Wivi Roslander
Kansanedustaja
24.1.1922–4.9.1922
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Turun läänin pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt6. heinäkuuta 1891
Oulu
Kuollut31. maaliskuuta 1973 (81 vuotta)
Helsinki
Ammatti kirjanpitäjä

Maria Vive Salome (Wivi) Roslander (vuoteen 1915 Smedberg,[1] 16. heinäkuuta 1891 Oulu – 31. maaliskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kirjanpitäjä, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuonna 1922.[2]

Elämä

Wivi Roslanderin vanhemmat olivat Kruunupyyssä syntynyt ratavartija Simon Wilhelm Smedberg (1863–1918) ja Luodosta kotoisin ollut Hanna Matilda Litens (1869–1923). Perheessä oli kymmenen lasta.[3] Roslander kävi Pietarsaaressa ruotsinkielisen Marian kansakoulun,[4] ja työskenteli kauppakoulusta valmistuttuaan Osuusliike Kansan konttoristina ja kirjanpitäjänä Porissa 1909–1915 sekä Kehityksen kirjanpitäjänä Raumalla 1915–1918.[2]

Porissa Roslander osallistui muun muassa Arbetets Vänner -yhdistyksen toimintaan.[5] Sisällissodan aikana hän oli punaisten perustaman Rauman kaupunginvaltuuskunnan jäsen, ja joutui sodan loppuvaiheessa valkoisten vangiksi.[6] Roslanderin puoliso sai surmansa sodan jälkiselvittelyissä, jonka jälkeen hän työskenteli kirjanpitäjänä Oulussa 1919 ja Osuusliike Työnvoiman kirjanpitäjänä Varkaudessa 1919–1922.[2] Roslander oli ehdolla Turun läänin pohjoisessa vaalipiirissä vuoden 1919 eduskuntavaaleissa ja tuli ensimmäiselle varasijalle. Oskari Leivon kuoltua Roslander nousi eduskuntaan seitsemän kuukauden ajaksi tammikuussa 1922.[7]

Kansanedustajakautensa jälkeen Roslander työskenteli Osuusliike Oma-Avun kirjanpitäjänä Joensuussa 1923–1925 sekä Suomen Punaisen Ristin julkaisuosaston kirjanpitäjänä Helsingissä 1925–1954.[2] Hän oli mukana muun muassa Suomen Liiketyöntekijäin Liiton ja sosialidemokraattisen työläisnaisliiton toiminnassa.[8][9]

Puoliso

Wivi Roslanderin puoliso oli porilainen Väinö Aleksander Roslander (s. 1885), jonka kannsa hän solmi oikeuden julistaman avioliiton vuonna 1914.[10] Väinö Roslander oli metallimies, joka oli Porin sosialidemokraattisen nuorisojärjestön perustajajäseniä.[11] Myöhemmin hän työskenteli Kehitys Oy:n Rauman konttorin hoitajana ja oli Rauman sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtaja.[12] Sisällissodan aikana Väinö Roslander oli muun muassa Rauman vallankumousoikeuden jäsen.[13] Hänet teloitettiin Raumalla toukokuussa 1918.[12]

Lähteet

  1. ↑ Seka-ilmoituksia. Sosialidemokraatti, 2.10.1915, nro 111, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.7.2020.
  2. ↑ a b c d Wivi Roslander Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 11.10.2015.
  3. ↑ Maria Wivi Salome Roslander (Smedberg) 24.5.2019. Geni. Viitattu 29.7.2020.
  4. ↑ Vid Maria folkskolas årsexamen. Folket, 4.6.1904, nro 14, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.7.2020. (ruotsiksi)
  5. ↑ Arbetets Vänners Ungdomsklubb. Björneborgs Tidning, 22.12.1911, nro 98, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.7.2020.
  6. ↑ Rauman kirje. Länsi-Suomi, 20.4.1918, nro 18, s. 3–4. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.7.2020.
  7. ↑ Rajala, Pertti: Punaista on aate : Satakunnan Sosialidemokraatit ry 100 vuotta, s. 123. Pori: Satakunnan Sosialidemokraatit, 2005. ISBN 952-91969-3-8
  8. ↑ Kööpenhaminan kurssien suomalaiset osanottajat. Liiketyöläinen, 1928, nro 9, s. 10. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.07.2020.
  9. ↑ Sos.-dem. Työläisnaisliiton edustajakokous käsitellyt tärkeitä asioita. Sosialisti, 30.5.1929, nro 122, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.7.2020.
  10. ↑ För äkta makar. Björneborgs Tidning, 11.9.1914, nro 69, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.7.2020. (ruotsiksi)
  11. ↑ Kunniaa kaatuneille. Sosialistinen Aikakauslehti, 16.4.1920, nro 8, s. 3–4. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.7.2020.
  12. ↑ a b Aalto, Artturi: Muistosanoja vainajista. Työväen kalenteri 1920, 1920, s. 180. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.7.2020.
  13. ↑ Vallankumoukselliset tuomioistuimet. Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja, 16.2.1918, nro 14, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.7.2020.
source: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wivi_Roslander