Toronto
(City of Toronto)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Kartta
Kartta

Toronto

Koordinaatit: 43°40′13″N, 79°23′12″W

Valtio  Kanada
Provinssi Ontarion lippu Ontario
Alueet East York, Etobicoke, North York, Old Toronto, Scarborough, York
Perustettu 27. elokuuta 1793
Kaupunkioikeudet 6. maaliskuuta 1834
Kaupunkiliitos 1. tammikuuta 1998
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Toronton kaupunginvaltuusto
 – Pormestari Olivia Chow
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 630,21[1] km²
Korkeus 76,5–209 m
Väkiluku (2016) 2 731 571[2]
 – Väestötiheys 4 334,4 as./km²
 – Metropolialue 5 928 040
Aikavyöhyke UTC−5
 – Kesäaika UTC−4
Postinumero M1B–M9W
Suuntanumero(t) 416 ja 647
Lempinimi: T.O., T-Dot, Hogtown, The Queen City, The Big Smoke, Toronto the Good
Motto: Diversity Our Strength







Toronto on asukasluvultaan Kanadan suurin kaupunki ja Ontarion provinssin pääkaupunki. Vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukasluku oli 2 731 571 ja suuremman Suur-Toronton alueen 5 928 040.[2] Kuudesosa Kanadan työvoimasta asuu Torontossa, ja neljäsosa Kanadan väestöstä on keskittynyt 160 kilometrin säteelle kaupungista.[3] Toronto on Kanadan kauppa- ja finanssialan keskus.

Maantiede ja ilmasto

Curlinginpelaajia Donjoella
(John G. Howard 1836)

Toronto sijaitsee tiheään asutulla Ontarion niemimaalla Ontariojärven luoteisrannalla 350 km Ottawasta ja 500 km Montrealista länteen.[4][5] Sen naapurikaupunkeja ovat Mississauga ja Brampton lännessä, Vaughan ja Markham pohjoisessa ja Pickering idässä. Kaupungin ympärillä leviää laaja, kerrostuneista kivilajeista muodostunut tasanko, joka on osa Saint Lawrence -joen alankoa, kuten koko Etelä-Ontario.[5]

Toronton pinta-ala on noin 630 km² ja ympärysmitta noin 180 km.[1] Leveimmillään kaupunki on 43 km itä-länsisuunnassa ja 21 km pohjois-eteläsuunnassa. Matalin kohta (76,5 m) sijaitsee Ontariojärven rannalla ja korkein kohta (209 m) Steeles Avenue Westin ja Keele Streetin risteyksessä. Pohjoisin kohta sijaitsee Steeles Avenue Eastin ja Pickeringin vastaisen rajan yhtymäkohdassa, eteläisin kohta Ontariojärven rannalla Mississaugan vastaisella rajalla, itäisin kohta Rougejoen ja Ontariojärven yhtymäkohdassa ja läntisin kohta Steeles Avenue Westin ja Albion Roadin risteyksessä.[5]

Torontossa vallitsee kostea mannerilmasto, jolle ovat ominaisia lämpimät ja kosteat kesät ja kylmät talvet. Keskimääräinen lämpötila on −10 – 0 °C talvella ja 20–30 °C kesällä. Kaupungissa on lunta yleensä joulukuusta maaliskuuhun. Ontariojärven vesi tasaa eri vuodenaikojen välisiä lämpötilaeroja.[4]

Torontossa on 1 500 puistoa, ja 18,1 % eli noin 8 000 hehtaaria sen pinta-alasta on erilaisia viheralueita – laaksoja, rotkoja, metsiköitä, puistoja, viljelyksiä ja luonnontilaisia rantoja. Kaupunki sijaitsee Kanadan lehtimetsävyöhykkeen eli carolinalaisen metsän itäreunassa ja kuuluu kasvuvyöhykkeeseen 6 Kanadan maatalousministeriön laatimassa vyöhykejaossa puuvartisille kasveille.[5] Suur-Toronton yleisimpiä puulajeja ovat erilaiset vaahterat, tammet ja hikkorit.[6] Tavallisimpia eläimiä ovat jyrsijät, pulut, pesukarhut, haisunäädät, oravat, ketut, kojootit, jänikset, lepakot ja pussirotat.[7]

Torontolla on 43 km yhteistä rantaviivaa Ontariojärven kanssa (138 km, jos kaikki järvenpoukamat ja saaret otetaan mittauksessa huomioon), ja kaupungin kautta laskee Ontariojärveen useita jokia, joiden yhteenlaskettu pituus on 307 km.[5] Donjoki virtaa keskustan itäpuolella ja Humberjoki länsipuolella, ja niiden jokilaaksot ovat tärkeitä viheralueita.[8]

Toronton ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,1 −0,2 4,6 11,3 18,5 23,5 26,4 25,3 20,7 13,8 7,4 1,8 ka. 12,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −7,3 −6,3 −2,0 3,8 9,9 14,8 17,9 17,3 13,2 7,3 2,2 −3,7 ka. 5,6
Vrk:n keskilämpötila (°C) −4,2 −3,2 1,3 7,6 14,2 19,2 22,2 21,3 17 10,6 4,8 −0,9 ka. 9,2
Sademäärä (mm) 61,2 50,5 66,1 69,6 73,3 71,5 67,5 79,6 83,4 64,7 75,7 71 Σ 834,1
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−1,1
−7,3
−0,2
−6,3
4,6
−2,0
11,3
3,8
18,5
9,9
23,5
14,8
26,4
17,9
25,3
17,3
20,7
13,2
13,8
7,3
7,4
2,2
1,8
−3,7
S
a
d
a
n
t
a 		61,2
50,5
66,1
69,6
73,3
71,5
67,5
79,6
83,4
64,7
75,7
71


Lähde: Toronto *, Ontario Canadian Climate Normals 1971–2000. Environment Canada. Arkistoitu 2.3.2009. Viitattu 12.5.2009.

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Toronton horisontti

Toronto alkoi kehittyä sataman läheiselle noin neljä kilometriä leveälle rantakaistaleelle. Sen takana on melko jyrkkä nousu ylätasangolle, ja tämän takana pyöreämuotoisia kukkuloita. Jokien ja pienempien purojen laaksot olivat aluksi kanoottireittejä, myöhemmin jokilaaksoihin vedettiin maanteitä ja kiskoja. Rantakaistale on edelleen Toronton kantakaupungin ydin, ja sinne piirrettiin ruutukaava 1700-luvun lopulla. Teollisuusalueet syntyivät kaupungin itä- ja länsipuolille rautatien varteen. Raitiovaunuliikenne alkoi 1800-luvulla, ja rohkaisi keskiluokkaa muuttamaan lähiöihin. Keskustaan nousi teräsrunkoisia pilvenpiirtäjiä jo 1900-luvun alussa. Nykyisin kerrostalot hallitsevat Toronton kaupunkikuvaa. Niihin kuuluvat asuinalueiden tornitalot, keskustan liikehuoneistot sekä liikenteen solmukohtiin syntyneet toimistokorttelit.[9]

Toronton maamerkkejä ovat CN Tower (553 metriä korkea ja maailman toiseksi korkein vapaasti seisova rakennelma) ja Rogers Centre (entinen Skydome; maailman ensimmäinen urheiluareena, jossa on siirrettävä katto). Toronton kaupungintalon on suunnitellut suomalainen arkkitehti Viljo Revell 1960-luvun alussa.[10] Torontossa sijaitsee jääkiekon historiaa, tunnettuja seuroja ja pelaajia esittelevä erikoismuseo: Hockey Hall of Fame. Ontariojärven rannalla on vesipuisto Ontario Place ja vähän matkan päässä valtava huvipuisto Canada’s Wonderland.[11]

Näkymä Torontoon CN Towerin näköalatasanteelta.

Historia

Toronton kartta vuodelta 1894

Kun eurooppalaiset saapuivat nykyisen Toronton alueelle, siellä asui huroneja, jotka olivat syrjäyttäneet irokeesit noin vuonna 1500. Toronton nimi on luultavasti peräisin irokeesien sanasta tkaronto, ”paikka, jossa puut seisovat vedessä”.[12]

Ranskalaiset perustivat kauppa-aseman ja Fort Rouillé -linnoituksen vuonna 1750 mutta hylkäsivät sen jo vuonna 1759, kun britit olivat saaneet haltuunsa Quebecin.[13] Vuonna 1793 Ylä-Kanadan ensimmäinen varakuvernööri John Graves Simcoe perusti Toronton paikalle Yorkin kaupungin ja linnakkeen. Hän siirsi sinne provinssin pääkaupungin ja rakensi teitä kaupungista sisämaahan nopeuttaakseen ympäröivän alueen uudisasutusta. Kaupungin hallinnollinen asema houkutteli sinne kauppiaita, käsityöläisiä ja työmiehiä. Silti sen asukasluku oli vain 700 vielä 1812.[14]

Vuoden 1812 sodassa yhdysvaltalaiset valtasivat Yorkin kaksi kertaa. Sodan jälkeen kaupunkiin muutti paljon siirtolaisia Britanniasta ja sen väkiluku alkoi kasvaa nopeasti. Asukkaita oli jo 9 000 vuonna 1834, jolloin kaupungin nimeksi muutettiin Toronto ja se sai virallisesti cityn aseman entisen townin sijaan. Ensimmäiseksi pormestariksi valittiin William Lyon Mackenzie.[14]

Vuonna 1853 Torontoon rakennettiin rautatie, ja 1867 siitä tuli Ontarion pääkaupunki. Tämän jälkeen sen väkimäärä alkoi kasvaa voimakkaasti. Vuonna 1885 asukkaita oli 100 000 ja vuonna 1934 jo 629 000. 1900-luvun alussa Toronto toimi kaupan solmukohtana New Yorkin ja Montrealin ja vastikään asutettujen Kanadan länsiosien välillä. Lännen metsistä ja kaivoksista tuli raaka-aineita ja Niagaran putouksilta vesivoimaa. Toronton kauppiaat hoitivat postimyyntiä maan länsiosiin, ja suuret pankit ja vakuutusyhtiöt avasivat sinne konttoreita.[9]

Kaikkein voimakkainta kasvu on kuitenkin ollut vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun Euroopasta ja Aasiasta tulleet siirtolaiset ovat kasvattaneet kaupungin väkimäärää huomattavasti.[15] Suur-Toronton väkimäärä ylitti miljoonan asukkaan rajapyykin 1951 ja vuonna 1953 perustettiin Metropolitan Toronto Authority hallinnoimaan metropolialueen laajuisia ongelmia. Ennen pitkää Toronto ohitti Montrealin Kanadan finanssikeskuksena. Nykyinen Toronton suurkaupunki syntyi 1. tammikuuta 1998, kun Toronton, North Yorkin, Scarboroughin, Yorkin ja Etobicoken kaupungit sekä East Yorkin borough yhdistyivät.[9]

Hallinto ja politiikka

Torontoa johtaa pormestari, joka valitaan suoralla vaalilla. Kaupunginvaltuustossa on 44 valtuutettua, joista kukin edustaa omaa, keskimäärin 60 000 asukkaan vaalipiiriään. Sekä pormestarin että valtuuston kausi kestää neljä vuotta.[16][17] Nykyisessä valtuustossa on 13 naisvaltuutettua, kun heitä edellisellä kaudella (2010–2014) oli vielä 14.[18] Joulukuusta 2014 lähtien pormestarina on toiminut John Tory, joka on asettanut yhdeksi päätavoitteekseen kehittää Toronton joukkoliikennettä.[19]

Talous

Toronto on Kanadan kauppa- ja finanssialan keskus.[20] Kaupungin talouselämä kattaa 11 % koko Kanadan bruttokansantuotteesta. Toronton pörssi eli TSX on Kanadan suurin, Pohjois-Amerikan toiseksi suurin ja maailman kuudenneksi suurin pörssi. Viidellä maan kuudesta suurimmasta pankista on pääkonttorinsa sen lähellä.[21] Vuonna 2010 85 % asukkaista työskenteli palveluammateissa. Työttömyys oli 9,94 %, lähes kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin Kanadan keskiarvo.[22]

Vuonna 2007 kaupungin suurimpiin työnantajiin kuuluivat kunnan, valtion ja provinssin virastojen ohella Air Canada, vähittäiskauppaketju A & P, Kanadan postilaitos, Toronton liikennelaitos, neljä pankkia, auton osia valmistava Magna International sekä Toronton yliopisto.[23]

Väestö

Vuoden 2016 väestönlaskennassa Torontossa oli 2 731 571 asukasta. Vuonna 2011 vastaava luku oli 2 615 060.[2] Suur-Toronton metropolialueella asukkaita oli 5 928 040.[24].

Toronton asukkaiden valtaosa on historiallisesti ollut peräisin Britteinsaarilta, mutta tilanne on muuttunut maahanmuuton myötä. Britit jäivät vähemmistöksi vuonna 1961.[20] Vuonna 2016 Toronton asukkaista 1 288 855 oli eurooppalaista alkuperää. Suurimpia eurooppalaisia etnisiä ryhmiä olivat englantilaiset (331 895), irlantilaiset (262 965), skotit (256 255), italialaiset (182 495), saksalaiset (130 895) ranskalaiset (122 610), puolalaiset (114 530) ja portugalilaiset (100 415). Eurooppalaisten jälkeen suurin ryhmä olivat aasialaiset, joita oli yhteensä 1 079 290. Heistä itä- ja kaakkois-aasialaisia oli 586 510, eteläaasialaisia 350 040 ja keskiaasialaisia tai lähi-itäläisiä 152 055. Suurimpia yksittäisiä ryhmiä olivat kiinalaiset (332 825), itäintialaiset (202 675) ja filippiiniläiset (162 600). Afrikasta oli peräisin 146 870 henkilöä, Karibialta 165 735 ja Latinalaisesta Amerikasta 113 815. 323 180 ilmoitti etniseksi taustakseen kanadalaisen. Alkuperäiskansoihin kuuluvia oli 35 630. Kaikkiaan 1 385 850 Toronton asukasta kuului niin sanottuihin näkyviin vähemmistöihin, joka Kanadassa terminä sisältää muut ryhmät, kuin valkoiset ja alkuperäisasukkaat.[2]

Kanadan kahdesta virallisesta kielestä äidinkielenään englannin kieltä puhui 1 375 900 ja ranskaa 35 440. Muita kieliä puhui äidinkielenään 1 186 885 henkilöä ja suuria yli sadantuhannen puhujan äidinkieliä olivat kantoninkiina (114 670) ja mandariinikiina (111 405). Lukuisilla muilla kielillä oli kymmeniätuhansia puhujia.[2]

Toronto on tunnettu maahanmuuttajien vastaanottaja. Yli puolet kaupungin asukkaista on syntynyt muualla kuin Kanadassa. YK:n mukaan Torontossa on maailman kaupungeista toiseksi suurin maahanmuuttajien osuus heti Miamin jälkeen. Niinpä kaupungissa onkin useita etnisiä kaupunginosia, kuten Little Italy, Little Jamaica, Greektown, Little Portugal, Little India ja Little Mogadishu sekä peräti viisi Chinatownia.[11]

Palvelut

Liikenne

TTC:n raitiovaunutyypit

Toronton liikennelaitos, Toronto Transit Commission (TTC), vastaa kaupungin joukkoliikenteestä, johon kuuluu neljä metrolinjaa ja niitä täydentäviä bussi- ja raitiovaunulinjoja.[25]

Toronton päärautatieasema Union Station on Kanadan vilkkain matkustajaliikenteen solmupiste, jonka kautta kulkee vuosittain noin 65 miljoonaa matkustajaa.[26][27] Valtaosa aseman käyttäjistä on Suur-Toronton alueen työmatkalaisia, jotka matkustavat GO Transitin paikallisjunilla ja -busseilla.[28] VIA Rail liikennöi asemalta myös kaukojunia muun muassa Ottawaan, Montrealiin, Vancouveriin ja New Yorkiin.[29]

Toronton Pearsonin kansainvälinen lentoasema on Kanadan vilkkain. Vuonna 2006 lentokenttää käytti 31 miljoonaa matkustajaa.[30] Lentoasema sijaitsee 27 km keskustasta luoteeseen.[31] Sieltä on suora junayhteys Union Stationille Toronton ydinkeskustassa.[32]

Toronton teollisuuden ja liike-elämän kannalta satama on myös erittäin tärkeä. Torontosta on vesiteitse suora yhteys Yhdysvaltoihin ja Saint Lawrencen kautta myös Atlantille. Jääolojen takia satama kuitenkin suljetaan talveksi.[9]

Koulutus ja tiede

Torontossa sijaitsee Kanadan suurin yliopisto, vuonna 1827 perustettu Toronton yliopisto. Torontossa on myös maan kolmanneksi suurin yliopisto, vuonna 1959 perustettu Yorkin yliopisto sekä vuonna 1993 yliopisto-oikeudet saanut Ryersonin yliopisto. Kaupungissa on lisäksi useita taidealojen oppilaitoksia.[33]

Infrastruktuuri

Toronton vesilaitoksella on järven rannalla neljä juomavedenottamoa ja neljä jäteveden käsittelylaitosta. Kaupungissa käytetään päivittäin noin 968 miljoonaa litraa vettä.[34] Toronton sähkölaitos on yksi Kanadan suurimmista kunnallisista energialaitoksista. Se jakelee sähköä, jota tuotetaan hiilellä, ydinvoimalla, vesivoimalla, maakaasulla ja uusiutuvilla energialähteillä. Sähköntuotanto on Ontarion energialaitoksen vastuulla.[35]

Kulttuuri

Suomalaisen arkkitehdin Viljo Revellin suunnittelema Toronton kaupungintalo.

Musiikki

Toronton sinfoniaorkesteri on perustettu ensimmäisen kerran vuonna 1906 ja nykymuodossaan 1923. Se on saavuttanut mainetta useilla kiertueillaan ja levytyksillään. Jukka-Pekka Saraste toimi orkesterin musiikillisena johtajana vuosina 1994–2001. Nykyisin orkesteria johtaa Peter Oundjian.[36]

Tunnetuista muusikoista Neil Young ja The Bandin kitaristi Robbie Robertson ovat syntyneet Torontossa. Rockyhtyeet Billy Talent, Danko Jones ja Rush on perustettu kaupungissa.

Elokuva

Toronton elokuvajuhlat on vuosittain järjestettävä kansainvälinen elokuva-alan tapahtuma. Se on kävijämäärältään alansa suurin maailmassa.[37]

Näyttelijät Will Arnett (tunnetaan kenties sarjasta Sukuvika), Eric McCormack ja Michael Ironside ovat syntyneet Torontossa. Myös 24-televisiosarjan Kiefer Sutherland kasvoi siellä.[38]

Media

Torontosta alkunsa saaneet monikieliset kanavat OMNI1 ja OMNI2 näkyvät kaapelin kautta myös muualla Kanadassa. OMNI1:n ohjelmistosta 40 % on englanninkielistä, loppuaika jakaantuu viidentoista eri kielen kesken. OMNI2:lla on tarjolla vielä 20 kieltä lisää, ja ne täyttävät 70 % ohjelma-ajasta.[39]

Suuria Torontossa ilmestyviä sanomalehtiä ovat The Globe and Mail, Toronto Sun ja Toronto Star.[40]

Urheilu

Torontossa on seitsemän eri urheilulajien ammattilaisjoukkuetta:[41]

Alueen moottoriurheilun keskus Mosport International Raceway sijaitsee kaupungin ulkopuolella, mutta Honda Indy Toronto ajetaan Länsi-Toronton kaduilla. Jääkiekon pyhättö Hockey Hall of Fame -museo kaupungin keskustassa esittelee oikean Stanley Cup-pokaalin ja NHL-pukuhuoneen kopion sekä laajan kokoelman muita jääkiekon arvoesineitä.[41]

Ystävyyskaupungit

Lähteet

  • Weir, Andrew (päätoimittaja): Toronto Visitor Guide 2009. Toronto: Tourism Toronto, 2009.
  • City of Toronto (html) 1998–2009. City of Toronto. Viitattu 12.5.2009. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ a b Census Profile Toronto City & Metropolitan Area 24.10.2012. Statistics Canada. Viitattu 29.11.2015.
  2. ↑ a b c d e Census Profile, 2016 Census Toronto, City Statistics Canada. Viitattu 18.5.2018. (englanniksi)
  3. ↑ Business and Economic Development Toronto.ca. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 1.12.2014.
  4. ↑ a b Toronto Visitor Guide 2009, s. 105
  5. ↑ a b c d e City of Toronto: Toronto Facts, Toronto’s Geography
  6. ↑ Common Tree Species Guide for Greater Toronto Area and Niagara Region (PDF) ACER, Association for Canadian Educational Resources. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  7. ↑ Urban Wildlife Fact Sheet City of Toronto. Arkistoitu 13.7.2015. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  8. ↑ Don, Humber river valleys to get greenbelt protection 2010. The Star. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d Toronto The Canadian Encyclopedia. 2012. Historica-Dominion. Arkistoitu 27.10.2013. Viitattu 1.7.2015.
  10. ↑ Toronton kaupungintalo Didrichsenin kaupunginmuseo. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 10.3.2012.
  11. ↑ a b Attraction highlights toronto.ca. Viitattu 10.3.2012.
  12. ↑ The real story of how Toronto got its name Natural Resources Canada. Arkistoitu 9.12.2011. Viitattu 19.3.2012.
  13. ↑ Fort Rouille (Arkistoitu – Internet Archive) Jarvis Collegiate Institute
  14. ↑ a b J. M. S. Careless: Toronto The Canadian Encyclopedia. 17.3.2013. Historica Foundation. Viitattu 8.1.2015.
  15. ↑ Harold Trooper: History of Immigration to Toronto Since the Second World War: From Toronto "the Good" to Toronto "the World in a City" CERIS Working Paper No. 12. 2000. Viitattu 10.3.2012.
  16. ↑ The Roles of the Mayor and City Council Toronto.ca. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 1.12.2014.
  17. ↑ Project: Ward boundary review in Toronto Metapolis. Viitattu 1.12.2014.
  18. ↑ Election 2014: City Council Still Doesn’t Look Like the City Torontoist. Viitattu 1.12.2014.
  19. ↑ Toronto Mayor John Tory Toronto.ca. Arkistoitu 22.3.2016. Viitattu 9.3.2012.
  20. ↑ a b Thomas Howarth: Toronto Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.5.2018. (englanniksi)
  21. ↑ Toronto Overview toronto.ca. Viitattu 9.3.2012.
  22. ↑ Labour force overview toronto.ca. Viitattu 9.3.2012.
  23. ↑ Largest Employers Toronto Western Libraries. Arkistoitu 18.4.2010. Viitattu 10.3.2012.
  24. ↑ Census Profile, 2016 Census Toronto [Census metropolitan area] Statistics Canada. Viitattu 18.5.2018. (englanniksi)
  25. ↑ Toronto Transit Commission Toronto Transit Commission. Viitattu 9.3.2012.
  26. ↑ Union Station Revitalization Project (PDF) 28.5.2009. City of Toronto. Arkistoitu 13.12.2014. Viitattu 12.12.2014. (englanniksi)
  27. ↑ Union Station Toronto Railway Historical Association. Viitattu 12.12.2014. (englanniksi)
  28. ↑ About Union Station GO Transit. Arkistoitu 2.11.2014. Viitattu 12.12.2014. (englanniksi)
  29. ↑ Explore our destinations VIA Rail. Viitattu 12.12.2014. (englanniksi)
  30. ↑ Toronto Pearson Today
  31. ↑ Toronto Pearson International Airport airwise. Arkistoitu 28.1.2012. Viitattu 19.3.2012. (englanniksi)
  32. ↑ About UP Metrolinx. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  33. ↑ Universities and Colleges in Toronto toronto.ca. Arkistoitu 28.5.2012. Viitattu 10.3.2012.
  34. ↑ Toronto Water, water production reports toronto.ca. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 17.2.2014.
  35. ↑ About Us (Arkistoitu – Internet Archive) Toronto Hydro (englanniksi)
  36. ↑ Toronto Symphony Orchestra The Canadian Encyclopedia. Arkistoitu 22.3.2012. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
  37. ↑ BBC News: Water opens Toronto Film Festival
  38. ↑ 24’s Kiefer Sutherland returns in Touch toronto.com. Arkistoitu 20.3.2012. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
  39. ↑ About OMNI television omnitv.
  40. ↑ Country Profile Canada BBC News
  41. ↑ a b Professional Sports See Toronto Now. Arkistoitu 12.3.2012. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
  42. ↑ a b c d e f International Alliance Program City of Toronto. 14.7.2017. Viitattu 18.6.2023. (englanti)

Aiheesta muualla

source: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toronto