Informatics Educational Institutions & Programs
- Artikkelit elävistä henkilöistä
- Kieltenväliset linkit
- Luettelo
- Luokittelu
- Nimeämiskäytäntö
- Ohjaus
- Merkitse lähteet
- Tarkistettavuus
- Ei uutta tutkimusta
- Kunnianloukkaus
- Loukkaava sisältö
- Merkittävyys
- Mitä Wikipedia ei ole
- Tekijänoikeudet
- Tiedostojen käyttösäännöt
- Vandalismi
- Allekirjoitus
- Ei avoimia välityspalvelimia
- Keskustelusivu
- Käyttäjälaatikko
- Käyttäjäsivu
- Käyttäjätunnus
- Monta käyttäjätunnusta
- Älä palvo sääntöjä
- Aiheesta muualla
- Antiikin terminologia
- Arabian kielen transkribointi
- Artikkelin nimi
- Artikkelin rakenne
- Itä-Aasiaa käsittelevät artikkelit
- Juonipaljastukset
- Kerro kuka tekee
- Kielioppi
- Kreikan kielen translitterointi
- Kuvitteellisesta aiheesta kirjoittaminen
- Linkit
- Merkitsemiskäytännöt
- Slaavilaisten kielten translitterointi
- Välimerkit ja typografia
- Värit
- Ylisanat
- Uuden artikkelin luominen
- Artikkelin nimi
- Kuinka sivuja muokataan
- Artikkelien kääntäminen
- Kielimallien käytöstä
- Haku
- Kuvien lisääminen
- Taulukot
- Aikajanojen luominen
- Artikkelien yhdistäminen
- Kaavat
- Koodiopas
- Kuvien lisääminen
- Kuvien siirtäminen Commonsiin
- Kuvien tiedostokoon pienentäminen
- Lua
- Malline
- Nuottikirjoitus
- Omat tyylit
- Palautus
- Sisällysluettelo
- Sivun siirtäminen
- Substaus
- Taulukot
- Tiedostojen tallentaminen
- Wikidata
- Ääni ja video
- Kolme perussääntöä
- Käytä maalaisjärkeä
- Lähde- ja tekstikritiikin käyttö Wikipediasta lainattaessa
- Miksi Wikipedia ei ole upea
- Miksi Wikipedia on niin upea
- Opettajalle
- Kierre
- Lumipallo helvetissä
- Uskalla pyytää anteeksi
- Viileänä pysyminen muokkaamisen käydessä kuumana
- Vältä henkilökohtaisuuksia
- Wikipedia on julma paikka
- Wikirakkaus
- Wikiviha
- Älä huomauta vakiokäyttäjiä
mallineilla
- Artikkelin elinkaari
- Kaikelle on oltava lähteet
- Lähteet ja viitteet
- Miten lähteet toimivat
- Poliitikot
- Päivänkohtaisuus
- Wikipedia ei ole paperia
- Konekääntäminen
- Perusteluita, joita tulisi välttää poistoäänestyksessä
- Päivässä keksityt asiat eivät kuulu Wikipediaan
- Sanakirjamääritelmä
- Äänestäminen kaikesta ei kannata
- Äänestäminen on pahasta
Wikipedian Mediawiki-ohjelmisto tukee osittain TeX-ladontajärjestelmää. Matemaattisten kaavojen näyttämiseen on lisäksi käytössä erillisiä laajennuksia LaTeXista ja AMS-LaTeXista.
MediaWiki suodattaa kaavojen komennot Texvc-muuntimen läpi, josta ne syötetään TeX:lle renderöitäväksi. Tulosteet tulevat näkyviin joko PNG-kuvina tai yksinkertaisena HTML:na käyttäjän valitsemista asetuksista ja kaavan monimutkaisuudesta riippuen.
Kaavojen käytön perusteet
Syntaksi
Matemaattiset kaavat syötetään <math>-tagien sisään (<math> ... </math>
). Muokkauskentän työkalurivissä on tälle oma nappinsa, .
Tagien sisällä käytetään pelkkää ladontajärjestelmän syntaksia: MediaWikin mallineet tai yleiset muuttujat eivät ole käytettävissä. <math>-tageja voi kuitenkin käyttää MediaWikin ehtolauseiden sisässä, kuten esimerkiksi #if:n then- ja else-osissa.
TeX, kuten esimerkiksi HTML, ei huomioi ylimääräisiä välilyöntejä ja rivinvaihtoja.
Renderointi
TeX:n tulostamat PNG-kuvat ovat aina mustaa tekstiä valkoisella – ei siis läpinäkyvällä – taustalla. Näiden kuvatulosteiden ulkonäkö on riippumaton selaimen asetuksista ja käytössä olevista CSS-tyyleistä: sekä värit että kirjasinasetukset ovat aina samat. Kuvien CSS-valitsin on img.tex, ja niiden alt-attribuuttina on kuvan tuottamiseen käytetty koodi ilman math-tageja.
Muuttujien kursivointi on yleinen käytäntö matemaattisissa teksteissä, ja siksi kaavojen kirjaimet tulostuvat oletuksena kursiivilla funktioiden ja operaattorien nimiä lukuun ottamatta. Jotta muu teksti, kuten muuttujien indeksimerkinnät, tulostuisi ilman kursivointia, on käytettävä joko \text
-, \mbox
- tai \mathrm
-komentoa.
Vertaa:
<math>{abc}</math>
→<math>\text{abc}</math>
→
PNG-kuvina tulostuvat kaavat tukevat vain suppean ASCII-merkistön kirjaimia, joten esimerkiksi ääkköset å, ä ja ö, eivät näy sellaisenaan syötettynä ollenkaan, ellei tulostemuotona ole HTML.
TeX vai HTML?
Osan erikoismerkeistä voi saada näkyviin TeX:n lisäksi myös HTML:lla. Kummassakin tavassa on puolensa.
TeX-koodina (pakottaen PNG-tilaan) | TeX-tuloste | HTML-koodina | HTML-tuloste |
---|---|---|---|
<math>\alpha\,\!</math>
|
<var>α</var>
|
α | |
<math>\sqrt{2}</math>
|
√<span style="border-top: thin solid">2</span>
|
√2 | |
<math>\sqrt{1-e^2}</math>
|
√<span style="border-top: thin solid">1 − ''e''²</span>
|
√1 − e² |
Miksi HTML?
- HTML-muodossa esitetyt kaavat käyttäytyvät sivulla enemmän tavallisen tekstin tapaan. Ne sulautuvat tekstin sekaan, koska ne näytetään muun sisällön kanssa yhteneväisellä kirjasintyypillä, kirjasinkoolla ja väreillä. Samoin niiden ulkonäköä voi muokata haluamakseen CSS-tyyleillä. HTML-kaavoja voi myös jossain määrin kopioida ja liittää muualle kuten muutakin tekstiä.
- HTML-kaavat latautuvat hitaiden yhteyksien käyttäjillä nopeammin.
- Järjestelmällisesti yhtenevässä muodossa syötetyt HTML-kaavat voivat itse asiassa sisältää kaiken olennaisen semanttisen tiedon, jolloin kaava voidaan muuntaa jälkeenpäin johonkin muuhun merkintäjärjestelmään. HTML:lla voidaan jopa joskus käyttää monipuolisempaa semantiikaa kuin TeX:llä, esimerkiksi näin:
''i''
→ i, imaginääriyksikkö<var>i</var>
→ i, mielivaltainen indeksimuuttuja.
Miksi TeX?
- TeX on suunniteltu kaavojen merkitsemiseen, toisin kuin HTML. Etenkin laajoissa kaavoissa TeX-koodi on lyhyempää ja helppolukuisempaa.
- TeX on yleisesti semanttisesti tarkempaa kuin HTML. TeX-merkintä
<math>x</math>
tarkoittaa matemaattista muuttujaa x siinä missä HTML:nx
on monitulkintainen. - TeX-koodi voidaan tarvittaessa muuntaa HTML:ksi palvelimella, jolloin saadaan molempien menetelmien hyödyt.
- TeX on ammattimatemaatikkojen, tieteilijöiden ja insinöörien laajasti käyttämä merkintäjärjestelmä. Ammattilaisten kynnys sisällön laajentamiseen pienenee, kun he voivat käyttää tuntemaansa järjestelmää.
- TeX-sisältö näkyy tavallisimpien selaimien oletusasetuksilla suurempana ja helppolukuisempana kuin muotoilemattomat HTML-kaavat.
- TeX-kaavat voidaan muuntaa XML-kieliseen MathML-muotoon.
- TeX-kaava tulostuu luotettavasti sen tekijän haluamalla tavalla, kun taas HTML-sisältö voi näyttää erilaiselta muun muassa käyttäjän selaimesta, selainversiosta ja kirjasinvalikoimasta riippuen.
Funktiot, symbolit ja erikoismerkit
Tarkkeet | ||
---|---|---|
\acute{a} \grave{a} \hat{a} \tilde{a} \breve{a}
|
||
\check{a} \bar{a} \ddot{a} \dot{a}
|
||
Alkeisfunktiot | ||
\sin a \cos b \tan c
|
||
\sec d \csc e \cot f
|
||
\arcsin h \arccos i \arctan j
|
||
\sinh k \cosh l \tanh m \coth n\!
|
||
\operatorname{sh}\,o\,\operatorname{ch}\,p\,\operatorname{th}\,q\!
|
||
\operatorname{arsinh}\,r\,\operatorname{arcosh}\,s\,\operatorname{artanh}\,t
|
||
\lim u \limsup v \liminf w \min x \max y\!
|
||
\inf z \sup a \exp b \ln c \lg d \log e \log_{10} f \ker g\!
|
||
\deg h \gcd i \Pr j \det k \hom l \arg m \dim n
|
||
Modulaariaritmetiikka | ||
s_k \equiv 0 \pmod{m}
|
||
a\,\bmod\,b
|
||
\mid \; \nmid
|
||
Derivaatat | ||
\nabla \, \partial x \, dx \, \dot x \, \ddot y\, dy/dx\, \frac{dy}{dx}\, \frac{\partial^2 y}{\partial x_1\,\partial x_2}
|
||
Joukot | ||
\forall \exists \nexists \empty \emptyset \varnothing
|
||
\in \ni \not \in \notin \subset \subseteq \supset \supseteq
|
||
\cap \bigcap \cup \bigcup \biguplus \setminus \smallsetminus
|
||
\sqsubset \sqsubseteq \sqsupset \sqsupseteq \sqcap \sqcup \bigsqcup
|
||
Operaattorit | ||
+ \oplus \bigoplus \pm \mp -
|
||
\times \otimes \bigotimes \cdot \circ \bullet \bigodot
|
||
\star * / \div \frac{1}{2}
|
||
Logiikka | ||
\land (or \and) \wedge \bigwedge \bar{q} \to p
|
||
\lor \vee \bigvee \lnot \neg q \And
|
||
Juuret | ||
\sqrt{2} \sqrt[n]{x}
|
||
Relaatiot | ||
\sim \approx \simeq \cong \dot= \overset{\underset{\mathrm{def}}{}}{=}
|
||
\le < \ll \gg \ge > \equiv \not\equiv \ne \mbox{or} \neq \propto
|
||
Geometria | ||
\Diamond \Box \triangle \angle \perp \| 45^\circ
|
||
Nuolet | ||
\leftarrow (or \gets) \rightarrow (or \to) \nleftarrow \nrightarrow \leftrightarrow \nleftrightarrow \longleftarrow \longrightarrow \longleftrightarrow
|
||
\Leftarrow \Rightarrow \nLeftarrow \nRightarrow \Leftrightarrow \nLeftrightarrow \Longleftarrow \Longrightarrow \Longleftrightarrow (or \iff)
|
||
\uparrow \downarrow \updownarrow \Uparrow \Downarrow \Updownarrow \nearrow \searrow \swarrow \nwarrow
|
||
\rightharpoonup \rightharpoondown \leftharpoonup \leftharpoondown \upharpoonleft \upharpoonright \downharpoonleft \downharpoonright \rightleftharpoons \leftrightharpoons
|
||
\curvearrowleft \circlearrowleft \Lsh \upuparrows \rightrightarrows \rightleftarrows \Rrightarrow \rightarrowtail \looparrowright
|
||
\curvearrowright \circlearrowright \Rsh \downdownarrows \leftleftarrows \leftrightarrows \Lleftarrow \leftarrowtail \looparrowleft
|
||
\mapsto \longmapsto \hookrightarrow \hookleftarrow \multimap \leftrightsquigarrow \rightsquigarrow \twoheadrightarrow \twoheadleftarrow
|
||
Erikoismerkit | ||
\And \eth \S \P \% \dagger \ddagger \ldots \cdots
|
||
\smile \frown \wr \triangleleft \triangleright \infty \bot \top
|
||
\vdash \vDash \Vdash \models \lVert \rVert \imath \hbar
|
||
\ell \mho \Finv \Re \Im \wp \complement
|
||
\diamondsuit \heartsuit \clubsuit \spadesuit \Game \flat \natural \sharp
|
||
Luokittelemattomat uudet symbolit | ||
\vartriangle \triangledown \lozenge \circledS \measuredangle \nexists \Bbbk \backprime \blacktriangle \blacktriangledown
|
||
\blacksquare \blacklozenge \bigstar \sphericalangle \diagup \diagdown \dotplus \Cap \Cup \barwedge
|
||
\veebar \doublebarwedge \boxminus \boxtimes \boxdot \boxplus \divideontimes \ltimes \rtimes \leftthreetimes
|
||
\rightthreetimes \curlywedge \curlyvee \circleddash \circledast \circledcirc \centerdot \intercal \leqq \leqslant
|
||
\eqslantless \lessapprox \approxeq \lessdot \lll \lessgtr \lesseqgtr \lesseqqgtr \doteqdot \risingdotseq
|
||
\fallingdotseq \backsim \backsimeq \subseteqq \Subset \preccurlyeq \curlyeqprec \precsim \precapprox \vartriangleleft
|
||
\Vvdash \bumpeq \Bumpeq \geqq \geqslant \eqslantgtr \gtrsim \gtrapprox \eqsim \gtrdot
|
||
\ggg \gtrless \gtreqless \gtreqqless \eqcirc \circeq \triangleq \thicksim \thickapprox \supseteqq
|
||
\Supset \succcurlyeq \curlyeqsucc \succsim \succapprox \vartriangleright \shortmid \shortparallel \between \pitchfork
|
||
\varpropto \blacktriangleleft \therefore \backepsilon \blacktriangleright \because \nleqslant \nleqq \lneq \lneqq
|
||
\lvertneqq \lnsim \lnapprox \nprec \npreceq \precneqq \precnsim \precnapprox \nsim \nshortmid
|
||
\nvdash \nVdash \ntriangleleft \ntrianglelefteq \nsubseteq \nsubseteqq \varsubsetneq \subsetneqq \varsubsetneqq \ngtr
|
||
\subsetneq
|
||
\ngeqslant \ngeqq \gneq \gneqq \gvertneqq \gnsim \gnapprox \nsucc \nsucceq \succneqq
|
||
\succnsim \succnapprox \ncong \nshortparallel \nparallel \nvDash \nVDash \ntriangleright \ntrianglerighteq \nsupseteq
|
||
\nsupseteqq \varsupsetneq \supsetneqq \varsupsetneqq
|
||
\jmath \surd \ast \uplus \diamond \bigtriangleup \bigtriangledown \ominus
|
||
\oslash \odot \bigcirc \amalg \prec \succ \preceq \succeq
|
||
\dashv \asymp \doteq \parallel
|
||
\ulcorner \urcorner \llcorner \lrcorner
|
Suuremmat merkinnät
Alaindeksit, yläindeksit ja integraalit
Ominaisuus | Syntaksi | Tuloste | |
---|---|---|---|
HTML | PNG | ||
Yläindeksi | a^2 |
||
Alaindeksi | a_2 |
||
Ryhmittely | a^{2+2} |
||
a_{i,j} |
|||
Ylä- ja alaindeksi ilman väliä ja välin kanssa | x_2^3 |
||
{x_2}^3 |
|||
Yläindeksin yläindeksi | 10^{10^{ \,\!{8} } |
||
Yläindeksin yläindeksi | 10^{10^{ \overset{8}{} }} |
||
Yläindeksin yläindeksi (näkyy HTML:na väärin joissain selaimissa) | 10^{10^8} |
||
Ylä- ja alaindeksi ennen ja jälkeen | \sideset{_1^2}{_3^4}\prod_a^b |
||
{}_1^2\!\Omega_3^4 |
|||
Pinoaminen | \overset{\alpha}{\omega} |
||
\underset{\alpha}{\omega} |
|||
\overset{\alpha}{\underset{\gamma}{\omega}} |
|||
\stackrel{\alpha}{\omega} |
|||
Derivaatta (PNG-tulosteen pakotus) | x', y'', f', f''\! |
||
Derivaatta (kursivoitu f ja indeksointipilkku saattavat olla päällekkäin HTML-tulosteessa) | x', y'', f', f'' |
||
Derivaatta (näkyy väärin HTML:na) | x^\prime, y^{\prime\prime} |
||
Derivaatta (näkyy väärin PNG:nä) | x\prime, y\prime\prime |
||
Derivaatan piste | \dot{x}, \ddot{x} |
||
Alaviivat, yläviivat ja vektorit | \hat a \ \bar b \ \vec c |
||
\overrightarrow{a b} \ \overleftarrow{c d} \ \widehat{d e f} |
|||
\overline{g h i} \ \underline{j k l} |
|||
Nuolet | A \xleftarrow{n+\mu-1} B \xrightarrow[T]{n\pm i-1} C |
||
Yläpuolinen kaari | \overbrace{ 1+2+\cdots+100 }^{5050} |
||
Alapuolinen kaari | \underbrace{ a+b+\cdots+z }_{26} |
||
Summa | \sum_{k=1}^N k^2 |
||
Summa (\textstyle -määrite) |
\textstyle \sum_{k=1}^N k^2 |
||
Tulo | \prod_{i=1}^N x_i |
||
Tulo (\textstyle -määrite) |
\textstyle \prod_{i=1}^N x_i |
||
Kategorinen summa | \coprod_{i=1}^N x_i |
Jäsentäminen epäonnistui (SVG (MathML voidaan ottaa käyttöön selainlaajennuksen kautta): Invalid response ("Math extension cannot connect to Restbase.") from server "http://localhost:6011/fi.wikipedia.org/v1/":): {\displaystyle \coprod_{i=1}^N x_i} | |
Kategorinen summa (\textstyle -määrite) |
\textstyle \coprod_{i=1}^N x_i |
||
Raja-arvo | \lim_{n \to \infty}x_n |
||
Raja-arvo (\textstyle -määrite) |
\textstyle \lim_{n \to \infty}x_n |
||
Integraali | \int\limits_{1}^{3}\frac{e^3/x}{x^2}\, dx |
||
Integraali (rajat eri tyylillä) | \int_{1}^{3}\frac{e^3/x}{x^2}\, dx |
||
Integraali (\textstyle -määrite) |
\textstyle \int\limits_{-N}^{N} e^x\, dx |
||
Integraali (\textstyle -määrite, rajat eri tyylillä) |
\textstyle \int_{-N}^{N} e^x\, dx |
||
Kaksoisintegraali | \iint\limits_D \, dx\,dy |
||
Kolmoisintegraali | \iiint\limits_E \, dx\,dy\,dz |
||
Nelinkertainen integraali | \iiiint\limits_F \, dx\,dy\,dz\,dt |
||
Viiva- eli polkuintegraali | \int_C x^3\, dx + 4y^2\, dy |
||
Suljettu viiva- eli polkuintegraali | \oint_C x^3\, dx + 4y^2\, dy |
||
Leikkaus | \bigcap_1^n p |
||
Yhdiste | \bigcup_1^k p |
Murtoluvut, matriisit, moniriviset kaavat
Ominaisuus | Syntaksi | Tuloste |
---|---|---|
Murtoluvut (oletuksena suurikokoisia) | \frac{2}{4}=0.5 |
|
Pienikokoiset murtoluvut | \tfrac{2}{4} = 0.5 |
|
Erikseen suurikokoiseksi määritetyt murtoluvut | \dfrac{2}{4} = 0.5 \qquad \dfrac{2}{c + \dfrac{2}{d + \dfrac{2}{4}}} = a |
|
Suurikokoiset sisäkkäiset murtoluvut | \cfrac{2}{c + \cfrac{2}{d + \cfrac{2}{4}}} = a |
|
Binomikerroin (oletuksena suurikokoinen) | \binom{n}{k} |
|
Pienikokoinen binomikerroin | \tbinom{n}{k} |
|
Erikseen suurikokoiseksi määritetty binomikerroin | \dbinom{n}{k} |
|
Matriisit | \begin{matrix} x & y \\ z & v \end{matrix} |
|
\begin{vmatrix} x & y \\ z & v \end{vmatrix} |
||
\begin{Vmatrix} x & y \\ z & v \end{Vmatrix} |
||
\begin{bmatrix} 0 & \cdots & 0 \\ \vdots & \ddots & \vdots \\ 0 & \cdots & 0 \end{bmatrix} |
||
\begin{Bmatrix} x & y \\ z & v \end{Bmatrix} |
||
\begin{pmatrix} x & y \\ z & v \end{pmatrix} |
||
\bigl( \begin{smallmatrix} a&b\\ c&d \end{smallmatrix} \bigr) |
||
Ehtoluettelot | f(n) = \begin{cases} n/2, & \mbox{if }n\mbox{ is even} \\ 3n+1, & \mbox{if }n\mbox{ is odd} \end{cases} |
|
Moniriviset yhtälöt | \begin{align} f(x) & = (a+b)^2 \\ & = a^2+2ab+b^2 \\ \end{align} |
|
\begin{alignat}{2} f(x) & = (a-b)^2 \\ & = a^2-2ab+b^2 \\ \end{alignat} |
||
Moniriviset yhtälöt (vaatii sarakkeiden lukumäärän määrittämisen &-merkeillä – käytettävä vain tarvittaessa) | \begin{array}{lcl} z & = & a \\ f(x,y,z) & = & x + y + z \end{array} |
|
Moniriviset yhtälöt (edellinen toteutus oikealle tasaavana, lcr) | \begin{array}{lcr} z & = & a \\ f(x,y,z) & = & x + y + z \end{array} |
|
Pitkän kaavan jakaminen useampaan tagiin, jotta rivitys toimisi. Tämä muuttaa merkintöjen välejä. | <math>f(x) \,\!</math> <math>= \sum_{n=0}^\infty a_n x^n </math> <math>= a_0+a_1x+a_2x^2+\cdots</math> |
|
Yhtälöryhmät | \begin{cases} 3x + 5y + 5z = 0 \\ 7x - 2y + 4z = 0\\ -6x + 3y + 2z = 0 \end{cases} |
|
Taulukot | \begin{array}{|c|c||c|} a & b & S \\ \hline 0&0&1\\ 0&1&1\\ 1&0&1\\ 1&1&0\\ \end{array} |
Sulut
Sulut suurten merkintöjen ympärilä:
Kuvaus | Syntaksi | Tuloste |
---|---|---|
Väärin | ( \frac{1}{2} )
|
|
Oikein | \left ( \frac{1}{2} \right )
|
\left- ja \right- komentoja voi tarkentaa erilaisilla määritteillä:
Ominaisuus | Syntaksi | Tuloste |
---|---|---|
Kaarisulut | \left ( \frac{a}{b} \right )
|
|
Hakasulut | \left [ \frac{a}{b} \right ] \quad \left \lbrack \frac{a}{b} \right \rbrack
|
|
Aaltosulut | \left \{ \frac{a}{b} \right \} \quad \left \lbrace \frac{a}{b} \right \rbrace
|
|
Kulmasulut | \left \langle \frac{a}{b} \right \rangle
|
|
Pystyviivat ja kaksoispystyviivat | \left | \frac{a}{b} \right \vert \left \Vert \frac{c}{d} \right \|
|
|
Ala- ja ylähakaset | \left \lfloor \frac{a}{b} \right \rfloor \left \lceil \frac{c}{d} \right \rceil
|
|
Vinot viivat | \left / \frac{a}{b} \right \backslash
|
|
Nuolet | \left \uparrow \frac{a}{b} \right \downarrow \quad \left \Uparrow \frac{a}{b} \right \Downarrow \quad \left \updownarrow \frac{a}{b} \right \Updownarrow
|
|
Erilaiset sulut vasemmalla ja oikealla | \left [ 0,1 \right )</code> <br/> <code>\left \langle \psi \right |
|
|
Toisen puolen sulku jätetään pois \left.- tai \right.-komennolla | \left . \frac{A}{B} \right \} \to X
|
|
Sulkujen koko | \big( \Big( \bigg( \Bigg( \dots \Bigg] \bigg] \Big] \big]/
|
|
\big\{ \Big\{ \bigg\{ \Bigg\{ \dots \Bigg\rangle \bigg\rangle \Big\rangle \big\rangle
|
||
\big\| \Big\| \bigg\| \Bigg\| \dots \Bigg| \bigg| \Big| \big|
|
||
\big\lfloor \Big\lfloor \bigg\lfloor \Bigg\lfloor \dots \Bigg\rceil \bigg\rceil \Big\rceil \big\rceil
|
Kirjaimet ja erikoiskirjasimet
Texvc ei tulosta kaikkia Unicoden merkkejä. Sen tukemat merkit on listattu alla.
Kreikan kirjaimet | |
---|---|
\Alpha \Beta \Gamma \Delta \Epsilon \Zeta
|
|
\Eta \Theta \Iota \Kappa \Lambda \Mu
|
|
\Nu \Xi \Pi \Rho \Sigma \Tau
|
|
\Upsilon \Phi \Chi \Psi \Omega
|
|
\alpha \beta \gamma \delta \epsilon \zeta
|
|
\eta \theta \iota \kappa \lambda \mu
|
|
\nu \xi \pi \rho \sigma \tau
|
|
\upsilon \phi \chi \psi \omega
|
|
\varepsilon \digamma \vartheta \varkappa
|
|
\varpi \varrho \varsigma \varphi
|
|
Blackboard Bold/Scripts | |
\mathbb{A} \mathbb{B} \mathbb{C} \mathbb{D} \mathbb{E} \mathbb{F} \mathbb{G}
|
|
\mathbb{H} \mathbb{I} \mathbb{J} \mathbb{K} \mathbb{L} \mathbb{M}
|
|
\mathbb{N} \mathbb{O} \mathbb{P} \mathbb{Q} \mathbb{R} \mathbb{S} \mathbb{T}
|
|
\mathbb{U} \mathbb{V} \mathbb{W} \mathbb{X} \mathbb{Y} \mathbb{Z}
|
|
Boldface | |
\mathbf{A} \mathbf{B} \mathbf{C} \mathbf{D} \mathbf{E} \mathbf{F} \mathbf{G}
|
|
\mathbf{H} \mathbf{I} \mathbf{J} \mathbf{K} \mathbf{L} \mathbf{M}
|
|
\mathbf{N} \mathbf{O} \mathbf{P} \mathbf{Q} \mathbf{R} \mathbf{S} \mathbf{T}
|
|
\mathbf{U} \mathbf{V} \mathbf{W} \mathbf{X} \mathbf{Y} \mathbf{Z}
|
|
\mathbf{a} \mathbf{b} \mathbf{c} \mathbf{d} \mathbf{e} \mathbf{f} \mathbf{g}
|
|
\mathbf{h} \mathbf{i} \mathbf{j} \mathbf{k} \mathbf{l} \mathbf{m}
|
|
\mathbf{n} \mathbf{o} \mathbf{p} \mathbf{q} \mathbf{r} \mathbf{s} \mathbf{t}
|
|
\mathbf{u} \mathbf{v} \mathbf{w} \mathbf{x} \mathbf{y} \mathbf{z}
|
|
\mathbf{0} \mathbf{1} \mathbf{2} \mathbf{3} \mathbf{4}
|
|
\mathbf{5} \mathbf{6} \mathbf{7} \mathbf{8} \mathbf{9}
|
|
Boldface (kreikka) | |
\boldsymbol{\Alpha} \boldsymbol{\Beta} \boldsymbol{\Gamma} \boldsymbol{\Delta} \boldsymbol{\Epsilon} \boldsymbol{\Zeta}
|
|
\boldsymbol{\Eta} \boldsymbol{\Theta} \boldsymbol{\Iota} \boldsymbol{\Kappa} \boldsymbol{\Lambda} \boldsymbol{\Mu}
|
|
\boldsymbol{\Nu} \boldsymbol{\Xi} \boldsymbol{\Pi} \boldsymbol{\Rho} \boldsymbol{\Sigma} \boldsymbol{\Tau}
|
|
\boldsymbol{\Upsilon} \boldsymbol{\Phi} \boldsymbol{\Chi} \boldsymbol{\Psi} \boldsymbol{\Omega}
|
|
\boldsymbol{\alpha} \boldsymbol{\beta} \boldsymbol{\gamma} \boldsymbol{\delta} \boldsymbol{\epsilon} \boldsymbol{\zeta}
|
|
\boldsymbol{\eta} \boldsymbol{\theta} \boldsymbol{\iota} \boldsymbol{\kappa} \boldsymbol{\lambda} \boldsymbol{\mu}
|
|
\boldsymbol{\nu} \boldsymbol{\xi} \boldsymbol{\pi} \boldsymbol{\rho} \boldsymbol{\sigma} \boldsymbol{\tau}
|
|
\boldsymbol{\upsilon} \boldsymbol{\phi} \boldsymbol{\chi} \boldsymbol{\psi} \boldsymbol{\omega}
|
|
\boldsymbol{\varepsilon} \boldsymbol{\digamma} \boldsymbol{\vartheta} \boldsymbol{\varkappa}
|
|
\boldsymbol{\varpi} \boldsymbol{\varrho} \boldsymbol{\varsigma} \boldsymbol{\varphi}
|
|
Kursiivi | |
\mathit{A} \mathit{B} \mathit{C} \mathit{D} \mathit{E} \mathit{F} \mathit{G}
|
|
\mathit{H} \mathit{I} \mathit{J} \mathit{K} \mathit{L} \mathit{M}
|
|
\mathit{N} \mathit{O} \mathit{P} \mathit{Q} \mathit{R} \mathit{S} \mathit{T}
|
|
\mathit{U} \mathit{V} \mathit{W} \mathit{X} \mathit{Y} \mathit{Z}
|
|
\mathit{a} \mathit{b} \mathit{c} \mathit{d} \mathit{e} \mathit{f} \mathit{g}
|
|
\mathit{h} \mathit{i} \mathit{j} \mathit{k} \mathit{l} \mathit{m}
|
|
\mathit{n} \mathit{o} \mathit{p} \mathit{q} \mathit{r} \mathit{s} \mathit{t}
|
|
\mathit{u} \mathit{v} \mathit{w} \mathit{x} \mathit{y} \mathit{z}
|
|
\mathit{0} \mathit{1} \mathit{2} \mathit{3} \mathit{4}
|
|
\mathit{5} \mathit{6} \mathit{7} \mathit{8} \mathit{9}
|
|
Roman | |
\mathrm{A} \mathrm{B} \mathrm{C} \mathrm{D} \mathrm{E} \mathrm{F} \mathrm{G}
|
|
\mathrm{H} \mathrm{I} \mathrm{J} \mathrm{K} \mathrm{L} \mathrm{M}
|
|
\mathrm{N} \mathrm{O} \mathrm{P} \mathrm{Q} \mathrm{R} \mathrm{S} \mathrm{T}
|
|
\mathrm{U} \mathrm{V} \mathrm{W} \mathrm{X} \mathrm{Y} \mathrm{Z}
|
|
\mathrm{a} \mathrm{b} \mathrm{c} \mathrm{d} \mathrm{e} \mathrm{f} \mathrm{g}
|
|
\mathrm{h} \mathrm{i} \mathrm{j} \mathrm{k} \mathrm{l} \mathrm{m}
|
|
\mathrm{n} \mathrm{o} \mathrm{p} \mathrm{q} \mathrm{r} \mathrm{s} \mathrm{t}
|
|
\mathrm{u} \mathrm{v} \mathrm{w} \mathrm{x} \mathrm{y} \mathrm{z}
|
|
\mathrm{0} \mathrm{1} \mathrm{2} \mathrm{3} \mathrm{4}
|
|
\mathrm{5} \mathrm{6} \mathrm{7} \mathrm{8} \mathrm{9}
|
|
Fraktur | |
\mathfrak{A} \mathfrak{B} \mathfrak{C} \mathfrak{D} \mathfrak{E} \mathfrak{F} \mathfrak{G}
|
|
\mathfrak{H} \mathfrak{I} \mathfrak{J} \mathfrak{K} \mathfrak{L} \mathfrak{M}
|
|
\mathfrak{N} \mathfrak{O} \mathfrak{P} \mathfrak{Q} \mathfrak{R} \mathfrak{S} \mathfrak{T}
|
|
\mathfrak{U} \mathfrak{V} \mathfrak{W} \mathfrak{X} \mathfrak{Y} \mathfrak{Z}
|
|
\mathfrak{a} \mathfrak{b} \mathfrak{c} \mathfrak{d} \mathfrak{e} \mathfrak{f} \mathfrak{g}
|
|
\mathfrak{h} \mathfrak{i} \mathfrak{j} \mathfrak{k} \mathfrak{l} \mathfrak{m}
|
|
\mathfrak{n} \mathfrak{o} \mathfrak{p} \mathfrak{q} \mathfrak{r} \mathfrak{s} \mathfrak{t}
|
|
\mathfrak{u} \mathfrak{v} \mathfrak{w} \mathfrak{x} \mathfrak{y} \mathfrak{z}
|
|
\mathfrak{0} \mathfrak{1} \mathfrak{2} \mathfrak{3} \mathfrak{4}
|
|
\mathfrak{5} \mathfrak{6} \mathfrak{7} \mathfrak{8} \mathfrak{9}
|
|
Kalligrafia | |
\mathcal{A} \mathcal{B} \mathcal{C} \mathcal{D} \mathcal{E} \mathcal{F} \mathcal{G}
|
|
\mathcal{H} \mathcal{I} \mathcal{J} \mathcal{K} \mathcal{L} \mathcal{M}
|
|
\mathcal{N} \mathcal{O} \mathcal{P} \mathcal{Q} \mathcal{R} \mathcal{S} \mathcal{T}
|
|
\mathcal{U} \mathcal{V} \mathcal{W} \mathcal{X} \mathcal{Y} \mathcal{Z}
|
|
Heprea | |
\aleph \beth \gimel \daleth
|
Ominaisuus | Syntaksi | Tuloste | |
---|---|---|---|
muotoilemattomat kirjaimet | \mbox{abc} | ||
muotoilematon ja kursivoitu teksti (väärin) | \mbox{if} n \mbox{is even} | ||
muotoilematon ja kursivoitu teksti (oikein) | \mbox{if }n\mbox{ is even} | ||
muotoilematon ja kursivoitu teksti (”~” on sitova välilyönti, ”\ ” luo välilyönnin) | \mbox{if}~n\ \mbox{is even} |
Värit
Kaavoissa voidaan käyttää värejä:
{\color{Blue}x^2}+{\color{YellowOrange}2x}-{\color{OliveGreen}1}
x_{1,2}=\frac{-b\pm\sqrt{\color{Red}b^2-4ac}}{2a}
Muista värejä käyttäessäsi, että niiden sisältämä viesti tulisi aina välittää myös muilla keinoilla. Katso myös kaikkien LaTeXin värinimien luettelo.
Muotoseikat
Välistys
TeX hoitaa tavallisen välistyksen automaattisesti, mutta joskus välejä on tarvetta säätää itse.
Ominaisuus | Syntaksi | Tuloste |
---|---|---|
kaksi kertaa neljä välilyöntiä | a \qquad b | |
neljä välilyöntiä | a \quad b | |
tekstivälilyönti | a\ b | |
tekstivälilyönti ilman PNG-muunnosta | a \mbox{ } b | |
suuri välilyönti | a\;b | |
keskikokoinen välilyönti | a\>b | ei tuettu |
pieni välilyönti | a\,b | |
ei välilyöntiä | ab | |
pieni negatiivinen välilyönti | a\!b |
Pilkku desimaalierottimena
Jos kaava muutetaan kuvaksi, tulee pilkun jälkeen hieman tyhjää tilaa. Käytettäessä pilkkua desimaalierottimena on pilkku ympäröitävä aaltosulkeilla.
Kuvaus | Syntaksi | Tuloste |
---|---|---|
Oikein | 3{,}14
|
|
Väärin | 3,14
|
Kaavan koon pienentäminen
LaTeX-kaavoja voidaan latoa joko display- tai inline-tyyleillä. Display-tyyli on tarkoitettu omalla rivillään esitettävien kaavojen esittämiseen ja se näyttää tältä:
- .
Komento <math></math>
latoo kaavat oletuksena display-tyylillä.
Inline-tyyli puolestaan on tarkoitettu tekstin seassa esitettäville kaavoille, ja se tuottaa display-tyyliä tiiviimmän lopputuloksen, joka ei esimerkiksi venytä rivivälejä yhtä pahasti kuin display-tyylinen kaava. Ylläoleva kaava näyttää inline-tyylisenä tältä: . Komento
<math> \textstyle </math>
ottaa tiiviimmän inline-tyylin käyttöön.
Kaavan sijoittelu tekstissä
Oletustyylitiedoston CSS-määrite
img.tex { vertical-align: middle; }
sovittaa esimerkiksi kaavan hyvin tekstin sekaan.
Jos muunlaista sijoittelua tarvitaan, voidaan kaavan ympärille sijoittaa <math style="vertical-align:-100%;">...</math>
ja kokeilla erilaisia vertical-align
-argumentin arvoja. Lopputulos voi vaihdella selaimittain.
Tätä keinoa tulisi kuitenkin välttää, sillä jos kaavojen piirtämistä parannetaan tulevaisuudessa palvelimen päässä, niin tällaiset ylimääräiset CSS-määritteet sijoittavat kaavat taas väärään kohtaan.
PNG-tilaan pakottaminen
Palvelimen voi pakottaa renderoimaan kaavan PNG-tilassa kahdella tavalla:
- Lisäämällä sen loppuun pienen välilyönnin koodin
\,
(itse välilyönti ei tule näkyviin). Tällaiset kaavat näkyvät ”Näytä HTML:nä, jos yksinkertainen, muuten PNG:nä” -asetuksen valinneelle PNG:nä, mutta ”Näytä HTML:nä, jos mahdollista” -käyttäjille HTML-tulosteena.
- Lisäämällä johonkin kohtaan pienen välilyönnin ja negatiivisen välilyönnin koodin
\,\!
, jotka kumoavat toisensa. Tällöin kaava näkyy PNG:nä myös ”Näytä HTML:nä, jos mahdollista, muuten PNG:nä” -asetuksen valinneille.
Artikkelin lähdekoodiin kannattaa lisätä kommentti koodien tarkoituksesta, ettei kukaan vahingossa ”korjaa” niitä turhina pois:
- <!-- \,\! saa kaavan tulostumaan PNG:nä HTML:n sijasta. Älä poista sitä. -->
Esimerkkejä
Syntaksi | Tuloste |
---|---|
a^{c+2} | |
a^{c+2} \, | |
a^{\,\!c+2} | |
a^{b^{c+2}} | (Virheellinen ”Näytä HTML:nä, jos mahdollista, muuten PNG:nä” -asetuksella!) |
a^{b^{c+2}} \, | (Virheellinen ”Näytä HTML:nä, jos mahdollista, muuten PNG:nä” -asetuksella!) |
a^{b^{c+2}}\approx 5 | (oikein tulostuvan -merkin takia \,\! -koodia ei tarvita) |
a^{b^{\,\!c+2}} | |
\int_{-N}^{N} e^x\, dx |
Kehitysehdotukset ja virheraportit
TeX-toteutukseen liittyvä kehityskeskustelu ja virheraportit tulisi lähettää wikitech-l-sähköpostilistalle tai Wikimedian Bugzillaan MediaWiki extensions -osioon.