Verbenat[1]
Jättiverbena Verbena bonariensis
Jättiverbena Verbena bonariensis
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Verbenakasvit Verbenaceae
Suku: Verbenat Verbena
L.
Katso myös

  Verbenat Wikispeciesissä
  Verbenat Commonsissa

Verbenat eli rautayrtit eli rautaverbenat (Verbena) on verbenakasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu 250 luonnonvaraisena elävää lajia. Luonnonvaraiset lajit ovat monivuotisia, mutta puutarhoissa koristekasveina käytettyjä lajeja kasvatetaan usein yksivuotisina. Verbenoiden lähisukulaisia ovat liuskaverbenat eli liuskarautayrtit (Glandularia).

Ulkonäkö ja koko

Tarhaverbenat kasvavat vain 20–40 cm:n korkuisiksi, kun taas rohtoverbena on 60 cm:n korkuinen ja jättiverbena on 70–120 cm korkea. Koristekasveina kasvatettujen lajien kukkien väri on violetti, sininen, punainen, vaaleanpunainen tai valkoinen.

Levinneisyys

Luonnonvaraisena verbenoita tavataan lähinnä läntisellä pallonpuoliskolla kuumalla ja lämpimällä vyöhykkeellä. Myös itäisellä pallonpuoliskolla esiintyy kaksi lajia luonnonvaraisina.

Käyttö

Tarha-, sametti-, riippa-, tuoksu-, sini- ja jättiverbenoita käytetään koristekasveina puutarhoissa. Riippa- ja samettiverbena sopivat maanpeittokasveiksi sekä kasvatettaviksi amppelissa. Jättiverbena soveltuu leikkokukaksi.[2]

Viljellyt verbenat viihtyvät kosteahkossa hyvin ravitussa maassa aurinkoisella kasvupaikalla. Niiden taimet pitää taimikasvattaa.

Lajeja

Lähteet

  1. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
  2. ”Verbenat”, Tammen suuri puutarhakirja, osa 2, s. 323–326. Helsinki: Tammi, 1998. ISBN 951-31-1107-5

Aiheesta muualla