Effects of the storage conditions on the stability of natural and synthetic cannabis in biological matrices for forensic toxicology analysis: An update from the literature
| Lit 黎 |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku |
1 463 064 (2010)[1]; aiemmin: 1 110 900 (1990) |
||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||
| Kielet | li. | ||||||
Lit (黎, pinyin: LÃ) ovat Kiinassa asuva etninen ryhmä. Suuri enemmistö heistä asuu Hainanin provinsissa liden ja miaojen autonomisessa prefektuurissa. Lin kieli on läheistä sukua esimerkiksi zhuangille ja shuille, ja se kuuluu thailaisiin kieliin. Vuoden 1990 väestönlaskennan mukaan litä oli 1 110 900. Vuoden 2010 marraskuun 1. päivän väestönlaskennan mukaan li-kansan koko oli kasvanut, ja heitä oli tuolloin 1 463 064.[1]
Historia
Historiotsijoiden ja arkeologien mukaan lit ovat asuneet Hainanilla jo kolmen vuosituhannen ajan. Han-kiinalaiset tulivat saarelle noin kaksituhatta vuotta sitten ja he olivat alistaneet saaren valtaansa 600-luvulle mennessä. Lit eivät kuitenkaan alistuneet taistelutta ja he saivatkin villin maineen Kiinassa. Jo Tang-dynastian aikaisissa lähteissä lit kuvaillaan vihamielisiksi ja kapinahenkisiksi. Ming-dynastian ja Yuan-dynastian aikana keskusvalta joutui taltuttamaan useita liden kapinoita. Kiinalaisten valta ulottuikin pitkälti pelkästään Hainanin rannikolle liden hallitessa saaren sisämaata. Jatkuvat kapinat vahvistivat liden huonoa kuvaa han-kiinalaisten keskuudessa.[2]
Liden maine parani Kiinan sisällissodan myötä. Lijohtaja Wang Guoxing johti noin 15 000:ta sotilasta japanilaisia ja kansallismielisiä vastaan kommunistien puolella. Hänen joukkonsa olivat Mao Zedongia tukeneista vähemmistökansalaisuuksien joukoista suurimmat. Kommunistien voitettua vuonna 1949 lit saivatkin sankarimaineen Kiinassa. Romantisoituja tarinoita liden taistelusta kommunismin puolesta on käytetty usein Kiinan virallisessa historiankirjoituksessa.[2]
Kulttuuri
Lit on oikeastaan sateenvarjotermi joukolle useampia toisistaan eroavia ryhmiä. Jotkut tutkijat jakavat lin kielen viiteen eri kieleen, jotka voidaan edelleen jakaa eri murreryhmiin. Lit mieltävät usein itsensä pikemminkin osaksi omia kielellisiä ryhmiään, kuin osaksi yhtenäistä liden kansaa. Kielen ohella liden alaryhmiä jakaa myös maantiede. Suurin osa listä on maanviljelijöitä, jotka kasvattavat esimerkiksi riisiä, kookoksia, kahvia, kaakaota, mangoja ja banaaneja. Poiketen suurimmasta osasta naapureitaan, lit omistavat maansa yhteisöinä ja sato jaetaan yhteisön kesken.[2]
Lähteet
- ↑ a b 25-19 Geographic Distribution and Population of Ethnic Minorities (Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaiset virallisten etnisten vähemmistökansallisuuksien väestömäärät, julkaistu osana vuoden 2014 tilastollista vuosikirjaa) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. 200–201. Greenwood Press, 1998. ISBN 0–313–28853–4 (englanniksi)
