Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Libanonissa. Tyrós on myös kylä Kreikassa.
Tyros
(Ṣūr)
صور
Tyroksen rantakatua
Tyroksen rantakatua

Tyros

Koordinaatit: 33°16′15″N, 35°11′46″E

Valtio Libanon
Alue Etelä-Libanon
Piirikunta Tyros
Väkiluku (2003) 117 000


















Tyros (arab. الصور‎, aṣ-Ṣūr, foin. Ṣur, m.kreik. Τύρος, lat. Tyrus) on kaupunki Libanonissa. Kaupunki oli muinaisen Foinikian tärkeimpiä kaupunkeja.

Tyros sijaitsee 37 km Akkosta pohjoiseen ja 32 km Sidonista etelään. Vuonna 2009 kaupungin asukasmäärä noin 117 000.[1] Kaupungin nimi tarkoittaa "vuorta"[2]. Tyros lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1979 Tyroksessa sijaitsevan roomalaisen hippodromin vuoksi[3]. Niin sanottu Vanha Tyros sijaitsi mantereella, mutta kaupunki siirrettiin myöhemmin saarelle, joka sijaitsi parin sadan metrin päässä rannasta. Saarella kaupunki oli suojassa vihollisten hyökkäyksiltä.lähde?

Historia

Kaupungin perustaminen

Kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran lähteissä 1500-luvulla eaa. Herodotoksen mukaan kaupunki perustettiin noin vuoden 2750 eaa. tienoilla, ja varhaisimmat monumentit ovat vuoden 1300 eaa. ajoilta. Sankhuniathon, Eusebioksen kirjallisen teoksen sanotaan osoitetun "Berytuksen Abilaluksen kuninkaalle". Mahdollisesti Abibaal oli siis Tyroksen kuningas[4]. Eusebios Kesarealainen mainitsee teoksessa Sankhuniathon, että Tyros oli Hypsuraniuksen ensimmäinen valtaus. Amarna-kirjeissä vuodelta 1350 eaa. Tyros on mainittu kirjeessä, jossa kaupungin johtomies Abi-Milku kirjoittaa faarao Akhenatenille.

Varhainen historia

Riemukaari Tyroksessa

Antiikin maailman kauppa oli keskittynyt Tyroksen kauppakaupunkiin. Tyroslaiset kauppiaat olivat ensimmäisiä jotka pystyivät navigoimaan Välimeren vesillä. He perustivat siirtokuntia muun muassa Aigeianmeren saarille, Kreikkaan, Afrikan pohjoisrannikolle, Karthagoon ja muihin paikkoihin Sisiliassa, Korsikassa, Espanjassa Tartessosiin, ja Herakleen pylväitten luona Cadizissa"[5]. Kuningas Daavidin ajalla n. 1000 eaa. ystävyysliitto tuli voimaan Juudeaan, Israelin ja Tyroksen kuninkaan Hiram I:n välillä.

Tyros oli usein Egyptin hyökkäyksen kohde. Salmanassar V, hyökkäsi Foinikiaa vastaan viisi vuotta ja Nebukadressar II (586–573 eaa.) 13 vuotta ilman menestystä, vaikkakin oli tehty kompromissirauha, jossa Tyros joutui maksamaan veroja babylonialaisille. Myöhemmin Tyros joutui Persian hallintaan.

Vuonna 332 eaa., kaupungin valtasi Aleksanteri Suuri, joka rakensi maakannaksen seitsemän kuukauden saarron jälkeen mantereelta saareen[6].

Vuonna 315 eaa. Aleksanterin kenraali Antigonos aloitti Tyroksen saarron ja valtasi kaupungin vuotta myöhemmin.

Vuonna 126 eaa. Tyros hankki itsenäisyytensä seleukideilta ja säilytti sen vuoteen 64 eaa., jolloin Tyros joutui Rooman valtakunnan vallan alle.

Tyros on mainittu useita kertoja Raamatussa, sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa.

Myöhempi historia

Ensimmäisen, vuonna 1111 järjestetyn epäonnistuneen saarron jälkeen ristiretkeläiset valtasivat Tyroksen vuonna 1128, jolloin siitä tuli yksi tärkeimmistä kaupungeista Jerusalemin kuningaskunnassa. Vuonna 1291 Mamelukien valtakuntaa seurasivat ottomaanit, jotka hallitsivat Tyrosta vuoteen 1920 asti.

Nykyaika

Tyros vahingoittui pahoin 1978 operaatio Litanissa ja 1982 Libanonin sodassa Israelin ja PLO:n välillä. PLO on käyttänyt Tyrosta tukikohtana, ja Israel melkein tuhosi sen tykistöllä[7]. Vuonna 2006 Hizbollah käytti Tyrosta tukikohtana rakettihyökkäyksille Israelia vastaan[8].

Lähteet

  1. Lebanon-City Population citypopulation.de. Viitattu 06.02.2009.
  2. Joukowsky, M.: ”2”, The Heritage of Tyre, s. 13. Kendall/Hunt Pub. Co., 1992. ISBN 0840370970 (englanniksi)
  3. Verkkoviite [1] (Arkistoitu – Internet Archive)#cases Lebanon's Acrchaelogical Heritage
  4. Vance,Donald R. (March 1994)"Literary Sources for 'the History of Palestine and Syria:The Phoenican Inscriptions"The Biblical Archaelogist"57(1), pp.2-19lähde tarkemmin?
  5. 'Tyre' in Easton's Bible Dictionarylähde tarkemmin?
  6. Artikkeliviite|kirjoittajat= Nick Marriner, Christophe Merchange, Samuel Meule |julkaisu=Proceedings of National Academy of Sciences of the USA otsikko|=Halocene morphogenesis of Alexander the Great's istmus at Tyre in Lebanon |vuosi=2007 |painos=104 |sivut=9218-9223
  7. The toll of three cities, " The Economist".19 kesäkuuta, 1982.p.26.Viitattu 09.02 2009
  8. Butcher, Tim.Verkkoviite http://www.smh.com.au/news/world/rebels-were-ready-for-attacks/2006/o7/26/1153816254833.html[vanhentunut linkki] rebels were ready for attacks."Sydney Morning Herald"27.heinäkuuta 2006.

Aiheesta muualla

Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.