Tämä artikkeli käsittelee televisiokanavaa. MTV 3 tarkoittaa myös Moottoritorpedovene Iskua.
MTV3
Lähetykset alkoivat 13. elokuuta 1957
(oma kanava 1. tammikuuta 1993–)
Omistaja MTV Oy
(Telia Company)
Katsojaosuus Nousua 20,1 % (2023, Finnpanel)
Tunnuslause Uutta koko ajan
Maa  Suomi
Näkyvyysalue Koko maa
Pääkonttori Konepaja, Vallila, Helsinki
Korvasi kanavan Kolmoskanava
Aiemmin Mainos-TV (1957–1982)
MTV (1982–1992)
Rinnakkaiskanava(t) MTV3 HD
MTV Sub (HD)
MTV Ava (HD)
MTV Max (HD)
MTV Urheilu 1 (HD)
MTV Urheilu 2 (HD)
MTV Urheilu 3
MTV Juniori (HD)
MTV Aitio (HD)
MTV Viihde (HD)
MTV Katsomo (HD)
Kotisivu www.mtv.fi/mtv3
Saatavuus
Antenniverkko
Digita Kanava 3
Kanava 23 (HD)
Satelliitti
Allente Kanava 3 (HD)
Kaapeliverkko
DNA Kanava 3 (HD)
Kanava 23
Elisa Kanava 3 (HD)
Kanava 23
Telia Kanava 3 (HD)
Kanava 23
IPTV (ADSL)
Maxivision Viihde Kanava 3
Elisa Kanava 3

MTV3 (puhekielessä usein Maikkari tai Kolmonen, entinen Mainos-TV) on suomalainen kaupallinen televisiokanava. MTV3-kanavan ohjelmistosta vastaa MTV Oy.[1] Vuoden 1993 alun kanavauudistuksessa MTV3 aloitti omana valtakunnallisena televisiokanavanaan. Tätä ennen MTV Oy oli välittänyt ohjelmia Ylen kanavilla TV1 ja TV2 sekä Kolmoskanavalla. MTV3:n digitaalijakelu aloitettiin digitelevision tulon myötämilloin?. MTV3 muuttui yleisen edun kanavaksiselvennä tammikuussa 2018 näkyen kanavanipussa A.[2]

Uudet toimitilat

Uudet toimitilat luovutettiin MTV:n käyttöön 30. kesäkuuta 2022.[3]

MTV3:n toimitilat siirtyivät Pasilasta Vallilaan tammikuussa 2023.[4]

Historiaa

Pääartikkeli: MTV:n historia

MTV perustettiin 1957[1] nimellä Oy Mainos-TV-Reklam Ab. Uusi yhtiö vuokrasi ohjelma-aikaa Yleisradion kanavalta, jonka ohjelmien lomassa se toimi. Kanavan ensimmäinen lähetys oli 13. elokuuta 1957.[1] Alussa MTV:n viikoittainen ohjelma-aika oli vain kymmenen tuntia ja sekin parhaimman katseluajan ulkopuolella.

MTV perusti vuonna 1965 oman televisioteatteritoimituksensa, MTV-teatterin.[5] MTV-teatterin tuottamia televisioelokuvia esitettiin Aitiopaikka ja Teatterituokio -nimisillä ohjelmapaikoilla. Aitiopaikka-nimen alla esitettiin maanantai-iltaisin pitkiä, noin 90-minuuttisia televisionäytelmiä. Teatterituokio-nimellä kulkeneet näytelmät puolestaan olivat noin 45-minuutin pituisia.[6] MTV-teatterin teatteripäälliköksi valittiin Ville Salminen.[7] Ohjaajina toimivat Kaarlo Hiltunen, Veikko Kerttula, Ritva Nuutinen ja Pauli Virtanen. Lisäksi teatteriin palkattiin 12 näyttelijää.[8]

1960-luvun alussa MTV:n toiminta lähti nousuun. Vuonna 1967 rakennettiin Helsingin Ilmalaan uusi toimitalo, niin kutsuttu Pöllölaakso, johon myös kanavan hallinto, toimitus ja tuotantotilat sijoitettiin. Ylen asiapitoisen ohjelmiston täydentäjänä MTV suuntautui viihdeohjelmistoon.

MTV aloitti omat uutislähetyksensä, Kymmenen uutiset, 1.9.1981 pitkien neuvottelujen jälkeen. Hanke oman uutistoimituksen perustamisesta oli aloitettu jo vuonna 1976, jolloin se esiteltiin poliittiselle päättäjille sekä Yleisradion hallintoneuvostolle. Vuonna 1979 valtioneuvosto asetti komitean laatimaan radio- ja televisiotoimintaa koskevan kokonaisselvityksen, joka päätyi ehdottamaan MTV:lle oikeutta kahden vuoden koeajaksi 15 minuutin mittaisten uutisten lähettämiseen. MTV kuitenkin kieltäytyi näistä ehdoista ja Yleisradio päätti lopulta vuonna 1981 myöntää MTV:lle oikeuden uutislähetyksiin.[9] Vuonna 1990 MTV laajensi uutistoimintaansa aloittamalla Seitsemän uutiset.[10]

Nimi Mainostelevisio oli tarkoitettu alun perin vain väliaikaiseksi. Yhtiön nimi muutettiin lopulta MTV Oy:ksi vuonna 1982.[11]

Vuonna 1985 MTV Oy lähti Yleisradion ja Nokian kanssa Kolmostelevisio-projektiin. Kolmoskanava aloitti joulukuussa 1986. MTV sai uuden kanavan kautta lisää ohjelma-aikaa. Vuoden 1993 alusta MTV siirtyi kokonaan omalle kanavalleen ja alkoi lähettää ohjelmaa täyspäiväisesti. Uuden kanavan nimeksi tuli MTV3. Siitä tuli Suomen suosituin televisiokanava 43 prosentin katselijaosuudellamilloin?.

Tunnukset ja kanavailmeet

MTV:n logo vuosina 1975–1992.
Pääartikkeli: Luettelo MTV:n tunnuksista

MTV:n visuaalisten tunnusten aiheena oli vuoteen 2013 saakka ”mainospöllö”, eri aikoina eri tavoin tyyliteltynä[12]. Siitä sai lempinimensä myös yhtiön toimipaikka Pöllölaakso, joka siirtyi vuonna 2023 Helsingin Länsi-Pasilasta Vallilaan (”uusi Pöllölaakso”).

Katsotuimmat TV-lähetykset vuonna 2023

Sija Ohjelma Päivämäärä Tavoittavuus[13] Keskikatsojamäärä[13]
1. Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2023 25.5.2023 1 829 000 1 500 000
2. Kymmenen uutiset 25.5.2023 1 494 000 1 486 000
3. Tanssii Tähtien Kanssa 26.11.2023 1 511 000 1 028 000
4. Putous 21.1.2023 1 283 000 858 000
5. Kultainen Venla 20.1.2023 1 483 000 823 000

MTV:n kuuluttajia 1957–1992

1950- ja 1960-luku

1970-luku

1980-1992

Vuodesta 1992

Vahvistamattomia

MTV siirtyi kokonaan omalle kanavalle 1.1.1993. Ruudussa tapahtuvia ohjelmaesittelyjä varten perustettiin Ruututoimitus. Sen muodostivat Ismo Jokinen, Minna Kuukka, Rita Strömmer ja Nina Honkanen. Vuosien mittaan toimituksessa työskentelivät mm. Satu-Marja Tenhiälä, Jaana Besmond, Laura Tuomarila sekä Kesäduuni-ohjelman Marja Hintikka.lähde?

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c MTV Oy:n tarina MTV Media. Viitattu 15.10.2013.
  2. ↑ Pitkänen, Perttu: Kahden tv-kanavan näkyvyys laajenee pian koko Suomeen is.fi. 7.12.2017. Digitoday. Viitattu 8.12.2017.
  3. ↑ MTV muuttaa ympäristöystävällisempiin tiloihin – tältä näyttää uudessa Pöllölaaksossa: Linnunpönttöjä, hyönteishotelleja sekä huipputeknologiaa MTV.fi.
  4. ↑ Michelsson, Sannika: MTV muuttaa uusiin tiloihin ja palauttaa kanavalleen vanhan suosikkiohjelman – juontajina tutut radioäänet ja Antero Mertaranta Yle Uutiset. 14.12.2022. Viitattu 23.12.2022.
  5. ↑ Särkelä (2020), s. 343
  6. ↑ Särkelä (2020), s. 336
  7. ↑ Särkelä (2020), s. 18
  8. ↑ Särkelä (2020), s. 345
  9. ↑ Särkelä (2020), s. 28-29
  10. ↑ Särkelä (2020), s. 32
  11. ↑ Suomen radio- ja TV-toiminnan vaiheita 1900 – 2003 Jarmo Viljakainen. Arkistoitu 25.10.2018. Viitattu 4.1.2017.
  12. ↑ Tällainen on MTV3:n Aulis-pöllön historia mtv.fi. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 17.4.2023.
  13. ↑ a b Finnpanel - TV-mittaritutkimus finnpanel.fi. Arkistoitu 20.1.2024. Viitattu 20.1.2024.
  14. ↑ Ensimmäinen ja nykyinen lottojuontaja kertovat: lottolähetys pysynyt hyvin samankaltaisena vuosien varrella Veikkaus. 17.2.2021. Viitattu 15.2.2023.
  15. ↑ a b c ”Ritva Kajaston 25 vuotta televisiossa”, Apu 15/1984. Viitattu 29.7.2015.
  16. ↑ En halua olla POP-poika, sanoo Suomen ensimmäinen miespuolinen tv-kuuluttaja. Helsingin Sanomat, 20.8.1965. Artikkelin maksullinen verkkoversio (sarjassa HS 50 vuotta sitten). Viitattu 23.2.2023.
  17. ↑ a b c d Saarinen, Jukka: Suomi 1965: Suomen suurin laiva ja uusia kuuluttajia. Turun Sanomat, 24.8.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.2.2023.
  18. ↑ Huusari, Eija: Tuire Mikkonen: "Minulle ei ole jäänyt katkeruuden tunteita.". (Julkaistu alun perin Eevassa 5/2017.) Apu, 13.6.2017. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.2.2023.
  19. ↑ Kantola, Iida: Menolippu-kappaleesta tunnettu Theresa Rosenius on kuollut – muistetaan myös tv-kuuluttajana Ilta-Sanomat. 19.1.2019. Viitattu 19.1.2019.
  20. ↑ a b Uutisankkuri Leena Kaskela on kuollut iltalehti.fi. Viitattu 3.12.2017.
  21. ↑ Laulaja Kai Lind muistelee koskettavasti edesmennyttä vaimoaan Arja Tuomarilaa: ”Aina tervehdin, vaikka tiedän, ettei kukaan vastaa” www.iltalehti.fi. Viitattu 15.2.2023.
  22. ↑ a b Jokinen, Juha Veli: Mitä MTV:n entisille tv-kasvoille kuuluu nykyään Iltalehti. 2.9.2021. Viitattu 15.2.2023.
  23. ↑ a b Eva-Riitta Siitonen, Kansanedustajamatrikkeli, Eduskunta. Viitattu 15.2.2023.
  24. ↑ Sikke Sumarin monet tyylit MTV Uutiset. 19.1.2017. Viitattu 10.4.2024.
  25. ↑ Scifisarjoja ja Mika Jenytin YLE Muistikuvaputki (Kysy Rouva Ruudulta). 25.11.2008. Arkistoitu 2.3.2015. Viitattu 15.2.2023.
  26. ↑ Eva Puomila TV kuuluttaja tammikuussa 1988 MTV youtube.com. Viitattu 15.2.2023.
  27. ↑ Vilo, Hanna: Aija Rikala kokee päivittäin kiitollisuutta, vaikka Parkinsonin tauti vei häneltä terveen vanhuuden. Seura, 10.2.2024. Otavamedia. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.4.2024.
  28. ↑ MTV-1 - Mainoskatkot / MTV Lopettaa, TV1 Jatkaa / TV-uutiset / Päivän Lopetus ja Muuta (17.8.1992) Yleisradio / Internet Archive. 2.2.2021. Viitattu 9.4.2024.
  29. ↑ Mitä kuuluu Irene Usvasalo? Yle.fi/Priima. 25.1.2007. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 15.2.2023.
  30. ↑ Minna Kuukan viimeinen päivä Pöllölaaksossa 29.1.2016. MTV3 Uutiset. Viitattu 4.7.2016.
  31. ↑ Jokela, Markus: Käet lentävät, Juppi golfaa ja Korko on pankissa. Helsingin Sanomat, 5.1.1993, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
  32. ↑ MTV-1 - Mainoksia / TV1 Jatkaa / TV-uutiset / Päivän Lopetus / Teksti-TV:n Uutisruutu (30.3.1992) Yle (Internet Archive). 2.2.2021. Viitattu 9.4.2024.
  33. ↑ Tenhilä, Satu-Marja: Experience LinkedIn. Viitattu 23.2.2023.

Kirjallisuutta

  • Hellman, Heikki: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-339-5
  • Luoto, Santtu: Ile Kallio. Helsinki: Minerva, 2012. ISBN 978-952-492-651-5

Aiheesta muualla

MTV
TV-kanavat
Uutiset ja urheilu
Muuta
Henkilöitä
Historia
source: https://fi.wikipedia.org/wiki/MTV3