Knowledge Base Wiki

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1947 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

• 1. tammikuuta – Kaivokset kansallistettiin Isossa-Britanniassa.
• 1. tammikuuta – Nigeria sai autonomian.
• 1. tammikuuta – Messukylän kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin.
• 6. tammikuuta – Suomi sai valvontakomission haltuunsa ottaman Malmin lentoaseman jälleen käyttöönsä.
• 7. tammikuuta − Kenraali George Marshall valittiin Yhdysvaltain ulkoministeriksi James F. Byrnesin tilalle.
• 10. tammikuuta – YK otti Triesten vapaakaupungin hallintaansa.
• 16. tammikuuta – Vincent Auriol valittiin Ranskan ns. neljännen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi.
• 24. tammikuuta − Eduskunta hyväksyi äänin 118–68 lain "aseellisen toiminnan luvattoman valmistelun rankaisemisesta eräissä tapauksissa". Kokoomus äänesti ainoana puolueena lakiesityksen hyväksymistä vastaan. Lain nojalla nostettiin syytteet asekätkentäjutun vuoksi pidätettyjä henkilöitä vastaan.
• 30. tammikuuta – Lumimyrsky peitti Kanadan kaupungit Winnipegistä Calgaryyn.
• 30. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Suomen valtuuskunnan Pariisin rauhansopimuksen allekirjoitustilaisuuteen. Valtuuskuntaan valittiin ulkoministeri Carl Enckell ja maatalousministeri Vihtori Vesterinen sekä kansanedustajat Johan Helo ja Väinö Voionmaa.
• 3. helmikuuta – Snagissa, Kanadan Yukonissa lämpötila laski -63 °C:een.
• 4. helmikuuta – Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittivat sopimuksen, jonka nojalla Saksan saatavat Suomelta muuttuivat Neuvostoliiton saataviksi. Suomi joutui korvaamaan Neuvostoliitolle kuusi miljardia markkaa.
• 10. helmikuuta – Pariisin rauha Liittoutuneiden sekä Italian, Unkarin, Romanian, Bulgarian ja Suomen kesken. Italia luovutti suurimman osan Istriaa Jugoslavialle. Suomen osalta sopimuksen allekirjoitti ulkoministeri Carl Enckell.
• 23. helmikuuta – Kansainvälinen standardointiorganisaatio ISO perustettiin.
• 28. helmikuuta – Yhdysvallat luovutti Ranskalle sotilastukikohdan Casablancassa.
• 28. helmikuuta – Taiwanissa alkoi verisesti hajotettu kansannousu Kuomintangia vastaan.
• 1. maaliskuuta – Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) aloitti toimintansa.
• 1. maaliskuuta − Tasavallan suojelulain voimassaolo päättyi.
• 3. maaliskuuta − Josif Stalin luovutti Neuvostoliiton puolustusministerin tehtävät Nikolai Bulganinille.
• 5. maaliskuuta – SDP aloitti kommunisteja vastaan suunnatun ”Jo riittää” -kampanjan.
• 12. maaliskuuta – Harry S. Truman muotoili "Trumanin doktriinin" kommunismia vastaan.
• 28. maaliskuuta – Asekätkentäjutun ns. päämajan haaran oikeuskäsittely alkoi Marmoripalatsissa Helsingin Kaivopuistossa. Syytettyinä olivat mm. kenraaliluutnantti Aksel Airo, kenraaliluutnantti Einar Mäkinen, eversti Valo Nihtilä ja everstiluutnantti Usko Haahti.
• 29. maaliskuuta – Kapina Ranskan valtaa vastaan Madagaskarilla.
• 31. maaliskuuta – Espanja julistettiin kuningaskunnaksi ja Francisco Franco elinikäiseksi valtionhoitajaksi.

• 10. huhtikuuta – Mauno Pekkala esitti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen, kun Maalaisliitto oli vetänyt ministerinsä siitä pois.
• 16. huhtikuuta – Yli 500 ihmistä kuoli Texas Cityssä Yhdysvalloissa, kun ranskalainen ammoniumnitraattilannoitteella täytetty rahtilaiva räjähti.
• 21. huhtikuuta – Yhteensä 33 keisarillisen Japanin armeijan sotilasta antautui luutnantti Ei Yamaguchin johdolla yhdysvaltalaisille merijalkaväen sotilaille Peleliun saarella. Japanilaiset olivat ensin yrittäneet tappaa yhdysvaltalaiset, koska luulivat toisen maailmansodan olleen edelleen käynnissä.^[1][2]
• 28. huhtikuuta – Kon-Tiki-retkikunta lähti Callaosta, Perusta, purjehdukselleen yli Tyynenmeren.
• 21. toukokuuta – Pääministeri Mauno Pekkala perui hallituksensa eronpyynnön.
• 22. toukokuuta – Presidentti Harry S. Truman myönsi 400 miljoonaa dollaria talous- ja sotilasapua Kreikalle ja Turkille kommunismin leviämisen estämiseksi.
• 23. toukokuuta − Presidentti J. K. Paasikivi arvosteli yksikamarisen eduskunnan 40-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa ulkoparlamentaarista toimintaa.
• 24. toukokuuta – Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät sopimukseen suomalaisten junien kulusta Porkkalan vuokra-alueen halki. Junanvaunujen ikkunat oli peitettävä läpinäkymättömillä luukuilla junien ollessa Porkkalan alueella, mikä synnytti sanonnan "Euroopan pisin tunneli". Kustakin alueen läpi kulkeneesta junasta Neuvostoliitto peri 50 Yhdysvaltain dollarin maksun.
• 5. kesäkuuta – Ulkoministeri George Marshall muotoili suunnitelman Marshall-avusta Euroopan saamiseksi jaloilleen.
• 5. kesäkuuta − Suomi luovutti panssarilaiva Väinämöisen Neuvostoliitolle osamaksuna ns. saksalaissaatavista.
• 10. kesäkuuta – Saab valmisti ensimmäisen autonsa.
• 17. kesäkuuta – Vuoden 1952 olympialaisten pitopaikaksi päätettiin Helsinki.
• 21. kesäkuuta − SKP:n pää-äänenkannattaja Vapaa Sana arvosteli voimakkaasti Yhdysvaltain presidenttiä Harry Trumania ja ulkoministeri George Marshallia.

• 4. heinäkuuta – Suomi sai kutsun Marshall-apua käsittelevään kokoukseen Pariisiin. Valvontakomission puututtua asiaan presidentti J. K. Paasikivi torjui kutsun 11. heinäkuuta.
• 7. heinäkuuta – Roswellin tapaus.
• 10. heinäkuuta – Ison-Britannian prinsessa Elisabet ja Britannian laivaston luutnantti Philip Mountbatten julkistivat kihlauksensa.
• 26. heinäkuuta – Kylmä sota: presidentti Truman allekirjoitti National Security Actin laiksi. Se perusti CIA:n, Yhdysvaltain puolustusministeriön, pääesikunnan ja kansallisen turvallisuusneuvoston.
• 7. elokuuta – Thor Heyerdahlin balsapuinen Kon-Tiki saapui Raroialle Tuamotulla 101 päivän purjehduksen jälkeen.
• 14. elokuuta – Pakistan sai itsenäisyyden Brittiläisestä imperiumista Quaid-e-Azam Muhammad Ali Jinnahin alaisuudessa. Vaikka vallansiirto tapahtui keskiyöllä, Pakistan juhlii itsenäisyyspäiväänsä 14. elokuuta, kun taas Intia 15. elokuuta.
• 15. elokuuta – Intia itsenäistyi Brittiläisestä imperiumista vuodesta 1919 jatkuneen väkivallattoman vastarinnan jälkeen. Pakistan erosi Intiasta, ja Jawaharlal Nehrusta tuli Intian ensimmäinen pääministeri.
• 1. syyskuuta – Suomen hallitus asetti toimikunnan tutkimaan Valpon toimintaa. Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin Vaasan läänin maaherra, varatuomari Gunnar Ahlbäck.
• 1. syyskuuta – 31 henkeä kuoli junaonnettomuudessa Dugaldissa, Manitobassa, Kanadassa.
• 13. syyskuuta – Nehru ehdotti 4 miljoonan muslimin ja hindun siirtoa Pakistanin ja Intian välillä.
• 15. syyskuuta – Pariisin rauhansopimus astui Suomen osalta voimaan Neuvostoliiton ratifioitua sen.
• 19. syyskuuta − Hallitus lähetti YK:n turvallisuusneuvostolle anomuksen Suomen pääsystä YK:n jäseneksi.
• 23. syyskuuta – Vastavetona ns. Trumanin opille ja Marshall-avulle perustettiin Kominform Puolan pääkaupungissa Varsovassa. Kokoukseen osallistuivat Neuvostoliiton, Puolan, Tšekkoslovakian, Unkarin, Romanian, Bulgarian, Jugoslavian, Italian ja Ranskan kommunististen puolueiden edustajat. Puheenjohtajaksi valittiin NKP:n edustaja kenraalieversti Andrei Ždanov. Kominformin päämaja sijoitettiin Belgradiin.
• 26. syyskuuta – Viimeiset valvontakomission jäsenet poistuivat Suomesta. Heti tämän jälkeen presidentti J. K. Paasikivi julisti talvisodan alkamisesta, marraskuun lopusta 1939 voimassa olleen sotatilan päättyneeksi.

• 2. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Puola estivät Suomen ja Italian pääsyn YK:n jäseniksi, koska länsimaat eivät hyväksyneet Unkaria, Romaniaa ja Bulgariaa järjestön jäseniksi.
• 14. lokakuuta - Ensimmäinen ääntä nopeampi lento.
• 15. lokakuuta – Sensuuri lakkautettiin Suomessa.
• 20. lokakuuta – Ensimmäinen Intian–Pakistanin sota alkoi.
• 21. lokakuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä vankeuteen tuomitut entiset ministerit Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka vapautettiin.
• 30. lokakuuta − Eduskunta hyväksyi lain Suomen Akatemiasta.
• 5. marraskuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov esitti lokakuun vallankumouksen 30-vuotisjuhliin saapuneelle, pääministeri Mauno Pekkalan johtamalle Suomen valtuuskunnalle sotilaallista yhteistyösopimusta Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
• 5. marraskuuta – Rauma-Raahe Oy:n selluloosatehtaalla Raumalla sattui kloorisäiliön räjähdys, joka surmasi 19 ihmistä. Parisataa henkeä loukkaantui.
• 16. marraskuuta – 15 000 ihmistä osoitti mieltään Brysselissä natsien lyhyitä tuomioita vastaan.
• 20. marraskuuta – Prinsessa Elisabet ja prinssi Philip, Edinburghin herttua, menivät naimisiin Westminster Abbeyssa Lontoossa.
• 25. marraskuuta – Kymmenen ohjaajaa ja käsikirjoittajaa joutui mustalle listalle Hollywoodissa heidän kieltäydyttyään todistamasta edustajainhuoneen epäamerikkalaista toimintaa tutkineen komitean istunnossa (House Committee on Un-American Activities). Kaikkiaan yli 320 viihdetaiteilijaa joutui myöhemmin listalle, ja mm. Charlie Chaplin siirtyi Sveitsiin.
• 25. marraskuuta – Uusi-Seelanti sai itsenäisen lainsäädäntävallan Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
• 29. marraskuuta – YK:n yleiskokous päätti Palestiinan jakamisesta juutalaisten ja arabien kesken.
• 16. marraskuuta – Britit alkoivat vetäytyä Palestiinasta.
• 5. joulukuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Porvarilliset puolueet saivat 53,6 ja SDP 24,9 prosenttia äänistä.
• 10. joulukuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri George Marshall vaati Neuvostoliittoa lopettamaan teollisuuslaitosten purkamisen Saksan itävyöhykkeeltä ja niiden siirtämisen Neuvostoliittoon.
• 24. joulukuuta – Sotasyyllisenä tuomittu entinen ulkoministeri Henrik Ramsay vapautettiin vankilasta.
• 25. joulukuuta – Amerikkalaisalus S/S Park Victory upposi myrskyssä Utön vesillä. Aluksen 48-henkisestä miehistöstä hukkui 10 henkeä.
• 30. joulukuuta – Romanian kuningas Mihai luopui kruunusta ja lähti maanpakoon. Romaniasta tuli kansantasavalta.

• Transistori keksittiin.
• Jalkapalloseura TP-47 perustettiin.
• Roope Ankka esiintyi ensimmäisen kerran Carl Barksin tarinassa Joulu Karhuvuorella. Hahmo oli tarkoitettu vain tähän yhteen tarinaan käytettäväksi, mutta Barks piirsi jo seuraavana vuonna toisen tarinan, jossa Roope Ankka oli mukana (Vanhan linnan salaisuus).

• Suomen kaikkien aikojen suurin ikäluokka syntyi vuonna 1947

• 1. tammikuuta – Risto Kuisma, suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja
• 2. tammikuuta – Leif Fagernäs, suomalainen diplomaatti ja elinkeinoelämän vaikuttaja
• 2. tammikuuta – Jukka Gustafsson, suomalainen poliitikko
• 2. tammikuuta – Aleksandr Tihonov, venäläinen ampumahiihtäjä ja olympiavoittaja
• 7. tammikuuta – Kai Hyttinen, suomalainen iskelmälaulaja
• 8. tammikuuta – David Robert Jones (”David Bowie”), brittiläinen rockmuusikko (k. 2016)
• 8. tammikuuta – Antti Kalliomäki, suomalainen poliitikko ja seiväshyppääjä
• 17. tammikuuta – Karen Jespersen, tanskalainen toimittaja ja poliitikko
• 15. tammikuuta – Martin Chalfie, vuoden 2008 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen neurobiologi
• 20. tammikuuta – Liv Marie Austrem, norjalainen kirjailija
• 20. tammikuuta – Ilkka-Christian Björklund, suomalainen poliitikko
• 20. tammikuuta – Dag Jostein Fjærvoll, norjalainen poliitikko (k. 2021)
• 22. tammikuuta – Vladimir Oravsky, ruotsalainen kirjailija
• 23. tammikuuta – Lasse Lehtinen, suomalainen europarlamentaarikko ja kirjailija
• 23. tammikuuta – Megawati Sukarnoputri, indonesialainen poliitikko
• 24. tammikuuta – Øystein Sunde, norjalainen muusikko
• 27. tammikuuta – Björn Afzelius, ruotsalainen laulaja, lauluntekijä, sanoittaja ja kirjailija (k. 1999)
• 29. tammikuuta – Linda B. Buck, vuoden 2004 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen fysiologian ja biofysiikan tutkija
• 29. tammikuuta – David Byron (David Garrick), brittiläinen laulaja (k. 1985)
• 3. helmikuuta – Maurizio Micheli, italialainen näyttelijä
• 4. helmikuuta – Dan Quayle, Yhdysvaltain varapresidentti
• 7. helmikuuta – Vesa Enne, suomalainen iskelmälaulaja ja lapsinäyttelijä (k. 1997)
• 7. helmikuuta – Mauri Paasilinna, suomalainen kirjailija
• 9. helmikuuta – Ole Paus, norjalainen muusikko
• 14. helmikuuta – Juhani Seppovaara, suomalainen valokuvaaja, kuvittaja ja kirjailija
• 15. helmikuuta – John Adams, yhdysvaltalainen säveltäjä ja kapellimestari
• 20. helmikuuta – Torstein Dahle, norjalainen poliitikko
• 22. helmikuuta – Timo Kalli, suomalainen poliitikko
• 22. helmikuuta – Mika Sundqvist, suomalainen muusikko ja musiikkituottaja (k. 2021)
• 28. helmikuuta – Stephanie Beacham, englantilainen näyttelijä
• 28. helmikuuta – Leena Krohn, suomalainen kirjailija
• 2. maaliskuuta – Anders Rogefeldt (”Pugh Rogefeldt”), ruotsalainen rockmuusikko
• 6. maaliskuuta – Sinikka Mönkäre, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
• 6. maaliskuuta – Rob Reiner, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 8. maaliskuuta – Anneli Sari, suomalainen laulaja
• 12. maaliskuuta – Jan-Erik Enestam, suomalainen poliitikko
• 12. maaliskuuta – Kalervo Palsa, suomalainen taiteilija (k. 1987)
• 17. maaliskuuta – Jarkko Laine, suomalainen kirjailija (k. 2006)
• 19. maaliskuuta – Glenn Close, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 25. maaliskuuta – Elton John, brittiläinen muusikko
• 29. maaliskuuta – Veikko Samuli, suomalainen viihdesäveltäjä

• 2. huhtikuuta – Tua Forsström, suomalainen runoilija
• 7. huhtikuuta – Jacob Buksti, tanskalainen poliitikko (k. 2016)
• 7. huhtikuuta – Michèle Torr, ranskalainen laulaja
• 12. huhtikuuta – Tom Clancy, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2013)
• 16. huhtikuuta – Kareem Abdul-Jabbar, yhdysvaltalainen koripalloilija
• 16. huhtikuuta – Lee Kerslake, brittiläinen rumpali (Uriah Heep, Ozzy Osbourne) (k. 2020)
• 17. huhtikuuta – Linda Martin, irlantilainen laulaja ja televisiojuontaja
• 18. huhtikuuta – James Woods, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 20. huhtikuuta – Heikki Harma (”Hector”), suomalainen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi
• 21. huhtikuuta – Heleena Lönnroth, suomalainen kirjailija
• 21. huhtikuuta – Iggy Pop, yhdysvaltalainen rocklaulaja
• 24. huhtikuuta – Roger Kornberg, vuoden 2006 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
• 30. huhtikuuta – Mats Odell, ruotsalainen kristillisdemokraattinen poliitikko
• 1. toukokuuta – Jacob Bekenstein, israelilais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2015)
• 2. toukokuuta – Matti Viironen, suomalainen näyttelijä (k. 2017)
• 8. toukokuuta – H. Robert Horvitz, vuoden 2002 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biologi
• 9. toukokuuta – Michael Levitt, vuoden 2013 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläis-yhdysvaltalainen biofyysikko
• 9. toukokuuta − Timo Vihavainen, suomalainen poliittisen historian tutkija
• 14. toukokuuta – Lauri Ihalainen, SAK:n pitkäaikainen johtaja
• 16. toukokuuta – Kari Gjesteby, norjalainen poliitikko
• 16. toukokuuta – Darrell Sweet, yhdysvaltalainen rumpali (k. 1999)
• 17. toukokuuta – Hawa Abdi, somalialainen lääkäri ja ihmisoikeusaktivisti (k. 2020)
• 20. toukokuuta – Pertti Itkonen, suomalainen näyttelijä (k. 2000)
• 20. toukokuuta – Teemu Sippo, suomalainen katolinen pappi
• 21. toukokuuta – Bjørn Nørgaard, tanskalainen kuvanveistäjä
• 24. toukokuuta – Timo Lahtinen, suomalainen jääkiekkoilija ja valmentaja
• 25. toukokuuta – Urpo ”Zape”/”Limousine” Leppänen, suomalainen muusikko (k. 2019)
• 28. toukokuuta – Tiia Louste, suomalainen näyttelijä
• 1. kesäkuuta – Ron Dennis, brittiläinen tallipäällikkö (Team McLaren 1980–)
• 2. kesäkuuta – Arne Rolighed, tanskalainen poliitikko
• 8. kesäkuuta – Mick Box, brittiläinen kitaristi (Uriah Heep)
• 8. kesäkuuta – Sara Paretsky, yhdysvaltalainen kirjailija
• 8. kesäkuuta – Eric Wieschaus, vuoden 1995 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geneetikko
• 15. kesäkuuta – Alain Aspect, vuoden 2022 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko
• 15. kesäkuuta – Timo T. A. Mikkonen, suomalainen toimittaja, televisiojuontaja ja viestintäalan yrittäjä (k. 2017)
• 15. kesäkuuta – Richard P. Rubinstein, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja
• 16. kesäkuuta – Markku Kivekäs, suomalainen Disney-asiantuntija ja keräilijä (k. 2008)
• 16. kesäkuuta – Seppo Lahtela, suomalainen poliitikko
• 16. kesäkuuta – Leena Uotila, suomalainen näyttelijä
• 19. kesäkuuta – Paula Koivuniemi, suomalainen muusikko
• 19. kesäkuuta – Salman Rushdie, intialaissyntyinen kirjailija
• 20. kesäkuuta – Pietari Jääskeläinen, suomalainen poliitikko
• 21. kesäkuuta – Shirin Ebadi, vuoden 2003 Nobelin rauhanpalkinnon saanut iranilainen lakimies
• 22. kesäkuuta – Octavia E. Butler, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (k. 2006)
• 22. kesäkuuta – David Lander, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2020)
• 23. kesäkuuta – Bryan Brown, australialainen näyttelijä

• 1. heinäkuuta – Sinikka Kukkonen, suomalainen suunnistuksen ja hiihtosuunnistuksen maailmanmestari (k. 2016)
• 1. heinäkuuta – Seppo Laine, suomalainen näyttelijä (k. 2012)
• 9. heinäkuuta – O. J. Simpson, yhdysvaltalainen näyttelijä ja amerikkalaisen jalkapallon pelaaja (k. 2024)
• 17. heinäkuuta – Camilla (Camilla Parker Bowles), Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar, kuningas Charles III:n puoliso
• 19. heinäkuuta – Brian May, brittiläinen kitaristi (”Queen”)
• 19. heinäkuuta – Marjatta Stenius-Kaukonen, suomalainen kansanedustaja
• 20. heinäkuuta – Gerd Binnig, vuoden 1986 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko
• 30. heinäkuuta – Françoise Barré-Sinoussi, vuoden 2008 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen virologi
• 30. heinäkuuta – Arnold Schwarzenegger, itävaltalaissyntyinen näyttelijä, kehonrakentaja ja Kalifornian 38. kuvernööri
• 31. heinäkuuta – Richard Griffiths, englantilainen näyttelijä (k. 2013)
• 2. elokuuta – Maria Espinosa (”Massiel”), espanjalainen laulaja
• 13. elokuuta – Margareta Winberg, ruotsalainen poliitikko
• 14. elokuuta – Juha Hyppönen, suomalainen näyttelijä
• 16. elokuuta – Lauri Törhönen, suomalainen elokuvaohjaaja
• 30. elokuuta – Rauli ”Badding” Somerjoki, suomalainen laulaja ja säveltäjä (k. 1987)
• 3. syyskuuta – Kjell Magne Bondevik, Norjan ent. pääministeri
• 3. syyskuuta – Mario Draghi, italialainen ekonomisti, Euroopan keskuspankin pääjohtaja
• 3. syyskuuta – Irina Milan, suomalainen näyttelijä, laulaja ja sanoittaja
• 9. syyskuuta – Heikki Ikola, suomalainen ampumahiihtäjä
• 15. syyskuuta – Jouko Laxell, suomalainen kansanedustaja
• 15. syyskuuta – Eero Puolanne, Helsingin yliopiston lihateknologian professori 1983–
• 16. syyskuuta – Hannu-Ilari Lampila, suomalainen musiikkiarvostelija
• 21. syyskuuta – Stephen King, yhdysvaltalainen kirjailija
• 21. syyskuuta – Rói Patursson, färsaarelainen runoilija
• 24. syyskuuta – Tytti Isohookana-Asunmaa, suomalainen poliitikko ja professori
• 27. syyskuuta – Marvin Lee Aday (”Meat Loaf”), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2022)
• 30. syyskuuta – Mark Feld (”Marc Bolan”), englantilainen laulaja ja säveltäjä (”T. Rex”) (k. 1977)

• 1. lokakuuta – Aaron Ciechanover, vuoden 2004 Nobelin kemianpalkinnon saanut israelilainen biologi
• 6. lokakuuta – Mauri Pekkarinen, suomalainen poliitikko ja ministeri
• 7. lokakuuta – Jussi Helminen, suomalainen näyttelijä
• 9. lokakuuta – Henri Michel, ranskalainen jalkapalloilija ja valmentaja (k. 2018)
• 10. lokakuuta – Esko-Juhani Tennilä, suomalainen poliitikko (k. 2024)
• 12. lokakuuta – Tore Stubberud, norjalainen kirjailija ja filosofi
• 21. lokakuuta – Riccardo Fogli, italialainen muusikko
• 24. lokakuuta – Kevin Kline, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 26. lokakuuta – Hillary Clinton, yhdysvaltalainen poliitikko ja presidentti Bill Clintonin puoliso
• 26. lokakuuta – Reg Empey, pohjoisirlantilainen poliitikko ja ministeri
• 28. lokakuuta – Busi Mhlongo, eteläafrikkalainen laulaja (k. 2010)
• 28. lokakuuta – Helena Takalo, suomalainen hiihtäjä (olympiavoittaja)
• 29. lokakuuta – Coline Serreau, ranskalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja
• 31. lokakuuta – Frank Shorter, yhdysvaltalainen kestävyysjuoksija ja maratonin olympiavoittaja
• 31. lokakuuta – Gunhild Øyangen, norjalainen poliitikko
• 1. marraskuuta – James Steinman (”Jim Steinman”), yhdysvaltalainen muusikko, lauluntekijä ja musiikkituottaja (k. 2021)
• 3. marraskuuta – Seppo Nevala, Suojelupoliisin päällikkö 1996–2007 (k. 2008)
• 12. marraskuuta – Annika Idström, suomalainen kirjailija (k. 2011)
• 12. marraskuuta – Patrice Leconte, ranskalainen elokuvaohjaaja
• 17. marraskuuta – Aino Sallinen, suomalainen puheviestinnän professori, Jyväskylän yliopiston rehtori 1992–2012
• 19. marraskuuta – Anfinn Kallsberg, färsaarelainen poliitikko (k. 2024)
• 22. marraskuuta – Aimo Minkkinen, suomalainen historiantutkija, Lenin-museon johtaja
• 22. marraskuuta – Terje Rød-Larsen, norjalainen poliitikko ja diplomaatti
• 24. marraskuuta – María Farantoúri, kreikkalainen laulaja
• 25. marraskuuta – Lasse Arvela, suomalainen virkamies ja verolainsäädännön vaikuttaja
• 27. marraskuuta – Ismail Omar Guelleh, Djiboutin presidentti
• 30. marraskuuta – Sergio Badilla Castillo, chileläinen runoilija
• 3. joulukuuta – Tommy Taberman, suomalainen kirjailija, toimittaja ja poliitikko (k. 2010)
• 4. joulukuuta – Asko Raivio, suomalainen muusikko (k. 1989)
• 5. joulukuuta – Jørgen Kosmo, norjalainen poliitikko (k. 2017)
• 6. joulukuuta – Geoffrey Hinton, vuoden 2024 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä ja kognitiivinen psykologi
• 8. joulukuuta – Thomas Cech, vuoden 1989 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
• 8. joulukuuta – Kati-Claudia Fofonoff, koltansaamelainen kirjailija (k. 2011)
• 15. joulukuuta – Seppo Tiitinen, suomalainen juristi ja virkamies
• 16. joulukuuta – Ben Cross, englantilainen näyttelijä (k. 2020)
• 18. joulukuuta – Pekka Marjamäki, suomalainen jääkiekkoilija (k. 2012)
• 20. joulukuuta – Gigliola Cinquetti, italialainen laulaja
• 22. joulukuuta – Ilpo Martikainen, suomalainen yrittäjä, kaiutinvalmistaja Genelecin perustaja (k. 2017)
• 23. joulukuuta – Richard Overy, brittiläinen sotahistorioitsija
• 24. joulukuuta – Tapio Raatikainen, suomalainen jalkapalloilija

• Holland Cotter, yksi yhdysvaltalaislehti The New York Timesin johtavista taidekriitikoista

• 4. tammikuuta – Hanna Adler, tanskalainen fyysikko ja rehtori (s. 1859)
• 11. tammikuuta – Hjalmar Siilasvuo, suomalainen kenraali (Suomussalmen taistelun sankari) (s. 1892)
• 23. tammikuuta – Pierre Bonnard, ranskalainen taidemaalari (s. 1867)
• 23. tammikuuta – Ole Kandelin, suomalainen taidemaalari (s. 1920)
• 25. tammikuuta – Al Capone, italialais-yhdysvaltalainen gangsteripäällikkö (s. 1899)
• 26. tammikuuta – Kustaa Aadolf, Ruotsin perintöprinssi (lento-onnettomuus) (s. 1906)
• 26. tammikuuta – Grace Moore, yhdysvaltalainen näyttelijä ja oopperalaulaja (s. 1898)
• 2. helmikuuta – Väinö Blomstedt, suomalainen taidemaalari, kuvittaja, piirtäjä ja tekstiilitaiteilija (s. 1871)
• 13. helmikuuta – Kalle Halonen, suomalainen näyttelijä ja taidemaalari (s. 1899)
• 22. helmikuuta – Onni von Zansen, suomalainen arkkitehti (s. 1872)
• 26. helmikuuta – Urho Karhumäki, suomalainen kirjailija (olympiavoittaja) (s. 1891)
• 26. helmikuuta – Alexander Löhr, itävaltalais-saksalainen ilmavoimien kenraalieversti (s. 1885)
• 5. maaliskuuta – Alfredo Casella, italialainen säveltäjä (s. 1883)
• 13. maaliskuuta – Vilho Malinen, suomalainen näytelmäkirjailija, näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1891)
• 17. maaliskuuta – Heimo Helminen, suomalainen lakimies ja poliitikko (s. 1878)
• 20. maaliskuuta – Victor Goldschmidt, sveitsiläis-norjalainen mineralogi ja geokemisti (s. 1888)
• 21. maaliskuuta – Dora Wahlroos, suomalainen taidemaalari (s. 1870)
• 24. maaliskuuta – Anna Talma, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1879)
• 30. maaliskuuta – Alma Berglund, suomalainen näyttelijä (s. 1874)

• 1. huhtikuuta – Yrjö II, Kreikan kuningas (s. 1890)
• 7. huhtikuuta – Henry Ford, yhdysvaltalainen autotehtailija (s. 1863)
• 8. huhtikuuta – Edvard Hanell, suomalainen kenraali (s. 1894)
• 8. huhtikuuta – Yrjö Harvia, suomalainen edistyspuoluelainen poliitikko (s. 1887)
• 10. huhtikuuta – Charles Bally, sveitsiläinen kielitieteilijä (s. 1865)
• 10. huhtikuuta – Charles Nordhoff, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1887)
• 13. huhtikuuta – Hilma Pylkkänen, suomalainen kirjailija (s. 1865)
• 16. huhtikuuta – Rudolf Höss, natsijohtaja ja Auschwitzin keskitysleirin päällikkö (s. 1900)
• 17. huhtikuuta – Jalo Aura, suomalainen poliitikko (s. 1886)
• 18. huhtikuuta – Irene Steer, brittiläinen uimari ja olympiavoittaja (s. 1889)
• 18. huhtikuuta – Jozef Tiso, Slovakian presidentti (teloitettiin) (s. 1887)
• 20. huhtikuuta – Kristian X, Tanskan kuningas (s. 1870)
• 23. huhtikuuta – Vera Hjelt, suomalainen työsuojelun uranuurtaja, ammattientarkastaja ja kansanedustaja (s. 1857)
• 29. huhtikuuta – Irving Fisher, yhdysvaltalainen taloustieteilijä (s. 1867)
• 2. toukokuuta – Dorothea Binz, saksalainen keskitysleirinvartija (teloitettiin) (s. 1920)
• 5. toukokuuta – Bertel Gripenberg, suomalainen runoilija (s. 1878)
• 7. toukokuuta – Ville Hynynen, suomalainen opettaja ja suomentaja (s. 1883)
• 9. toukokuuta – Willie Francis, yhdysvaltalainen murhaaja (teloitettiin) (s. 1929)
• 10. toukokuuta – Tauno Aalto, suomalainen kirjailija (s. 1917)
• 11. toukokuuta – Ture Rangström, ruotsalainen säveltäjä (s. 1884)
• 16. toukokuuta – Frederick Hopkins, vuoden 1929 Nobelin läketieteen palkinnon saanut englantilainen biokemisti (s. 1861)
• 16. toukokuuta – Waldemar Raunio, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1886)
• 20. toukokuuta – Philipp Lenard, vuoden 1905 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut unkarilais-saksalainen fyysikko (s. 1862)
• 24. toukokuuta – Charles-Ferdinand Ramuz, sveitsiläinen kirjailija (s. 1878)
• 24. toukokuuta – Väinö Voionmaa, suomalainen kansansivistysmies ja poliitikko (s. 1869)
• 6. kesäkuuta – Taavi Arola, suomalainen diplomi-insinööri, kauppaneuvos ja Hankkijan toimitusjohtaja (s. 1881)
• 18. kesäkuuta – Heiti Talvik, virolainen runoilija (s. 1904)
• 26. kesäkuuta – Väinö Siirilä, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1885)

• heinäkuussa (todennäköisesti) – Raoul Wallenberg, ruotsalainen diplomaatti (s. 1912)
• 15. heinäkuuta – Karl Wilkama, suomalainen kenraali (s. 1876)
• 19. heinäkuuta – Aung San, burmalainen vapaustaistelija ja Burman kommunistipuolueen perustaja (s. 1915)
• 22. heinäkuuta – Heikki Nurmio, suomalainen jääkärieversti, sotahistorioitsija ja nuortenkirjailija, Jääkärimarssin sanoittaja (s. 1887)
• 28. heinäkuuta – Alvar Renqvist, suomalainen kustannustoimittaja ja Otavan toimitusjohtaja (s. 1868)
• 2. elokuuta – Ida Moberg, suomalainen säveltäjä (s. 1859)
• 17. elokuuta – Eugen, Ruotsin prinssi ja kuvataiteilija (s. 1865)
• 18. elokuuta – Ludwig Kübler, saksalainen kenraali ja vuoristodivisioonan komentaja (s. 1889)
• 21. elokuuta – Ettore Bugatti, italialainen autosuunnittelija (s. 1881)
• 26. elokuuta – Mary Gallen-Kallela, suomalainen pianisti, Akseli Gallen-Kallelan puoliso (s. 1868)
• 15. syyskuuta – Kaarle Laurila, suomalainen estetiikan tutkija ja taidefilosofian professori (s. 1876)
• 16. syyskuuta – Mikko Ampuja, suomalainen poliitikko (s. 1882)
• 23. syyskuuta – Nikola Petkov, bulgarialainen poliitikko (teloitettiin) (s. 1893)
• 25. syyskuuta – Eino Mykkänen, suomalainen kirjailija, metsätyönjohtaja ja toimittaja (s. 1909)

• 4. lokakuuta – Max Planck, vuoden 1918 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (kvanttiteorian "isä") (s. 1858)
• 6. lokakuuta – Leevi Madetoja, suomalainen säveltäjä (s. 1887)
• 12. lokakuuta – Ian Hamilton, brittiläinen kenraali (s. 1853)
• 13. lokakuuta – Sidney Webb, brittiläinen yhteiskuntatieteilijä ja poliitikko (s. 1859)
• 18. lokakuuta – Johan Cappelen, norjalainen poliitikko (s. 1889)
• 21. lokakuuta – J. W. Keto, suomalainen lehtimies ja poliitikko (s. 1884)
• 27. lokakuuta – Fanni Luukkonen, Lotta Svärd -järjestön pitkäaikainen johtaja (s. 1882)
• 5. marraskuuta – Frederic Goudy, yhdysvaltalainen kirjainmuotoilija, typografi ja kustantaja (s. 1865)
• 14. marraskuuta – Matti Herman Palomaa, suomalainen kemisti (s. 1871)
• 16. marraskuuta – Cornelius Holmboe, norjalainen poliitikko (s. 1881)
• 16. marraskuuta – Toivo Palmroth, Toivo Palomurto, suomalainen elokuvaohjaaja, säveltäjä ja näyttelijä (s. 1903)
• 20. marraskuuta – Wolfgang Borchert, saksalainen kirjailija (s. 1921)
• 20. marraskuuta – Magnus Nilssen, norjalainen poliitikko (s. 1871)
• 28. marraskuuta – Georg Schnéevoigt, suomalainen kapellimestari (s. 1872)
• 30. marraskuuta– Ernst Lubitsch, saksalainen elokuvaohjaaja (s. 1892)
• 1. joulukuuta – Aleister Crowley, englantilainen mystikko (s. 1875)
• 2. joulukuuta – Anna Toivari, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1874)
• 7. joulukuuta – Nicholas Butler, vuoden 1931 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen rauhanaktivisti, filosofi, diplomaatti ja professori (s. 1862)
• 11. joulukuuta – Anna T. Nilsson, ruotsalainen piirustusopettaja, naisasianainen ja rauhanaktivisti (s. 1869)
• 11. joulukuuta – Eero Ilmari Sutinen, suomalainen arkkitehti (s. 1892)
• 12. joulukuuta – Wäinö Wuolijoki, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1872)
• 17. joulukuuta – Johannes Brønsted, tanskalainen kemisti (s. 1879)
• 26. joulukuuta – Elias Katz, suomenjuutalainen keskimatkojen juoksija (s. 1901)
• 28. joulukuuta – Viktor Emanuel III, Italian kuningas 1900–1946 (s. 1869)
• 30. joulukuuta – Alfred North Whitehead, brittiläis-yhdysvaltalainen matemaatikko ja filosofi (s. 1861)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Edvard Appleton
• Nobelin kemianpalkinto: Sir Robert Robinson
• Nobelin lääketieteen palkinto: Carl Ferdinand Cori, Gerty Cori ja Bernardo Alberto Houssay
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: André Gide
• Nobelin rauhanpalkinto: Kveekarit

• Elokuvavuosi 1947
• Kirjallisuusvuosi 1947