Infrastructure tools to support an effective radiation oncology learning health system

Harald II
Tanskan kuningas
Valtakausi	1014–1018
Edeltäjä	Sven Haaraparta
Seuraaja	Knuut Suuri
Norjan kuningas
Valtakausi	1014–1015 ; kanssahallitsijoina Håkon Eriksson ja Sven Haakoninpoika
Edeltäjä	Sven Haaraparta ; Sven Haakoninpoika ; Håkon Eriksson
Seuraaja	Pyhä Olavi
Syntynyt	994
Kuollut	1018
Suku	Jelling
Isä	Sven Haaraparta
Äiti	Wendenin Gunhild
Uskonto	katolinen

Tämä artikkeli kertoo tanskalaisesta kuninkaasta. Harald II:ksi on kutsuttu myös englantilaista Harald Godwininpoikaa

Harald II (n. 994^lähde?–1018) oli Tanskan kuningas vuosina 1014–1018. Hän oli Sven Haaraparran^[1] vanhin poika ja hallitsi Tanskaa isänsä sijaisena tämän ollessa sotaretkellä Ethelred II Neuvotonta vastaan Englannissa.^lähde? Sven Haaraparran kuoltua vuonna 1014 Haraldista tuli Tanskan kuningas, kun taas hänen veljensä Knuut jatkoi Englannin valloitusretkiä. Vuonna 1016 Knuutista tuli Englannin kuningas. Haraldin valtakausi oli lyhyt ja siitä tiedetään vähän. Hänen kuoltuaan Knuutista tuli myös Tanskan kuningas.^[1]

Lähteet

↑ ^a ^b Kongerækken Tanskan kuningashuone. Arkistoitu 18.11.2009. Viitattu 6.7.2023. (tanska)

Edeltäjä:
Sven Haaraparta

Tanskan kuningas
1014–1018

Seuraaja:
Knuut Suuri

Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[:0-1] Kongerækken Tanskan kuningashuone. Arkistoitu 18.11.2009. Viitattu 6.7.2023. (tanska)

[1]

Norjan hallitsijat ja valtionpäämiehet
Kaunotukan suku	Harald Kaunotukka ~(872—933) Eerik Verikirves ~(933–935) Haakon Hyvä ~(935–960) Harald Harmaaturkki ~(960—970)
Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Harald Sinihammas (970—985 tai 986) Haakon Sigurdinpoika (970—995) Sven Haaraparta (985 tai 986 —995)
Kaunotukan suku	Olavi Tryggvenpoika (995–1000)
Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Eerik Haakoninpoika (1000–1012) Sven Haakoninpoika (1000–1015) Sven Haaraparta (1000–1014) Håkon Eriksson (1012–1015) Harald II (1014–1015)
Kaunotukan suku	Pyhä Olavi (1015–1028)
Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Knuut Suuri (1028–1035) Håkon Eriksson (1028–1029) Sven Aelgifunpoika (1030–1035)
Kaunotukan suku	Maunu Hyvä (1035–1047) Harald Ankara (1045–1066) Maunu Haraldinpoika (1066–1069) Olav Kyrre (1067–1093) Haakon Maununpoika (1093–1095) Maunu Paljassääri (1093–1103) Olavi Maununpoika (1103–1115) Östen Maununpoika (1103–1123) Sigurd I Jerusaleminkävijä (1103–1130) Maunu Sokea (1130–1135) Harald Gille (1130–1136) Sigurd II Munn (1136–1155) Inge Koukkuselkä (1136–1161) Maunu Sokea (1137–1139) Östen II Haraldsson (1142–1157) Haakon Harteikas (1157–1162) Maunu Erlinginpoika (1161–1184) Sverre Sigurdinpoika (1184–1202) Haakon III Sverrenpoika (1202–1204) Guttorm Sigurdsson (1204) Inge II Bårdinpoika (1204–1217) Filippus Simonsson (1207—1217) Haakon IV Haakoninpoika (1217–1263) Haakon Nuori (1240–1257) Maunu VI Lainparantaja (1263–1280) Eerik II Maununpoika (1280–1299) Haakon V Maununpoika (1299–1319)
Bjälbo-suku	Maunu Eerikinpoika (1319–1355) Haakon VI Maununpoika (1343–1380) Olavi Haakoninpoika (1380–1387)
Kalmarin unioni	Margareeta I (1380–1412) Eerik XIII Pommerilainen (1389–1442) Sigurd Jonsson (1439–1442) Kristoffer Baijerilainen (1440–1448) Sigurd Jonsson (1448–1449) Kaarle I (1449–1450) Sigurd Jonsson (1450–1452) Kristian I (1450–1481) Jon Svalesson Smör (1482-1483) Hannu I (1483–1513) Kristian II (1513–1523)
Oldenburgin suku	Fredrik I (1523–1533) Kristian III (1534–1559) Fredrik II (1559–1588) Kristian IV (1588–1648) Fredrik III (1648–1670) Kristian V (1670-1699) Fredrik IV (1699–1730) Kristian VI (1730-1746) Fredrik V (1746-1766) Kristian VII (1766–1808) Fredrik VI (1808–1814) Kristian VIII (1814)
Holstein-Gottorp-suku	Kaarle XIII (1814–1818)
Bernadotte-suku	Kaarle XIV Juhana (1818–1844) Oskar I (1844–1859) Kaarle XV (1859–1872) Oskar II (1872–1905)
Glücksburg-suku	Haakon VII (1905–1957) Olavi V (1957–1991) Harald V (1991–)