinen monarkia |
osa | Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa |
Herttua |
Ensimmäinen: Henrik I (1183–1235) Viimeinen: Frans I (1792–1797) |
Pääkaupunki | Bryssel |
Kieli | muinaishollanti, keskihollanti, valloni |
Edeltäjä | Brabantin kreivikunta |
Seuraajat |
Espanjan Alankomaat Yhdistyneet provinssit |
Brabantin herttuakunta (holl. Hertogdom Brabant, ransk. Duché de Brabant) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtio, joka oli olemassa vuosina 1183–1795. Se käsitti alueita nykyisten Belgian ja Alankomaiden alueista.[1][2]
Nykyään kaikki herttuakunnan entiset alueet (lukuun ottamatta enklaaveja) sijaitsevat Belgiassa, lukuun ottamatta Hollannin Pohjois-Brabantin provinssia.
Brabant oli osa Burgundin Alankomaita (1384–1482), ja myöhemmin Habsburgien Alankomaita (1482/1556–1795).
Brabant oli hallitsijasuku Brabantin herttuakunnassa vuosina 1183–1406. Suku on lähtöisin Reinierien (”Reininmaan”) suvusta.
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Fredrik I Barbarossa myönsi vuonna 1183 Gottfried III:n pojalle, Leuvenin kreivi ja Brabantin maakreivi Henrik I:lle, Brabantin herttuan arvon.
Henrik I:n poika Henrik II meni naimisiin svaabilaisen Marian kanssa. Avioliiton lapset seurasivat Brabantissa ja Limburgissa kruununperimyksessä. Toisen kerran hän meni naimisiin Thüringen-suvun Sofian kanssa. Tämän avioliiton kautta syntyneestä pojasta, myös Henrik I, tuli Hessenin maakreivi ja samalla Hessenin sekä Battenbergin sukujen esi-isäksi.
Henrik II:n pojanpoika Johannes I Brabantilainen osti Limburgin herttuakunnan vuonna 1288. Hänen tyttärentyttärensä Johannan kanssa Brabantin linja kuoli ja molemmat herttuakunnat joutuivat Burgundin herttuakunnan suvuille.
Brabantin talosta syntyi useita sukuhaaroja, kuten Glymesin ja Corsselaarin suvut.
Brabantin hallinto | ||
---|---|---|
Valtiomuoto | herttuakunta | |
Dynastia | ||
Valtionpäämies | Brabantin herttua | |
Hallituksen päämies | käskynhaltija (virkatitteli rugaard), niin sanottu taloudenhoitaja ja kreivin sijainen | |
Hallinnollinen keskus | Leuven (1183–1267)
Bryssel (1267–1795) |
Karttoja Brabantista.