Informatics Educational Institutions & Programs

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1929 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

• 1. tammikuuta – Rovaniemen ja Varkauden kauppalat perustettiin.
• 6. tammikuuta – Kuningas Aleksanteri I hajotti parlamentin ja nimesi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan uudelleen Jugoslavian kuningaskunnaksi. Mitään muuta kansallisuutta ei tunnustettu kuin ”jugoslaavi”.
• 10. tammikuuta – Hergén sarjakuvahahmo ”Tintti” teki ensiesiintymisensä sarjakuvassa Tintti Neuvostojen maassa.
• 13. tammikuuta – Neljä ihmistä hukkui Tampereen lähellä Näsijärvellä Aitoniemen kylän edustalla kun auto ajoi pimeässä railoon. Auton kuljettaja pelastui hyppäämällä veteen viime hetkellä.^[1]
• 15. tammikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander ja kuningas Kristian X avasivat Suomen ja Tanskan välisen puhelinlinjan.
• 16. tammikuuta – Presidentti Relander ja kuningas Haakon VII avasivat Suomen ja Norjan välisen puhelinlinjan.
• 17. tammikuuta – Elzie Crisler Segarin ”Kippari-Kalle” teki ensiesiintymisensä.
• 18. tammikuuta – Trotski karkotettiin Neuvostoliitosta. Hän pakeni Turkkiin ja anoi turvapaikkaa Ranskasta ja Saksasta.
• 20. tammikuuta – Suomen Jääkiekkoliitto perustettiin.
• 21. tammikuuta – Ranska hylkäsi Lev Trotskin turvapaikkahakemuksen.
• 31. tammikuuta – Saksalainen kirjailija Erich Maria Remarque julkaisi sodanvastaisen romaaninsa Länsirintamalta ei mitään uutta, joka perustui hänen kokemuksiinsa ensimmäisestä maailmansodasta.
• 5. helmikuuta – Katajanokan linja-autoturmassa kaksi matkustajaa hukkui kun Helsingin keskustan ja Santahaminan välillä liikennöinyt linja-auto ajoi merenjäällä railoon ja upposi.
• 9. helmikuuta − Neuvostoliitto solmi hyökkäämättömyyssopimukset Viron, Latvian, Puolan ja Romanian kanssa.
• 11. helmikuuta – Italia ja Pyhä istuin solmivat sopimuksen Vatikaanivaltiosta.
• 12. helmikuuta – Neuvostoliitosta karkotettu Lev Trotski saapui Turkkiin Istanbuliin. Hän asui maanpaossa Istanbulin lähellä Prinkipon saarella vuoteen 1933 saakka ja sen jälkeen ensin Ranskassa ja Norjassa ja viimeksi vuodesta 1937 alkaen Meksikossa.
• 14. helmikuuta – ”Ystävänpäivän verilöyly” Chicagossa Yhdysvalloissa: seitsemän Al Caponen kanssa kilpaillutta gangsteria murhattiin Chicagossa.
• 14. helmikuuta – Varieteetaiteilija Joséphine Bakerin esitykset kiellettiin Münchenissä, koska niiden epäiltiin ”loukkaavan yleisiä tapoja”.
• 16. helmikuuta – Kajaanin seminaarin päärakennus irtaimistoineen tuhoutui tulipalossa.^[2]
• 18. helmikuuta – Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaettiin.
• 3. maaliskuuta – Jesus Aguirren vallankaappausyritys Meksikossa.
• 16. maaliskuuta – Radioinsinööriseura rekisteröitiin.
• 17. maaliskuuta – Saksalainen autovalmistaja Opel siirtyi yhdysvaltalaisen General Motors -konsernin omistukseen.
• 19. maaliskuuta – Helsingin Sanomissa alkoi ilmestyä ensimmäinen päivittäinen sarjakuva, yhdysvaltalaisen Otto Messmerin piirtämä ”Felix-kissa”.
• 21. maaliskuuta − Norjan kruununprinssi Olavi ja Ruotsin prinsessa Märtha vihittiin avioliittoon Oslossa.
• 23. maaliskuuta – Opettaja Fanni Luukkonen valittiin Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan puheenjohtajaksi.
• 24. maaliskuuta – Lappeenrannan keisarintalo tuhoutui tulipalossa.
• 25. maaliskuuta – Filosofian tohtori Toivo Haapanen valittiin vasta perustetun Radio-orkesterin kapellimestariksi 14 hakijan joukosta.

• 1. huhtikuuta – Tulipalo tuhosi Sääksmäen keskiaikaisen kivikirkon ja kellotapulin.
• 19. huhtikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander hajotti eduskunnan, koska se ei ollut hyväksynyt hallituksen esitystä virkamiesten palkkojen korottamisesta.
• 2. toukokuuta – Mansoniemen auto-onnettomuus : neljä henkilöä hukkui kun henkilöauto syöksyi lautalta järveen Ikaalisten Mansoniemen salmessa.
• 8. toukokuuta – Norja liitti alueisiinsa Jan Mayenin saaren.
• 18. toukokuuta – Georg Malmstén levytti Berliinissä ensimmäisen iskelmänsä, valssin ”Särkynyt onni”. Levyä myytiin gramofonikuumeen siivittämänä 17 000 kappaletta.
• 20. toukokuuta – Barcelonan maailmannäyttelyn avajaiset – avoinna aina 15. tammikuuta 1930 asti.
• 25. toukokuuta – Imatran vesivoimalaitos valmistui. Kosken uoma oli ensimmäisen kerran kuivana.
• 28. toukokuuta – Paraisten Bläsnäsin kylässä tuhoutui kymmenen rakennusta tulipalossa.^[3]
• 31. toukokuuta – Britannian vaalit johtivat umpikujaan, liberaalipuolueesta tuli ratkaisija vallanjaossa.
• 8. kesäkuuta – Ramsay MacDonald perusti työväenpuolueen hallituksen.
• 13. kesäkuuta − Eduskunta hyväksyi uuden avioliittolain, jolla lakkautettiin miehen oikeus hallita vaimonsa omaisuutta ja edustaa vaimoaan oikeuden ja muiden viranomaisten edessä.
• 17. kesäkuuta − Turun tuomiokirkko vihittiin entisöinnin jälkeen uudelleen käyttöön. Samalla vietettiin kirkon 700-vuotisjuhla.
• 26. kesäkuuta − Forssan kauppalan keskustassa paloi Lounais-Hämeen Kauppa Oy:n autokorjaamo ja öljyvarasto, hotelli Seurahuone, VPK:n talo, työväentalo ja kaksi asuinrakennusta tuhopoltossa. Palossa tuhoutui myös noin parikymmentä autokorjaamossa ollutta autoa ja palon jälkeisissä korjaustöissä kuoli yksi henkilö. Palon sytyttäjä saatiin kiinni samana yönä.

• 1. heinäkuuta – Suomen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä.
• 5. heinäkuuta – Scotland Yard takavarikoi kaksitoista D. H. Lawrencen alastonmaalausta siveettöminä.
• 9. heinäkuuta – Tulipalo tuhosi Ainolan huvilan Oulussa.
• 24. heinäkuuta – Ranskan pääministeri Raymond Poincaré erosi terveyssyistä, Aristide Briand tuli hänen seuraajakseen.
• 24. heinäkuuta – Kellogg–Briand-sopimus kielsi sodan ulkopolitiikan välineenä. Se allekirjoitettiin Pariisissa 27. elokuuta 1928 ja kaikkiaan 62 valtiota liittyi siihen. Nürnbergin oikeudenkäynneissä nostettiin sen nojalla syytteitä rikoksista rauhaa vastaan.
• 31. heinäkuuta – Suomi liittyi Kellogg-Briand-sopimukseen.
• 1. elokuuta – Suomen kommunistit järjestivät Punaisena päivänä tunnetun mielenosoituksen.
• 8. elokuuta – Saksalainen ilmalaiva Graf Zeppelin aloitti maailmanympärilennon (se päättyi 29. elokuuta).
• 16. elokuuta − Presidentti Relander myönsi eron Oskari Mantereen hallitukselle ja nimitti Kyösti Kallion muodostaman hallituksen.
• 21. elokuuta – Rauman ulkosatamassa Laitsaaressa ollut 2 hehtaarin laajuinen lautatarha-alue tuhoutui tulipalossa. Palossa tuhoutui lähes 2 000 standarttia puutavaraa, konttori- ym. rakennuksia, varastosuojia, osa satamalaituria ja proomuja. Vahingot olivat noin kuusi miljoonaa markkaa.
• 4. syyskuuta – Suomen ulkoministeri Hjalmar Procopé puhui Kansainliiton 9. yleiskokouksen avajaisistunnossa järjestön optimistisesta tulevaisuudesta. Procopén hyvä ranskan kielen taito herätti yleistä huomiota.
• 5. syyskuuta – Aristide Briand esitteli suunnitelman ”Euroopan yhdysvalloista”.
• 7. syyskuuta – Höyrylaiva Kuru kaatui ja upposi Näsijärvellä Tampereen edustalla, 133–138 kuollutta.
• 17. syyskuuta – Liettuan presidentti Augustinas Voldemaras syrjäytettiin vallankaappauksessa, maan johtoon nousi Antanas Smetona.
• 19. syyskuuta – Ensimmäinen äänielokuva esitettiin Suomessa, kun amerikkalainen elokuva Sonny Boy sai Suomen ensi-iltansa helsinkiläisessä Capitol-elokuvateatterissa.

• 3. lokakuuta − Iso-Britannia ja Neuvostoliitto solmivat jälleen diplomaattisuhteet, jotka Britannia oli katkaissut vuonna 1927.
• 22. lokakuuta – Aristide Briandin hallitus kaatui Ranskassa.
• 24. lokakuuta – Suuri lama alkoi: ”Musta torstai”, jota seurasi ”Musta tiistai” (29. lokakuuta). New Yorkin pörssi romahti ja maailmanlaajuinen talouskriisi alkoi.
• 29. lokakuuta – Radio-orkesteri piti ensimmäisen julkisen konserttinsa Helsingin yliopiston juhlasalissa.
• 11. marraskuuta – Suomen katolinen kirkko merkittiin Suomen uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin.
• 11. marraskuuta – Kuunari Drakenin haaksirikossa Utön luona kuoli viisi laivan 11 hengen miehistöstä.
• 16. marraskuuta – Kommunistien hallitsema Suomen Ammattijärjestö julisti yleislakon osoittaakseen lojaaliutta Tammisaaren ”yliopiston” eli pakkotyölaitoksen vankien aloittamalle syömälakolle. Lakko kuivui kuitenkin nopeasti kokoon, koska siihen osallistui vain 5–10 prosenttia työläisistä, ja nämäkin palasivat vapaaehtoisesti työpaikoilleen seuraavana päivänä.
• 18. marraskuuta – 7,2 richterin maanjäristys Newfoundlandin etelärannikolla rikkoi 12 merenalaista lennätinkaapelia ja laukaisi tsunamin, joka surmasi 28 ihmistä Burin niemimaan alueella.
• 24. marraskuuta – Lapuan työväentalolla keskeytettiin Lapuan haastejuhlat -niminen tapahtuma ja riisuttiin punaiset paidat kommunistinuorten yltä. Väkijoukon mielestä mielenosoittajat harjoittivat Jumalan ja isänmaan pilkkaamista.
• 29. marraskuuta – Amiraali Richard E. Byrd lensi ensimmäisenä etelänavan yli.
• 1. joulukuuta – Vientirauha-järjestön entinen piiriasiamies Kustaa Tiitu ja Ilkka-lehden päätoimittaja Artturi Leinonen järjestivät Lapualla kansalaiskokouksen, johon osallistui noin 2 000 ihmistä. Kokouksessa vaadittiin kaikkien kommunististen järjestöjen ehdotonta ja lopullista kieltämistä.
• 2. joulukuuta – Ensimmäinen puhelinkioski otettiin käyttöön Lontoossa.
• 6. joulukuuta – Lapualla pidetyssä kansalaiskokouksessa muodostettu lähetystö saapui Helsinkiin ja saattoi hallituksen tietoon kokouksessa esitetyt ponnet.
• 11. joulukuuta – Neljä kommunisteja vastustanutta kansalaislähetystöä kävi presidentti Relanderin puheilla.
• 29. joulukuuta – ”Musta lauantai”: Apiassa Samoalla sattunut yhteenotto mielenosoittajien ja Uuden-Seelannin poliisin välillä.

• lokakuu – Hämeensilta vihittiin käyttöön Tampereella.

• Lapuan liike muodostettiin.
• Suomen itsenäisyyspäivä säädettiin palkalliseksi vapaapäiväksi.
• Edwin Hubble osoitti galaksien liikkuvan poispäin (Hubblen laki).
• Imatrankoski padottiin.

• 1. tammikuuta – Aulis Kallakorpi, suomalainen mäkihyppääjä (k. 2005)
• 1. tammikuuta – Fred Olsen, norjalainen laivanvarustaja
• 2. tammikuuta – Tellervo Koivisto, suomalainen ekonomi ja kansanedustaja, presidentti Mauno Koiviston leski
• 3. tammikuuta – Sergio Leone, italialainen elokuvaohjaaja (Hyvät, pahat ja rumat) (k. 1989)
• 3. tammikuuta – Gordon Moore, yhdysvaltalainen tietotekniikan kehittäjä ja liikemies, Intelin perustaja (k. 2023)
• 5. tammikuuta – Aulis Rytkönen, suomalainen jalkapalloilija (k. 2014)
• 7. tammikuuta – Ritva Haavikko, suomalainen kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija
• 9. tammikuuta – Veikko Savolainen, suomalainen sarjakuvapiirtäjä (k. 2016)
• 12. tammikuuta – Jaakko Hintikka, suomalainen professori ja filosofi (k. 2015)
• 15. tammikuuta – Martin Luther King, vuoden 1964 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti (k. 1968)
• 23. tammikuuta – John Charles Polanyi, vuoden 1986 Nobelin kemianpalkinnon saanut kanadalainen kemisti
• 27. tammikuuta – Mohamed Al-Fayed, egyptiläis-brittiläinen liikemies (k. 2023)
• 29. tammikuuta – Jerry Hoyt, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (k. 1955)
• 30. tammikuuta – Isamu Akasaki, vuoden 2014 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen tieteilijä, yksi sinisen LEDin keksijöistä (k. 2021)
• 31. tammikuuta – Rudolf Mössbauer, vuoden 1961 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (k. 2011)
• 31. tammikuuta – Mikko Niskanen, suomalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja professori (k. 1990)
• 31. tammikuuta – Jean Simmons, englantilainen näyttelijä (k. 2010)
• 3. helmikuuta – Kaija Aarikka, suomalainen muotoilija ja yrittäjä (Aarikka Oy) (k. 2014)
• 3. helmikuuta – Arvid Johanson, norjalainen poliitikko (k. 2013)
• 4. helmikuuta – Friedhelm Busse, saksalainen uusnatsipoliitikko (k. 2008)
• 8. helmikuuta – Jouko Tyyri, suomalainen kirjailija ja ministeri (k. 2001)
• 10. helmikuuta – Jerrald Goldsmith (”Jerry Goldsmith”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvamusiikkisäveltäjä (k. 2004)
• 12. helmikuuta – Kirsti Paakkanen, suomalainen yritysjohtaja (k. 2021)
• 15. helmikuuta – Graham Hill, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari) (k. 1975)
• 15. helmikuuta – Kauko Nieminen, suomalainen harrastelijaluonnontieteilijä (Eetteripyörreteoria) (k. 2010)
• 15. helmikuuta – Marita Nordberg, suomalainen näyttelijä (Ilkamat) (k. 2009)
• 16. helmikuuta – Carl Butler, ruotsalainen kokki ja ravintoloitsija (k. 2010)
• 17. helmikuuta – Patricia Routledge, englantilainen näyttelijä ja laulaja
• 20. helmikuuta – Toshiro Mayuzumi, japanilainen säveltäjä (k. 1997)
• 21. helmikuuta – Niels Anker Kofoed, tanskalainen poliitikko (k. 2018)
• 21. helmikuuta – Pekka Nuotio, suomalainen oopperalaulaja (k. 1989)
• 22. helmikuuta – Keijo Savolainen, suomalainen päätoimittaja, SKDL:n poliitikko ja Yleisradion johtaja (k. 2019)
• 23. helmikuuta – Aleksei II, alk. Aleksei Mihailovitš von Rüdiger, Venäjän ortodoksisen kirkon Moskovan ja koko Venäjän patriarkka (k. 2008)
• 26. helmikuuta – Bjørn Skau, norjalainen poliitikko (k. 2013)
• 28. helmikuuta – Frank Gehry, kanadalais-yhdysvaltalainen arkkitehti
• 28. helmikuuta – Tapani Luukkainen, suomalainen gynekologi (kehitti hormonikierukan) (k. 2015)
• 1. maaliskuuta – Georgi Markov, bulgarialainen toimittaja, kirjailija ja toisinajattelija (k. 1978)
• 5. maaliskuuta – Poul Dalsager, tanskalainen poliitikko (k. 2001)
• 8. maaliskuuta – Hebe Camargo, brasilialainen juontaja, laulaja ja näyttelijä (k. 2012)
• 8. maaliskuuta – Tapani Jylhä, suomalainen kirjailija (k. 1980)
• 9. maaliskuuta – Zellur Rahman, Bangladeshin presidentti (k. 2013)
• 10. maaliskuuta – Pekka V. Virtanen, suomalainen yhdyskuntasuunnittelun professori (k. 2020)
• 19. maaliskuuta – Richard C. Atkinson, yhdysvaltalainen psykologi
• 22. maaliskuuta – P. Ramlee, malesialainen näyttelijä ja laulaja (k. 1973)
• 28. maaliskuuta – Harri Tapper, suomalainen kirjailija (k. 2012)
• 29. maaliskuuta – Richard Lewontin, yhdysvaltalainen evoluutiobiologi, geneetikko ja yhteiskunnallinen keskustelija (k. 2021)
• 29. maaliskuuta – Lennart Meri, Viron presidentti ja kirjailija (k. 2006)
• 30. maaliskuuta – Kaarlo Juurela, suomalainen näyttelijä (k. 2010)

• 1. huhtikuuta – Milan Kundera, tšekkiläinen kirjailija (k. 2023)
• 1. huhtikuuta – Alpo Jaakola (”Loimaan shamaani”), suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja professori (k. 1997)
• 3. huhtikuuta – Poul Schlüter, Tanskan pääministeri 1982–1993 (k. 2021)
• 5. huhtikuuta – Ivar Giaever, vuoden 1973 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut norjalainen fyysikko
• 5. huhtikuuta – Nigel Hawthorne, englantilainen näyttelijä (k. 2001)
• 5. huhtikuuta – Robert George Meek (”Joe Meek”), englantilainen tuottaja ja lauluntekijä (k. 1967)
• 6. huhtikuuta – Keijo Liinamaa, suomalainen valtakunnansovittelija ja Suomen pääministeri (k. 1980)
• 6. huhtikuuta – André Previn, saksalaissyntyinen pianisti, kapellimestari ja säveltäjä (k. 2019)
• 8. huhtikuuta – Jacques Brel, belgialainen laulaja ja säveltäjä (k. 1978)
• 10. huhtikuuta – Kristian Gestrin, suomalainen varatuomari, pankinjohtaja ja ministeri (k. 1990)
• 10. huhtikuuta – Max von Sydow, ruotsalainen näyttelijä (Seitsemäs sinetti) (k. 2020)
• 14. huhtikuuta – Paavo Berglund, suomalainen kapellimestari (k. 2012)
• 15. huhtikuuta – Rauni Mollberg (”Molle”), suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2007)
• 17. huhtikuuta – Tatu Vanhanen, suomalainen politiikan tutkija ja professori (k. 2015)
• 22. huhtikuuta – Erkki Junkkarinen, suomalainen laulaja (Ruusuja hopeamaljassa) (k. 2008)
• 24. huhtikuuta – André Darrigade, ranskalainen maantiepyöräilijä
• 2. toukokuuta – Kamal Salibi, libanonilainen historioitsija (k. 2011)
• 2. toukokuuta – Jigme Dorji Wangchuck, Bhutanin kuningas (k. 1972)
• 4. toukokuuta – Audrey Kathleen Ruston (”Audrey Hepburn”), englantilais-alankomaalainen Oscar-palkittu näyttelijä (k. 1993)
• 6. toukokuuta – Paul Lauterbur, vuoden 2003 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 2007)
• 9. toukokuuta – Väinö Markkanen, suomalainen kilpa-ampuja ja olympiavoittaja (k. 2022)
• 13. toukokuuta – Creed Taylor, yhdysvaltalainen musiikkituottaja (k. 2022)
• 14. toukokuuta – Eero Suoninen, suomalainen teknillisen fysiikan professori (k. 2007)
• 16. toukokuuta – Holger Hansen, tanskalainen poliitikko (k. 2015)
• 19. toukokuuta – Hans Krieger, saksalainen kemisti ja professori (k. 2005)
• 22. toukokuuta – Mauri Virtanen, suomalainen pappi ja tietokirjailija (k. 2005)
• 24. toukokuuta – Tiina Rinne, suomalainen näyttelijä (k. 2021)
• 25. toukokuuta – Heikki Häiväoja, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2019)
• 29. toukokuuta – Harry G. Frankfurt, yhdysvaltalainen filosofi, professori ja tietokirjailija (k. 2023)
• 29. toukokuuta – Peter Higgs, vuoden 2013 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen teoreettinen fyysikko (k. 2024)
• 1. kesäkuuta – Bent Rold Andersen, tanskalainen poliitikko (k. 2015)
• 2. kesäkuuta – Alan Crofoot, kanadalainen tenori ja näyttelijä (k. 1979)
• 3. kesäkuuta – Werner Arber, vuoden 1978 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut sveitsiläinen mikrobiologi
• 4. kesäkuuta – Knud Enggaard, tanskalainen poliitikko (k. 2024)
• 7. kesäkuuta – John Turner, kanadalainen poliitikko ja maansa pääministeri 1984 (k. 2020)
• 10. kesäkuuta – Edward O. Wilson, yhdysvaltalainen etologian ja biologian tutkija ja sosiobiologian perustaja (k. 2021)
• 12. kesäkuuta – Annelies Marie Frank (”Anne Frank”), saksanjuutalainen päiväkirjanpitäjä (k. 1945)
• 16. kesäkuuta – Sabah al-Ahmad al-Jabir al-Sabah, Kuwaitin emiiri (k. 2020)
• 17. kesäkuuta – Reijo Häyry, suomalainen elintarviketeollisuuden vaikuttaja, toimitusjohtaja ja kauppaneuvos (k. 2023)
• 18. kesäkuuta – Jürgen Habermas, saksalainen filosofi
• 19. kesäkuuta – Thelma Barlow, brittiläinen näyttelijä
• 20. kesäkuuta – Pentti Virrankoski, suomalainen historian professori (k. 2023)
• 23. kesäkuuta – June Carter Cash, yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä (k. 2003)
• 24. kesäkuuta – Mona Hofland, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
• 24. kesäkuuta – Carolyn Shoemaker, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (k. 2021)
• 29. kesäkuuta – Pertti Nieminen, suomalainen runoilija ja kääntäjä (k. 2015)

• 1. heinäkuuta – Gerald Edelman, vuoden 1972 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biologi (k. 2014)
• 1. heinäkuuta – Olli-Matti Ronimus, suomalainen runoilija (k. 2005)
• 2. heinäkuuta – Imelda Marcos, Filippiinien diktaattorin Ferdinand Marcosin puoliso
• 6. heinäkuuta – Hélène Carrère d’Encausse, ranskalainen historioitsija (k. 2023)
• 9. heinäkuuta – Hassan II, Marokon kuningas 1961–1999 (k. 1999)
• 28. heinäkuuta – Jacqueline Kennedy Onassis, Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedyn ja myöhemmin Aristoteles Onassiksen puoliso (k. 1994)
• 31. heinäkuuta – Don Murray, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2024)
• 1. elokuuta – Hafizullah Amin, Afganistanin presidentti (k. 1979)
• 5. elokuuta – Rolando Alarcón, chileläinen laulaja, lauluntekijä ja runoilija (k. 1973)
• 7. elokuuta – Yrjö Ahmavaara, suomalainen teoreettisen fysiikan, matematiikan ja psykologian professori ja Suomen akatemian tutkijaprofessori (k. 2015)
• 8. elokuuta – Ronnie Biggs, brittiläinen rikollinen (k. 2013)
• 14. elokuuta – Osvaldo Reig, argentiinalainen paleontologi (k. 1992)
• 16. elokuuta – Yrjö Littunen, suomalainen sosiologi (k. 1994)
• 20. elokuuta – Gerda Antti, ruotsalainen kirjailija
• 22. elokuuta – Pauli Toivonen, suomalainen ralliautoilija (k. 2005)
• 24. elokuuta – Jasser Arafat (”Abu Ammar”), vuoden 1994 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Palestiinan presidentti, Palestiinan vapautusjärjestön puheenjohtaja ja Fatahin johtaja (k. 2004)
• 29. elokuuta – Tellervo Maria Koivisto, suomalainen poliitikko ja ammattikoulunopettaja (k. 1982)
• 5. syyskuuta – Andrijan Nikolajev, neuvostoliittolainen kosmonautti (k. 2004)
• 7. syyskuuta – Yves Lacoste, ranskalainen maantieteilijä
• 10. syyskuuta – Pentti Siimes, suomalainen näyttelijä (k. 2016)
• 11. syyskuuta – Kenji Ekuan, japanilainen teollinen muotoilija (k. 2015)
• 11. syyskuuta – Pentti Happonen, suomalainen taidemaalari (k. 2009)
• 15. syyskuuta – Johannes Dyba, saksalainen katolisen kirkon arkkipiispa (k. 2000)
• 15. syyskuuta – Murray Gell-Mann, vuoden 1969 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko, kvarkkien keksijä (k. 2019)
• 17. syyskuuta – Stirling Moss, brittiläinen kilpa-autoilija ja F1-kuljettaja (k. 2020)
• 24. syyskuuta – Veikko Ahvenainen, suomalainen harmonikkataiteilija
• 30. syyskuuta – Helga Gitmark, norjalainen poliitikko (k. 2008)

• 1. lokakuuta – Bonnie Owens, yhdysvaltalainen country-musiikin laulaja (k. 2006)
• 2. lokakuuta – Wava Stürmer, suomenruotsalainen kirjailija ja sanoittaja (k. 2022)
• 6. lokakuuta – Bruno Cremer, ranskalainen näyttelijä (k. 2010)
• 15. lokakuuta – Jorma Weneskoski, suomalainen muusikko (k. 2006)
• 16. lokakuuta – Lea Pennanen, suomalainen lastenkirjailija (k. 2019)
• 21. lokakuuta – Ursula K. Le Guin, yhdysvaltalainen tieteis- ja fantasiakirjailija (k. 2018)
• 28. lokakuuta – Joan Plowright, englantilainen näyttelijä
• 29. lokakuuta – Jorma Tiittanen (”Titu”), suomalainen pilapiirtäjä, kuvittaja ja mainosgraafikko (k. 2017)
• 31. lokakuuta – Carlo Pedersoli (”Bud Spencer”), italialainen uimari ja näyttelijä (k. 2016)
• 2. marraskuuta – Erkki Pystynen, suomalainen professori ja poliitikko (Eduskunnan puhemies)
• 2. marraskuuta – Muhammad Rafiq Tarar, Pakistanin presidentti 1998–2001 (k. 2022)
• 2. marraskuuta – Richard Edward Taylor, vuoden 1990 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kanadalais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2018)
• 5. marraskuuta – Eeva Kantanen, suomalainen näyttelijä (k. 2011)
• 7. marraskuuta – Eric Kandel, vuoden 2000 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen psykiatri, neurologi ja biokemisti
• 9. marraskuuta – Imre Kertész, vuoden 2002 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut unkarilainen kirjailija (k. 2016)
• 11. marraskuuta – LaVern Baker, yhdysvaltalainen rhythm and blues -laulaja (k. 1997)
• 11. marraskuuta – Hans Magnus Enzensberger, saksalainen runoilija (k. 2022)
• 12. marraskuuta – Grace Kelly, yhdysvaltalainen näyttelijätär ja Monacon ruhtinatar (k. 1982)
• 15. marraskuuta – Ed Asner, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2021)
• 15. marraskuuta – Erkki Lahdes, suomalainen kasvatustieteen professori (k. 2006)
• 16. marraskuuta – Aarne Laurila, suomalainen professori (k. 2021)
• 18. marraskuuta – Louise Kaplan, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2012)
• 21. marraskuuta – Carl Mesterton, suomalainen televisio-ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä (k. 2021)
• 22. marraskuuta – Mauri Heikkilä, suomalainen näyttelijä
• 23. marraskuuta – Hal Lindsey, yhdysvaltalainen evankelista ja kristillinen kirjailija
• 28. marraskuuta – Alvar Saukko, suomalainen Keskustan kansanedustaja (k. 2007)
• 30. marraskuuta – Leif Haraldseth, norjalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (k. 2019)
• 30. marraskuuta – Terho Toivonen, suomalainen lääkäri, kirjailija ja pakinoitsija (k. 1997)
• 3. joulukuuta – Hillar Aben, virolainen tieteilijä ja miekkailija (k. 2024)
• 5. joulukuuta – Annikki Tähti, suomalainen laulaja (k. 2017)
• 6. joulukuuta – Alain Tanner, sveitsiläinen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (k. 2022)
• 9. joulukuuta – Suryakant Acharya, intialainen poliitikko (k. 2009)
• 9. joulukuuta – Bob Hawke, australialainen poliitikko, pääministeri 1983–1991 (k. 2019)
• 13. joulukuuta – Christopher Plummer, kanadalainen näyttelijä (k. 2021)
• 13. joulukuuta – Lars Skytøen, norjalainen poliitikko (k. 2016)
• 23. joulukuuta – Chet Baker, yhdysvaltalainen jazztrumpetisti (k. 1998)
• 30. joulukuuta – Juha Tikka, suomalainen kontra-amiraali ja merivoimien komentaja (k. 2001)

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1929 kuolleista henkilöistä

• 5. tammikuuta – Nikolai Nikolajevitš Romanov, venäläinen kenraali, keisari Nikolai I:n pojanpoika (s. 1856)
• 6. tammikuuta – O. W. Kankaanranta, suomalainen päätoimittaja ja pankinjohtaja (s. 1886)
• 13. tammikuuta – Wyatt Earp, yhdysvaltalainen šeriffi (Villin lännen asesankari) (s. 1848)
• 21. tammikuuta – Janne Ihamuotila, suomalainen Kokoomuksen kansanedustaja (s. 1868)
• 3. helmikuuta – Elisabeth Järnefelt, suomalainen taide- ja kulttuurivaikuttaja (s. 1839)
• 6. helmikuuta – Maria Kristiina, Espanjan kuningatar, kuningas Alfonso XII:n puoliso, sijaishallitsija 1885–1902 (s. 1858)
• 10. helmikuuta – Väinö Kunnas, suomalainen taidemaalari (s. 1896)
• 11. helmikuuta – Juhana II, Liechtensteinin ruhtinas (s. 1840)
• 14. helmikuuta – Tom Burke, yhdysvaltalainen pikajuoksija ja olympiavoittaja (s. 1875)
• 1. maaliskuuta – Wilhelm von Bode, saksalainen taidehistorioitsija ja museonjohtaja (s. 1845)
• 6. maaliskuuta – Iisakki Järvenpää, suomalainen puukkoseppä ja puukkotehtailija (s. 1859)
• 10. maaliskuuta – Taavi Pitkänen, suomalainen Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmän kansanedustaja (s. 1892)
• 12. maaliskuuta – Asa Griggs Candler, yhdysvaltalainen liikemies, The Coca-Cola Companyn perustaja (s. 1851)
• 15. maaliskuuta – Ellef Ringnes, norjalainen liikemies (s. 1842)
• 17. maaliskuuta – Taavi Tainio, suomalainen toimittaja ja poliitikko (s. 1874)
• 20. maaliskuuta – Ferdinand Foch, Ranskan marsalkka (Ympärysvaltojen komentaja) (s. 1851)
• 24. maaliskuuta – Eva Topelius, suomalainen taidemaalari, Zacharias Topeliuksen tytär (s. 1855)
• 26. maaliskuuta – Ano Caselius, suomalainen kihlakunnantuomari ja kunnallispormestari (s. 1867)
• 31. maaliskuuta – Alexander Fedorovitš Nuorteva (”Santeri Nuorteva)”, suomalais-neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1881)

• 4. huhtikuuta – Karl Benz, saksalainen insinööri (bensiinikäyttöisen auton ja polttomoottorin keksijä) (s. 1844)
• 9. huhtikuuta – Emil Sivori, suomalainen urkuri, musiikinopettaja, kuoronjohtaja ja kansansävelmien kerääjä (s. 1864)
• 20. huhtikuuta – Henrik, Preussin prinssi, Saksan keisari Vilhelm II:n veli ja Saksan laivaston suuramiraali (s. 1862)
• 21. huhtikuuta – Christian Holtermann Knudsen, norjalainen sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen pioneeri (s. 1845)
• 23. huhtikuuta – Ilmari Haapakoski, suomalainen kapteeni, kirjankuvittaja ja koristetaiteilija (s. 1893)
• 23. huhtikuuta – Rudolf Nilsen, norjalainen runoilija (s. 1901)
• 27. huhtikuuta – Josef Stenbäck, suomalainen kirkkoarkkitehti (Mikkelin tuomiokirkko) (s. 1854)
• 6. toukokuuta – Olli Zitting, suomalainen kokoomuslainen poliitikko (s. 1872)
• 11. toukokuuta – Yrjö Kemppainen, suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1881)
• 20. toukokuuta – Adolf Lindfors, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1857)
• 21. toukokuuta – Archibald Primrose, brittiläinen poliitikko ja pääministeri (s. 1847)
• 5. kesäkuuta – A. V. Koskimies, suomalainen koulumies, kielitieteilijä, kirjallisuudentutkija ja runoilija (s. 1856)
• 7. kesäkuuta – Egid William Elfvengren, suomalainen hovioikeuden presidentti (s. 1860)
• 15. kesäkuuta – Charles F. Brush, yhdysvaltalainen keksijä ja tiedemies (s. 1849)
• 16. kesäkuuta – Oldfield Thomas, brittiläinen eläintieteilijä (k. 1858)
• 20. kesäkuuta – Toini Kalima, suomalainen kirjallisuuden suomentaja (s. 1884)

• 3. heinäkuuta – Dustin Farnum, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1874)
• 4. heinäkuuta – Maria Järnefelt-Palmgren (”Maikki Järnefelt”), suomalainen oopperalaulaja (s. 1871)
• 11. heinäkuuta – August Isaksson, suomalainen toimittaja ja Sosialistisen työväen ja pienviljelijäin eduskuntaryhmän kansanedustaja (s. 1886)
• 15. heinäkuuta – Hugo von Hofmannsthal, itävaltalainen kirjailija, näytelmäkirjailija ja esseisti (s. 1874)
• 16. heinäkuuta – Karl Pentzin, suomalainen kauppias, sahanomistaja ja lahjoittaja (k. 1849)
• 1. elokuuta – Gregers Gram, norjalainen poliitikko (s. 1846)
• 3. elokuuta – Thorstein Veblen, norjalais-yhdysvaltalainen sosiologi ja taloustieteijä (s. 1857)
• 4. elokuuta – Carl Auer von Welsbach, itävaltalainen kemisti, harvinaisten maametallien tutkija (s. 1858)
• 17. elokuuta – Jalmari Hahl, suomalainen kirjailija, opettaja ja suomentaja (s. 1869)
• 19. elokuuta – Sergei Djagilev, venäläis-ranskalainen taidearvostelija ja baletinjohtaja (s. 1872)
• 24. elokuuta – U. T. Sirelius, suomalainen kansatieteilijä ja professori (s. 1872)
• 7. syyskuuta – Iida Vihuri, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1882)
• 8. syyskuuta – Edvard Jokela, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja SDP:n kansanedustaja (s. 1889)
• 11. syyskuuta – Gilbert Clayton, brittiläinen tiedustelu-upseeri ja siirtomaahallinnon virkamies (s. 1875)
• 23. syyskuuta – Richard Adolf Zsigmondy, vuoden 1925 Nobelin kemianpalkinnon saanut itävaltalais-saksalainen kemisti (s. 1865)

• 3. lokakuuta – Armas Lindgren, suomalainen arkkitehti (s. 1874)
• 3. lokakuuta – Gustav Stresemann, vuoden 1926 Nobelin rauhanpalkinnon saanut saksalainen ulkoministeri (s. 1878)
• 5. lokakuuta – Hilja Walldén, suomalainen kirjallisuuden suomentaja (s. 1871)
• 6. lokakuuta – Rosa Sillanpää, suomalainen Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmän kansanedustaja (s. 1888)
• 21. lokakuuta – Vasil Radoslavov, bulgarialainen poliitikko (s. 1854)
• 28. lokakuuta – Bernhard von Bülow, Saksan valtakunnankansleri 1900–1909 (s. 1849)
• 1. marraskuuta – Habib Allah Kalakani, Afganistanin emiiri (s. noin 1890)
• 6. marraskuuta – Maximilian von Baden, Saksan valtakunnankansleri 1918 (s. 1867)
• 17. marraskuuta – Herman Hollerith, yhdysvaltalainen tilastotieteilijä, keksijä (reikäkorttikone) ja liikemies (s. 1860)
• 18. marraskuuta – Torleiv Hannaas, norjalainen filologi (s. 1874)
• 23. marraskuuta – Akseli Skutnabb, suomalainen saarnaaja ja uskonnollinen kirjailija (s. 1875)
• 24. marraskuuta – Georges Clemenceau, Ranskan pääministeri (s. 1841)
• 4. joulukuuta – K. V. Raitio, suomalainen kirjallisuuden suomentaja (s. 1889)
• 9. joulukuuta – Nikolai Gerard, venäläinen todellinen salaneuvos, Suomen kenraalikuvernööri 1905–1908 (s. 1838)
• 13. joulukuuta – Rosina Heikel, Suomen ensimmäinen naislääkäri (s. 1842)
• 19. joulukuuta – Julius Grotenfelt, suomalainen senaattori ja Korkeimman oikeuden presidentti (s. 1859)
• 20. joulukuuta – Émile Loubet, Ranskan presidentti 1899–1906 (s. 1838)
• 22. joulukuuta – Emil Lehtinen, suomalainen poliitikko (s. 1872)
• 26. joulukuuta – Pekka Ahmavaara, suomalainen poliitikko, valtiopäivämies ja kunnallisneuvos (s. 1862)
• 29. joulukuuta – Wilhelm Maybach, saksalainen moottorisuunnittelija ja teollisuusjohtaja (s. 1846)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Louis de Broglie
• Nobelin kemianpalkinto: Arthur Harden ja Hans von Euler-Chelpin
• Nobelin lääketieteen palkinto: Christiaan Eijkman ja Sir Frederick Hopkins
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Thomas Mann
• Nobelin rauhanpalkinto: Frank B. Kellogg

• Elokuvavuosi 1929
• Kirjallisuusvuosi 1929
• Suomen urheilu 1929