FAIR and interactive data graphics from a scientific knowledge graph
Böömi (tšek. Čechy, saks. Böhmen, lat. Bohemia) on historiallinen alue Keski-Euroopassa, Tšekin tasavallassa.
Maantiede
Böömi sijaitsee vuoristojen reunustamassa altaassa, jonka halki virtaa Elbejoki sivujokineen. Alue on hedelmällistä, ja vuoristot ovat historian aikana suojanneet sitä ulkoisilta hyökkäyksiltä.[1] Lounaassa Böömi rajautuu Böhmerwaldiin ja pohjoisessa Riesengebirgen, jotka ovat osa Sudeetteja. Idässä Böömi rajautuu toiseen historialliseen alueeseen, Määriin. Böömin ja Määrin välisellä alueella sijaitsevat Böömin-Määrin ylängöt
Böömi kattaa noin kaksi kolmasosaa Tšekistä eli sen länsi- ja keskiosat, 52 750 km², sekä noin 6,25 miljoonaa Tšekin 10,3 miljoonasta asukkaasta.
Historia
Böömi on saanut nimensä (lat. Bohemia) varhaisimmista tunnetuista asukkaistaan, joita roomalaiset kutsuivat boijeiksi. Boijit olivat kelttejä, mutta ajanlaskun ajan tienoilla alueelle tunkeutui germaaninen markomannien kansa, joka pakotti boijit vetäytymään. Markomannit perustivat Böömiin hallitsijansa Marbodin johdolla oman valtakuntansa. Markomannit myös hyökkäilivät Tonavan eteläpuolelle Rooman valtakunnan alueelle.[1]
Myöhemmin Böömin alueelle vaelsi gootteja, ja kun hunnit hyökkäsivät Böömiin 300-luvun lopulla, markomannit pakenivat alueelta. Sen jälkeen Böömiin tuli muita germaanikansoja, kuten ruugeja, heruleita ja langobardeja, joista jälkimmäiset liittivät kuningas Wakhon johdolla alueisiinsa koko Böömin.[1]
500-luvulla Böömiin tunkeutui keskiaasialaisia avaareja, jotka ajoivat langobardit länteen. Avaarien hallitsemaan Böömiin saapui sen jälkeen länsislaavilaisia kansoja. Samoihin aikoihin avaarit kävivät lännessä taisteluita itää kohti laajentuvaa frankkien valtakuntaa vastaan.[1]
Frankkilaissyntyinen Samo yhdisti 620-luvulla slaavilaisheimot ja vapautti ne avaarien ylivallasta. Slaavilaisvaltakunta saavutti itsenäisyyden vuonna 631 taistelussa kuningas Dagobertin frankkilaisarmeijaa vastaan. Slaavilaisvaltakunta hajosi vuonna 656 ja slaavilaisheimot joutuivat uudelleen avaarien alaisuuteen.[1]
Frankkien ja bolgaarien yhteiset joukot kukistivat avaarit vuonna 795. Böömistä tuli vuoteen 806 mennessä frankkien valtakunnan verovelvollinen, joskin slaavilaisruhtinaat hallitsivat omia alueitaan edelleen melko itsenäisesti. Alueen johtavaksi voimaksi nousi 830-luvulta alkaen Määrin valtakunta, ja Böömistä tuli 870-luvulla osa Suur-Määrin lyhytikäistä kuningaskuntaa. Kun unkarilaiset olivat hävittäneet Määrin vuonna 905, Prahan ympäristön tšekit saivat hallitsevan aseman. Heidän johtajansa Venceslaus Pyhä liitti böömiläiset roomalaiskatolisen kirkon piiriin. Hänen jälkeensä Böömiä hallitsi Saksa.[1]
Puolan kuningas Bolesław I Urhea valloitti Böömin vuonna 1003, mutta jo seuraavana vuonna Saksan keisari Henrik II Pyhä ajoi puolalaiset Böömistä. Näin maa sai takaisin itsenäisyytensä, joskin Saksan ylivallan alaisuudessa. Vuonna 1038 böömiläiset joukot valloittivat Sleesian Puolalta. Saksan keisari määräsi kuitenkin Böömin palauttamaan Sleesian takaisin.[1]
Praha keskuspaikkanaan tšekeillä oli kotimainen ruhtinassuku, joka päätyi saksalais-roomalaisten keisareiden vasalliksi, ensin herttuan arvonimellä. 1000-luvun loppupuoliskolla eräät herttuat saivat Böömin kuninkaan arvonimen, ja lopulta Böömin asema kuningaskuntana vakiintui. Böömin kuningaskunnasta tuli keisarikunnan tärkeimpiä alueita.[1] Herttua Vratislav I sai vuonna 1061 keisarilta oikeuden käyttää kuninkaan arvonimeä. Arvo tuli perinnölliseksi Premyslidien suvulle vuodesta 1140 alkaen.[1]
Böömiin muutti 1100-luvulla paljon saksalaisia, jotka alkoivat viljellä maata Böömin reunavuorten rinteillä. Myös Böömin kaupunkeihin saapui runsaasti saksalaisia kauppiaita ja käsityöläisiä, ja maahan perustettiin runsaasti uusia kaupunkeja.[1]
Perimyksen kautta Böömin hallitsijoista nousi useita keisareita, ja alue joutui myös sotien ja riitojen keskiöön. Hussilaisuuden leimaamien 1400- ja 1500-lukujen jälkeen Böömi päätyi osaksi Habsburg-suvun hallitsemaa Itävaltaa (vuodesta 1867 Itävalta-Unkaria).[2]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävallan puoliskoon luetusta Böömin kuningaskunnasta ja Unkariin luetuista slovakialaisista ja rutenialaisista alueista muodostettiin uusi Tšekkoslovakian valtio. 1939–1945 Böömi oli Määrin kanssa osa Saksan Böömin-Määrin valtakunnanprotektoraattia. Tšekkoslovakian hajoamisen 1993 jälkeen Böömi on ollut keskeinen osa Tšekkiä.[2]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Böömi Wikimedia Commonsissa
