FAIR and interactive data graphics from a scientific knowledge graph

Akvitanian herttuakunta (oksitaaniksi Ducat d’Aquitània, ransk. Duché d’Aquitaine) oli keskiaikainen läänitysalue ja herttuakunta Akvitaniassa nykyisen Etelä-Ranskan alueella.

Keisarillisen Rooman aikana alueen nimi oli Gallia Aquitania. Sen asukkaita pidettiin kirjailija Strabonin kuvauksen mukaan vauraina.^[1] Roomalaisaika päättyi visigoottien kansainvaellukseen 400-luvun alussa. Akvitania kuului 500-luvun alkuun saakka Visigoottien valtakuntaan.

Visigoottien aika päättyi, kun merovingit kukistivat heidät keväällä 507 Vouillén taistelussa. Alueelle muodostui vuonna 602 Akvitanian herttuakunta ja sen lounaispuolelle Vasconian ruhtinaskunta. Ne olivat kuitenkin riippuvaisia Frankkien valtakunnan keskushallinnosta, joten ne olivat sen puoli-itsenäisiä vasallivaltioita.

Akvitanian herttuakunnan katsotaan saavuttaneen täyden itsenäisyyden 600-luvun lopussa. Vuonna 732 käytiin Poitiers’n taistelu muslimien saraseeniarmeijan ja Kaarle Martelin frankki-burgundiarmeijan välillä myöhemmässä Akvitanian pääkaupungissa. Vakiintuneen historiakäsityksen mukaan saraseenien kärsimä tappio vaikutti ratkaisevasti muslimien vetäytymiseen takaisin Espanjaan.

Frankkien valtakunnasta kehittyi 800-luvulla Karolingien keisarikunta. Se jakautui vuoden 843 Verdunin sopimuksella kolmeen osaan. Etelä-Ranskan alue kuului Länsi-Frankiaan, josta seuraavalla vuosisadalla muodostui Ranskan kuningaskunta. Akvitania vahvistui, kun se valloitti Vasconian herttuakunnan vuonna 1063 La Castellen taistelussa. Uudella vuosituhannella pitkäaikaiset Englannin ja Ranskan kuningaskuntien vihollisuudet johtivat siihen, että Akvitanian herttuakunta joutui alistumaan Englannin alaisuuteen vuonna 1153.^[2]

Vuonna 1337 Ranskan kuningas Filip VI aloitti sodan, jolla pyrittiin ratkaisemaan riita Englannin kruunusta. Siitä muodostui satavuotinen sota, joka oli erilaisten vihollisuuksien sarja. Sodan aikana Akvitanian hallinta oli vuoroin kummallakin osapuolella, vuodesta 1154 Englannilla, jota edusti Plantagenet-suku. Ranskan 1400-luvun puolivälissä saavuttama voitto merkitsi myös Akvitanian itsenäisyyden loppua, sillä se liitettiin keskushallinnon alaisuuteen vuonna 1472, kun viimeinen herttua kuoli.

• Ranulf I Akvitanialainen 860–866
• Vilhelm VIII Akvitanialainen 1058–1086
• Vilhelm IX Akvitanialainen 1071–1127
• Vilhelm X Akvitanialainen 1126–1137
• Eleonoora Akvitanialainen noin 1122–1204 (avioitui kuningas Ludvig VII:n kanssa)
• Henrik IV Akvitanialainen 1422–1453

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akvitanian herttuakunta Wikimedia Commonsissa