Design of generalized search interfaces for health informatics

Tanskan kansankäräjävaalit 2019

2015 ← 5. kesäkuuta 2019 → 2022

Kaikki 179 paikkaa kansankäräjille 90 paikkaa tarvitaan enemmistöön   Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue   Johtaja Mette Frederiksen Lars Løkke Rasmussen Kristian Thulesen Dahl Puolue Sosiaalidemokraatit Venstre Kansanpuolue Saadut paikat 48 43 16 Paikkojen muutos 1 9 21 Äänet 915 393 825 486 308 219 Kannatus 25,9 % 23,4 % 8,7 % Muutos 0,4 %-yks. 3,9 %-yks. 12,4 %-yks.   Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue   Johtaja Morten Østergaard Pia Olsen Dyhr Pernille Skipper[a] Puolue Radikaali Venstre Sosialistinen kansanpuolue Yhtenäisyyslista Saadut paikat 16 14 13 Paikkojen muutos 8 7 1 Äänet 304 273 272 093 244 664 Kannatus 8,6 % 7,7 % 6,9 % Muutos 4,0 %-yks. 3,5 %-yks. 0,9 %-yks.   Seitsemäs puolue Kahdeksas puolue Yhdeksäs puolue   [[File:|200px|alt=Pernille Vermund]] Johtaja Søren Pape Poulsen Uffe Elbæk Pernille Vermund Puolue Konservatiivinen kansanpuolue Alternativet Nye Borgerlige Saadut paikat 12 5 4 Paikkojen muutos 6 4 4 Äänet 233 349 104 148 83 228 Kannatus 6,6 % 3 % 2,4 % Muutos 3,2 %-yks. 1,8 %-yks. Uusi puolue

Pääministeri ennen vaaleja Lars Løkke Rasmussen Venstre Uusi pääministeri Mette Frederiksen Sosiaalidemokraatit

Tanskan kansankäräjävaalit 2019 järjestettiin 5. kesäkuuta 2019. Vaaleissa valittiin 179 edustajaa kansankäräjille, joista 175 valittiin Tanskasta, kaksi Grönlannista ja kaksi Färsaarilta.

Sosiaalidemokraattinen puolue sai yhden paikan lisää ja säilytti asemansa suurimpana puolueena 48:lla paikalla. Keskusta-oikeistolainen Venstre sai yhdeksän paikkaa lisää ja nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi 43:lla paikalla. Radikaali Venstre kaksinkertaisti paikkamääränsä 16:een ja nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi yhdessä Tanskan kansanpuolueen kanssa, jonka paikkamäärä yli puolittui 37:stä 16:een. Lisäksi paikkoja saivat Sosialistinen kansanpuolue (kaksinkertaisti paikkansa seitsemästä 14:ään), Yhtenäisyyslista (13 paikkaa, laskua yksi paikka), Konservatiivinen kansanpuolue (kaksinkertaisti paikkansa kuudesta 12:een), Alternativet (5 paikkaa, laskua 4), Liberal Alliance (4 paikkaa, laskua 9) ja uutena puolueena parlamenttiin nousi Nye Borgerlige neljällä paikalla.^[1][2]

Puolueet		Äänet		Paikat
		Ääniä	%	Paikat	+/–
	Sosiaalidemokraatit (A)	914 882	25,9	48	+1
	Venstre (V)	826 161	23,4	43	+9
	Tanskan kansanpuolue (O)	308 513	8,7	16	–21
	Radikaali Venstre (B)	304 714	8,6	16	+8
	Sosialistinen kansanpuolue (F)	272 304	7,7	14	+7
	Yhtenäisyyslista (Ø)	245 100	6,9	13	–1
	Konservatiivinen kansanpuolue (C)	233 865	6,6	12	+6
	Alternativet (Å)	104 278	3,0	5	–4
	Nye Borgerlige (D)	83 201	2,4	4	Uusi
	Liberal Alliance (I)	82 270	2,3	4	–9
	Stram Kurs (P)	63 114	1,8	0	Uusi
	Kristillisdemokraatit (K)	60 944	1,7	0	±0
	Klaus Riskær Pedersen (E)	29 600	0,8	0	Uusi
	Sitoutumattomat	2 774	0,1	0	±0
Yhteensä		3 531 720	100 %	175
Hyväksyttyjä ääniä		3 531 720
Tyhjät		27 782
Muut hylätyt		10 019
Äänestäneitä		3 569 521	84,6
Äänioikeutettuja		4 219 537
Lähde: Danmarks Statistik