Informatics Educational Institutions & Programs

Lähteiden merkitseminen tarkoittaa sitä, että uuden tiedon lisääjä merkitsee käyttämänsä tietolähteet itse artikkeliin. Se helpottaa tietojen tarkistamista ja lisätiedon löytämistä. Lähteiden merkitseminen on erittäin tärkeää Wikipedian luotettavuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi. Lähde- ja tekstikritiikin käyttö Wikipediasta lainattaessa on erityisen tärkeää, kun lainaat tietoa, jolle ei ole merkitty lähdettä.

Lähde tarkoittaa ensisijaisesti sitä tekstiä, jonka pohjalta artikkelissa oleva teksti on oikeasti kirjoitettu. Lähde voi tarkoittaa myös sellaista tekstiä, josta löytyvät lähteistetyn tekstin antamat tiedot, vaikka lähde olisikin lisätty jälkikäteen. Tällaista lähdettä lisättäessä on tärkeää varmistaa, että kaikki lähteistetyt tiedot myös löytyvät lähteeksi ilmoitetusta tekstistä ja että lähde on laadukas.

Jos käytät artikkelia kirjoittaessasi jotakin ulkoista tietolähdettä, niin lähteiden merkitseminen on yksinkertaisesti rehellisyyttä ja avoimuutta. Sinun kannattaa etsiä luotettavia lähteitä tiedollesi – näin asiasta ei tule epäselvyyttä myöhemmin poissa ollessasi ja samalla tulet varmistaneeksi, että tiedot ovat oikeita.

Lähteiden merkitseminen on tärkeää myös kiistattomissa aiheissa – niistä saattaa tulla kiistaa myöhemmin. Kiistatapauksissa lähteiden esittämisellä on ensisijainen merkitys. Kiistanalaisen väitteen lähde tulee tarjota täsmällisesti ja mahdollisimman helposti saatavassa muodossa (soveltuvissa tapauksissa suorana sitaattina), jotta se voidaan tarkistaa helposti. Puutteellisin lähdeviittein merkitty kiistanalainen materiaali tulee poistaa tai siirtää artikkelin keskustelusivulle. Lähteiden lisääminen jonkun muun kirjoittamaan artikkeliin on erinomainen tapa parantaa artikkelia.

Muista Wikipedioista voi kääntää tekstiä tai kokonaisia artikkeleita, mutta lähdeviittaukset pitää tehdä Wikipedian ulkopuolisiin teoksiin (tarkemmat ohjeet kohdassa 2.2).

Suositeltavinta on merkitä lähteet käyttämällä lähdeviitemallineita, mutta lähteet voi ilmoittaa myös vapaamuotoisesti tekstissä.

Tässä käsitellään lähteiden merkitsemistä wikikoodin muokkaustilassa. Visuaalinen muokkaustila helpottaa huomattavasti lähteiden lisäämistä ja muokkaamista perustilanteissa.

Lähteet sijoitetaan yleensä artikkelin loppuun == Lähteet == -otsikon alle. Mahdollinen Aiheesta muualla -osio sijoitetaan lähteiden jälkeen. On tärkeää, että lähteet merkitään mahdollisimman täydellisinä, mutta jos on tarvetta vain merkitä lähde/lähteet mahdollisimman nopeasti, voi verkkolähteen tapauksessa tehdä pikalinkin; URL sijoitetaan hakasulkeiden sisään [https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Merkitse_lähteet], ja se näkyy lukijalle näin: [1]. Muotoilulliset yksityiskohdat voidaan aina korjata myöhemminkin, mutta lisättyjen tietojen lähteen täytyy tavalla tai toisella käydä ilmi. On parempi ilmoittaa lähde vapaamuotoisesti vaikka kuinka kömpelösti tekstin seassa kuin jättää lähde kokonaan ilmoittamatta.

Artikkeliin voidaan merkitä lähteet kahdella tavalla: luettelemalla käytetyt lähteet (kirjat, nettisivustot yms.) Lähteet-osiossa tai merkitsemällä viitteitä artikkelin tekstiin. Artikkelin tekstiin merkityt viitteet viittaavat jonkin tietyn sanan tai väitteen lähteeseen, koko virkkeen lähteeseen tai koko kappaleen lähteeseen. Tekstiin merkityt viitteet ovat suositellumpi käytäntö. Viitteet lisätään leipätekstiin, ei otsikoihin.

Lähteisiin viitataan tavallisesti numeroimalla ne. Numerointiin on tarjolla alla kuvattu ref-tägeihin perustuva järjestelmä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. Harvard-järjestelmää, jolloin lähteeseen viitataan sulkujen sisällä lähteen kirjoittajan sukunimellä ja julkaisuvuodella. Jos kirjoittajaa ei ole tiedossa, merkitään julkaisun tuottaja tai nimi: ”(MTV 1999)”. Monissa tapauksissa käytetty informaatio ei ole helposti löydettävissä lähteestä (esimerkiksi kirja tai suuri sivusto), jolloin perään tulee vielä lisätä viittaus kirjan sivuihin (”s. 23–25”) tai lukuun (”luku 2”) vuosiluvun jälkeen, eroteltuna pilkulla.

Suositeltava menetelmä lähteiden merkitsemiseen ovat ref-tägit. Perusajatus on, että tägien <ref> ja </ref> väliin kirjoitetusta tekstistä tulee alaviite kohtaan, jota merkitään mallineella {{Viitteet}}. Jos malline jää pois, alaviitteet tulostuvat artikkelin loppuun, ennen luokkia. Esimerkki:

Tutkijoiden mukaan aurinko on iso taivaankappale.<ref>Miller, E: ”The Sun.” Academic Press, 2005, sivu 23.</ref>
Kuu on toisaalta paljon pienempi.<ref>Smith, R: ”Size of the Moon”, Scientific American, 46(78):46.</ref>

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

Lähdemerkinnöissä ei käytetä Wikipedian sisäisiä linkkejä.

Jos haluat käyttää samaa alaviitettä useammin, tehdään se antamalla viitteelle nimi: <ref name="nimi">. Tägi kirjoitetaan viitteen eteen, kun viite esiintyy ensimmäistä kertaa. Näin voit viitata samaan alaviitteeseen antamasi nimen perusteella. Samannimisten viitteiden sisältöjen täytyy olla täysin identtisiä, tai sitten voidaan käyttää katkaistua tyhjää tägiä <ref name="nimi"/>.

Viitteen nimi kirjoitetaan tägin sisällä suorien lainausmerkkien ("") sisään, ei tekstissä tavallisesti käytettäviin kaareviin lainausmerkkeihin (””). Lainausmerkkien sisään kirjoitetussa viitteen nimessä voi käyttää kaikenlaisia merkkejä: kaikkien isojen ja pienten kirjainten sekä numeroiden lisäksi myös esimerkiksi välimerkkejä, alaviivaa, välilyöntejä ja kauttaviivaa. Ilman lainausmerkkejä viitteen nimessä saa olla vain merkkejä a–z, A–Z ja 0–9, viivoja – ja _, mutta ei esimerkiksi välilyöntejä tai ä- ja ö-kirjaimia.

Pienet ja isot kirjaimet ovat viitteissä eri merkkejä: siten esimerkiksi <ref name="nimi"/> ja <ref name="Nimi"/> viittaavat eri alaviitteisiin.

Seuraavassa esimerkissä samaan lähteeseen viitataan kolme kertaa:

Tämä on esimerkki toistuvasta viittauksesta samaan alaviitteeseen.<ref name="viite">Tällä nimellä ei saa olla toista viitettä, jolla on erilainen sisältö.</ref>

Tämä toiminto on erityisen hyödyllinen viitattaessa samaan lähteeseen useita kertoja.<ref name="viite"/>

Tiivis tapa tehdä toistuvia viittauksia samaan lähteeseen on käyttää tyhjiä ref-tägejä, joissa on vinoviiva lopussa.<ref name="viite"/>

== Lähteet ==
{{Viitteet}}

Yllä oleva teksti tuottaa seuraavan tuloksen artikkelissa:

Tämä on esimerkki toistuvasta viittauksesta samaan alaviitteeseen.^[1]

Tämä toiminto on erityisen hyödyllinen viitattaessa samaan lähteeseen useita kertoja.^[1]

Tiivis tapa tehdä toistuvia viittauksia samaan lähteeseen on käyttää tyhjiä ref-tägejä, joissa on vinoviiva lopussa.^[1]

Jos käytät viitteistyksessä esimerkiksi saman kirjan eri sivuja, voit harkita viitteiden ryhmittelemistä. Tällä tavalla viiteluettelon luku helpottuu kun yhden kirjan kaikki viitteet tulee allekkain viitteisiin. Ryhmittely tapahtuu avainsanalla group:

Tämä on esimerkki <ref group="Miller">Miller, E: ”The Sun.”. Academic Press, 2005, sivu 23.</ref> viitteiden<ref>Muu viite</ref> ryhmittelystä<ref group="Miller">Miller, E: ”The Sun.”. Academic Press, 2005, sivu 65.</ref>.

=== Viitteet ===
<references group="Miller"/>
{{Viitteet}}

Yllä oleva teksti tuottaa seuraavan tuloksen artikkelissa:

Tämä on esimerkki ^{[Miller 1]} viitteiden^[2] ryhmittelystä^{[Miller 2]}.

Viiteluettelossa ryhmittely näkyy näin:

1. ↑ Miller, E: ”The Sun.”. Academic Press, 2005, sivu 23
2. ↑ Miller, E: ”The Sun.”. Academic Press, 2005, sivu 65

Viitteiden sisältö voidaan myös määritellä luettelonomaisesti {{Viitteet}}-mallineen sisällä, jolloin artikkelitekstissä olevaan viitemerkintään tarvitsee merkitä ainoastaan käytetyn viitteen nimi. Esimerkki:

Tämä on esimerkki viitteiden määrittelystä artikkelin lopussa.<ref name="viite1"/><ref name="viite2"/>

{{Viitteet|viitteet=
<ref name="viite1">Ensimmäisen viitteen sisältö.</ref>
<ref name="viite2">Toisen viitteen sisältö.</ref>
}}

Luettelomaisesti määriteltyjä viitteitä voi helposti lisätä ja muokata refHelperillä.

Katso myös Tyylioppaan osio aiheesta

1. Viittaukset laitetaan pääsääntöisesti heti välimerkin jälkeen,^[3] tällä tavalla.^[3] Kuitenkin jos viittauksen vaikutusalueesta voi syntyä epäselvyyttä (esimerkiksi viitattaessa kappaleen viimeiseen virkkeeseen), voi viitteen sijoittaa selvyyden vuoksi myös ennen virkkeen päättävää pistettä.
2. Kun tarvitaan yhdelle^[4], kahdelle^[5] tai useammalle termille alaviite^[6] yhden lauseen sisällä, suositellaan viitteiden laittamista heti termien perään.
3. Usein on hyödyllistä ylläpitää erillistä lähdeluetteloa, jossa määriteltyihin lähteisiin voidaan viitata ref-tägeillä. Tällöin viitteet voidaan sijoittaa vaikkapa Lähteet-osion alaotsikoksi (=== Viitteet ===). Esimerkiksi lähteenä käytetyn kirjan tarkat tiedot voidaan kertoa lähdeluettelossa, jonka jälkeen teokseen voidaan viitata ref-tägien avulla lyhyesti kirjoittajan sukunimellä, julkaisuvuodella ja sivunumerolla.
4. Viitteet-mallineella on parametri ”sarakkeet”: {{Viitteet|sarakkeet}} jakaa alaviitteet kahteen sarakkeeseen.
5. Jos jonkin tiedon osalta halutaan viitata useampaan lähteeseen, voi lähteet yhdistää yhden ref-tägin sisään. Tällöin eri lähteet kannattaa tägin sisällä erottaa omille riveilleen. Esimerkiksi:^[7]

   <ref>{{Kirjaviite | Tekijä =  | Nimeke = Otavan Iso Fokus, 1. osa | Vuosi = 1975 | Julkaisija = Otava | Isbn = 951-1-00273-2}},
   * Boer. (n.d.). Columbia Electronic Encyclopedia. Retrieved May 03, 2007, from Reference.com website: http://www.reference.com/browse/columbia/Boer
   * ''"Boer."'' Encyclopædia Britannica. 2007. Encyclopædia Britannica Online. 3 May 2007</ref>

Kun käytät lähteenä kirjoja, lehtien artikkeleita, WWW-sivuja, karttoja tai standardeja, voit luoda sopivat lähdeviitteet valmiilla mallineilla. Viitemallineiden luettelosta löydät lähdemateriaalillesi sopivat mallineet, joiden avulla voit lisätä viitteitä <ref> ja </ref> -tägien väliin sopivaan kohtaan artikkelissa ja muodostaa itsenäisen lähdeluettelon automaattisesti artikkelisi loppuun {{Viitteet}}-mallineella.

{{Kirjaviite | Nimeke = | Julkaisija = | Vuosi = | Tekijä = | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}

Esimerkiksi

{{Kirjaviite | Tekijä = Lincoln, Abraham & Grant, U. S. & Davis, Jefferson | Nimeke = Resolving Family Differences Peacefully | Vuosi = 1861 | Julkaisupaikka = Gettysburg | Julkaisija = Printing Press | Isbn = 0-12-345678-9 | Kieli = {{en}} }}

tuottaa seuraavan viittauksen:

Lincoln, Abraham & Grant, U. S. & Davis, Jefferson: Resolving Family Differences Peacefully. Gettysburg: Printing Press, 1861. ISBN 0-12-345678-9 (englanniksi)

{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = | Julkaisu = | Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}

Esimerkiksi

{{Lehtiviite | Tekijä = Reyes-Prieto, Adrian & Weber Andreas P. M. & Bhattacharya, Debashish | Otsikko = The origin and establishment of the plastid in algae and plants | Julkaisu = Annual Review of Genetics | Vuosikerta = 41 | Sivut = 147–168 | Ajankohta = joulukuu 2007 | Pmid = 17600460 | Doi = 10.1146/annurev.genet.41.110306.130134 | Kieli = {{en}} }}

tuottaa seuraavan viittauksen:

Reyes-Prieto, Adrian & Weber, Andreas P. M. & Bhattacharya, Debashish: The origin and establishment of the plastid in algae and plants. Annual Review of Genetics, joulukuu 2007, 41. vsk, s. 147–168. PubMed:17600460 doi:10.1146/annurev.genet.41.110306.130134 (englanniksi)

{{Verkkoviite | Osoite =  | Nimeke = | Tekijä = | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = | Kieli = }}

Esimerkiksi

{{Verkkoviite | Osoite = http://eh.net/encyclopedia/article/eloranta.military | Nimeke = Military Spending Patterns in History | Tekijä = Eloranta, Jari | Julkaisu = EH.Net Encyclopedia | Ajankohta = 27.9.2005 | Viitattu = 12.8.2006 | Kieli = {{en}} }}

tuottaa seuraavan viittauksen:

Eloranta, Jari: Military Spending Patterns in History EH.Net Encyclopedia. 27.9.2005. Viitattu 12.8.2006. (englanniksi)

Esimerkiksi

{{Karttaviite | Nimeke = Autoilijan tiekartta 2007 | Mittakaava = 1:800 000 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = AffectoGenimap Finland Oy | Ajankohta = 2006 | Isbn = 978-951-593-047-7}}

tuottaa seuraavan viittauksen:

Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006.

Esimerkiksi

{{Standardiviite | Numero = ISO 8601 | Nimeke = Data elements and interchange formats – Information interchange – Representation of dates and times | Julkaisupaikka = Geneva | Julkaisija = International Organization for Standardization | Ajankohta = 15.6.1988 | Kieli = {{en}} }}

tuottaa seuraavan viittauksen:

ISO 8601 Data elements and interchange formats – Information interchange – Representation of dates and times. Geneva: International Organization for Standardization, 15.6.1988. (englanniksi)

Jos artikkelissa ei ole lainkaan lähteitä, voit lisätä artikkelin alkuun Lähteetön-mallineen. Tätä mallinetta ei kuitenkaan tule käyttää lyhyissä tai sellaisissa artikkeleissa, jotka sisältävät vain helposti tarkistettavia perustietoja.

• {{Lähteetön}}

Jos artikkelista puuttuu mielestäsi oleellisia lähteitä tai kyseenalaistat esitetyn väitteen, merkitse kiistanalaiseen kohtaan lähdemallineella:

• {{Lähde}} esimerkki: Suomalaiset ovat puheliaita.^lähde?
• tai {{Lähde tarkemmin}} esimerkki: Suomalaiset ovat puheliaita.^{[8]lähde tarkemmin?}

Jos koko artikkeli näyttää kyseenalaiselta, kirjoita asiasta keskustelusivulle ja merkitse sivun alkuun:

• {{Tarkistettava}}

Katso myös: Wikipedia:Malline/Ongelmamallineet.

Pääartikkeli: Ohje:Artikkelien kääntäminen

Wikipedian muista kieliversioista voi kääntää tekstiä suomenkieliseen Wikipediaan. Tekstin kääntämisestä tulee kuitenkin mainita muokkauksen yhteydessä.

• Jos käännetyn tekstin alkuperä on Wikipedian jokin muu kieliversio, merkitse se muokkauksen yhteenvetokenttään.

Wikipedian toisen kieliversion artikkeli saattaa sisältää hyvät lähdemerkinnät. Jos lähteiden oikeellisuuden pystyy tarkastamaan, voi ne kopioida. Muussa tapauksessa lähdemerkintöjen kopioimista ei saa tehdä ja lähteet täytyy etsiä muuta kautta. Suomenkielisessä Wikipediassa tulisi käyttää ensisijaisesti luotettavia suomenkielisiä lähteitä, jotta niiden tarkistaminen onnistuu mahdollisimman monilta käyttäjiltä.

Jotta käännetty artikkeli noudattaisi Wikimedia-hankkeiden lisenssiehtoja (esimerkiksi CC-BY-SA), voidaan artikkeli merkata tätä varten tehdyllä mallineella {{Käännös}}. Lisätietoja mallineen käyttämisestä mallineen sivulla.

• Tarkistettavuus
• Wikipedian Lähdekirjasto: apua lähteiden löytämiseen ja hankintaan.
• Wikiprojekti Lähteet
• Wikiprojekti Kirjasto (Wikipedian kirjoittajat kertovat mitä kirjoja heidän kirjahyllystään löytyy)

• SFS 5342 Kirjallisuusviitteiden laatiminen. (2. painos) Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto, 22.6.1992.
• SFS 5831 Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, 30.3.1998.
• ISO 690 Information and documentation –– Bibliographic references – Content, form and structure. International Organization for Standardization, 1987. Standardin lyhennetty verkkoversio (viitattu 19.7.2007). (englanniksi)
• ISO 690-2 Information and documentation –– Bibliographic references –– Part 2: Electronic documents or parts thereof. International Organization for Standardization, 1997. Standardin lyhennetty verkkoversio (viitattu 19.7.2007). (englanniksi)

• Hämeenlinnan kaupunginkirjasto: Lähdekritiikki – archive.org:in kopio sivusta
• Internet Archive. Verkkosivujen arkisto, josta voi etsiä arkistoituja sivuja rikkinäisten linkkien tilalle.