Type a search term to find related articles by LIMS subject matter experts gathered from the most trusted and dynamic collaboration tools in the laboratory informatics industry.
| Aimara | |
|---|---|
 Aimaran kielen levinneisyys. |
|
| Oma nimi | Aymar aru |
| Tiedot | |
| Alue | Andit |
| Virallinen kieli |
 Bolivia Peru Chile (vähemmistökieli) |
| Puhujia | n. 1,7 milj. |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Aimarakielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ay |
| ISO 639-2 | aym |
| ISO 639-3 | aym |
Aimara (omakielinen nimi: aymar aru[1]) on Andeilla elävien aimarojen puhuma kieli. Sillä on eri lähteistä riippuen 1,6 miljoonaa puhujaa Titicaca-järven ympäristössä, ja se on yksi virallisista kielistä Boliviassa ja Perussa. Lisäksi sitä puhutaan jonkin verran Chilessä ja Argentiinassa.[2] Kielen ei katsota olevan uhanalainen.[3]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[4] Raamattu on käännetty kokonaisuudessaan aimaraksi vuonna 2013.[5]
Aimaran katsotaan olevan makrokieli, joka jakautuu keski- ja eteläaimaran kieliksi.[6][7] Aimaran ainoat sukulaiskielet tupe-kieliperheeseen kuuluvat cachuyncauqui ja jaqaru. Nämä neljä muodostavat kielikunnan nimeltä aimarakielet.
Keskiaimaraa puhuu noin 1,4 miljoonaa ihmistä ja eteläaimaraa 213 000 ihmistä.[2] Yksikielisesti aimarankielisten ihmisten määrä on laskenut tasaisesti.[8]
Aimarassa on runsaasti lainasanastoa ketšuasta, mutta sukulaisuussuhdetta kielten välillä ei nykykäsityksen mukaan ole.
Aimaraa puhuttiin alkuaan useissa erillisissä, tiheään asutuissa valtioissa Cuscon itäpuolella. Noin vuonna 1430 inkat valloittivat alueen. Inkavaltakunnan virallinen kieli ja hallintokieli oli ketšua, jota kutsuttiin nimellä runasimi, ”ihmisen puhe”. Koska ketšua oli hallintokieli, inkat levittivät sitä myös alueille, joilla sitä ei puhuttu. Uusien alueiden eliitti joutui opiskelemaan sitä.
2010-luvulla kieltä on pyritty kehittämän siten, että esim. sen sanasto vastaa nykyajan tarpeita.[8]
| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Uvulaari | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ɲ | |||
| Klusiili | Norm. | p | t | k | q | |
| Asp. | pʰ | tʰ | kʰ | qʰ | ||
| Ejektiivi | pʼ | tʼ | kʼ | qʼ | ||
| Affrikaatta | Norm. | t͡ʃ | ||||
| Asp. | t͡ʃʱ | |||||
| Ejektiivi | t͡ʃʼ | |||||
| Frikatiivi | s | x | χ | |||
| Lateraali | l | ʎ | ||||
| Tremulantti | r | |||||
| Puolivokaali | w | j | ||||
Lähde:[9]
| Etinen | Takainen | |
|---|---|---|
| Suppea | i | u |
| Avoin | a | |
Vokaalit voivat esiintyä niin lyhyinä kuin pitkinä, ja pitkiä vokaaleita merkitään treemoilla.
Lähde:[9]
Sanapaino on aimarassa lähes poikkeuksetta toiseksi viimeisellä tavulla, tosin pitkät vokaalit voivat muuttaa sitä esim. sanataivutuksen yhteydessä. Yleisin tavurakenne aimarassa on CV mutta myös CCV tai V(C)CV ovat mahdollisia.
Aimara on monin paikoin polysynteettinen kieli, kuten monet muutkin alueella puhuttavat kielet. Aimaran kielen sanajärjestys on SOV (subjekti-objekti-verbi).[10]
Aimarassa käytetään sijamuotoja ja possessiivisuffikseja, kuten suomessakin. Kieliopillista sukua aimarassa ei ole.
Substantiivien ja pronominien monikkomuotoa ilmaistaan päätteellä, joka on aina -naka. Kielessä tehdään ero inklusiivin ja eksklusiivin välillä. Inklusiivia käytetään kun puhuja laskee kuulijan mukaan ”me”-ryhmään. Ekslusiivia taasen käytetään, kun puhutaan ”meistä” ryhmänä, johon kuulija ei kuulu.
| Aimara | Suomi |
|---|---|
| Naya | minä |
| Juma | sinä |
| Jupa | hän |
| Jiwasa | sinä ja minä (ink.) |
| Nayanaka | me (eks.) |
| Jumanaka | te kaikki |
| Jupanaka | he |
| Jiwasanaka | te kaikki ja minä (ink.) |
Lähde:[1]
Verbi taipuu subjektin mukaan, ja se näkyy sekä verbissä että persoonapronominissa suffiksina. Preesensmuodot voivat viitata yleis- tai kestomuotoon; se riippuu kontekstistä.
Aikamuotoja on kolme: preesens, preteriti ja futuuri.[1] Verbin aspekteja ovat mm. progressiivi (tekeminen on edelleen käynnissä) ja komplitiivi (tekeminen on loppuun suoritettu).
»Taqpach jaqejh khuskat uñjatatäpjhewa munañapansa, lurañapansa, amuyasiñapansa, ukatwa jilani sullkanípjhaspas ukham uñjasipjhañapawa.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [11]
LIMS forum content by LIMS forum members is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0 International License. Based on a work at www.limsforum.com.
