Design of generalized search interfaces for health informatics
Tämä on luettelo sorkkaeläinten lahkoon (Artiodactyla) kuuluvista nisäkkäiden heimoista, alaheimoista, tribuksista, suvuista ja lajeista. Luettelossa käytetty taksonomia perustuu Wilsonin ja Reederin Mammal Species of the World -teokseen (2005), jonka mukaan sorkkaeläinten lahkossa on 240 lajia.[1] Sukupuuttoon kuolleet lajit on merkitty ristillä.
Luettelon suomenkielistä nimistöä ei ole päivitetty vastaamaan Suomen Lajitietokeskuksen suositeltuja yleiskielisiä nimiä.[2]
Siat (Suidae)
- Siat (Suinae)
- Suini
- Siat (Sus)
- Sus ahoenobarbus
- Partasika eli borneonsika (Sus barbatus)
- Sus bucculentus
- Visayanpartasika[3] (Sus cebifrons)
- Sulawesinsika[3] eli celebesinsika (Sus celebensis)
- Sus oliveri
- Sus philippensis
- Kääpiösika (Sus salvanius)
- Villisika eli metsäkarju (Sus scrofa)
- Käsnäsika eli jaavansika (Sus verrucosus)
- Siat (Sus)
- Babyrousini
- Babyrousa
- Hirvisika eli babirussa (Babyrousa babyrussa)
- Babyrousa bolabatuensis
- Babyrousa celebensis
- Babyrousa togeanensis
- Babyrousa
- Pahkasiat (Phacochoerini)
- Pahkasiat (Phacochoerus)
- Phacochoerus aethiopicus
- Pahkasika (Phacochoerus africanus)
- Pahkasiat (Phacochoerus)
- Potamochoerini
- Hylochoerus
- Jättiläismetsäkarju (Hylochoerus meinertzhageni)
- Pensselisiat (Potamochoerus)
- Potamochoerus larvatus
- Pensselisika (Potamochoerus porcus)
- Hylochoerus
- Suini
- Catagonus
- Chaconpekari (Catagonus wagneri)
- Pecari
- Kauluspekari (Pecari tajacu)
- Tayassu
- Huulipekari (Tayassu pecari)
Virtahevot[4][3] (Hippopotamidae)
- Hexaprotodon
- Kääpiövirtahepo (Hexaprotodon liberiensis)
- Hippopotamus
- Virtahepo (Hippopotamus amphibius)
- Kamelit (Camelus)
- Kameli eli kaksikyttyräinen kameli (Camelus bactrianus)
- Dromedaari eli yksikyttyräinen kameli (Camelus dromedarius)
- Lama
- Laama (Lama glama)
- Vicugna
- Vikunja (Vicugna vicugna)
Kääpiökauriit[4] (Tragulidae)
- Hyemoschus
- Kääpiövesikauris (Hyemoschus aquaticus)
- Moschiola
- Intiankääpiökauris (Moschiola meminna)
- Tragulus
- Jaavankääpiökauris (Tragulus javanicus)
- Tragulus kanchil
- Isokääpiökauris[4] eli isokantšili[4] (Tragulus napu)
- Tragulus nigricans
- Tragulus versicolor
- Tragulus williamsoni
- Myskihirvet[4] (Moschus)
- Moschus anhuiensis
- Moschus berezovskii
- Himalajanmyskihirvi[3] eli intianmyskihirvi (Moschus chrysogaster)
- Moschus cupreus
- Moschus fuscus
- Moschus leucogaster
- Myskihirvi (Moschus moschiferus)
Hirvieläimet (Cervidae)
- Peurat[4] eli varsinaiset hirvet[3] (Capreolinae)
- Alces
- Hirvi (Alces alces)
- Alces americanus
- Blastocerus
- Suohirvi (Blastocerus dichotomus)
- Capreolus
- Metsäkauris (Capreolus capreolus)
- Capreolus pygargus
- Hippocamelus
- Andienhirvi eli guemuli (Hippocamelus antisensis)
- Chilenhirvi (Hippocamelus bisulcus)
- Piikkohirvet[3] (Mazama)
- Isopiikkohirvi (Mazama americana)
- Mazama bororo
- Mazama bricenii
- Kääpiöpiikkohirvi (Mazama chunyi)
- Ruskopiikkohirvi (Mazama gouazoubira)
- Mazama nana
- Mazama pandora
- Pikkupiikkohirvi (Mazama rufina)
- Mazama temama
- Odocoileus
- Muulipeura eli mustahäntäpeura[4] (Odocoileus hemionus)
- Valkohäntäpeura eli laukonpeura[4][3] (Odocoileus virginianus)
- Ozotoceros
- Pampahirvi (Ozotoceros bezoarticus)
- Pudut (Pudu)
- Paholaispudu (Pudu mephistophiles)
- Pudu eli chilenpudu[4] (Pudu puda)
- Rangifer
- Peura eli karibu eli poro (Rangifer tarandus)
- Alces
- Jalohirvet[4][3] (Cervinae)
- Axis
- Aksishirvi eli chital (Axis axis)
- Kalamianhirvi (Axis calamianensis)
- Baweanhirvi eli kuhlinhirvi[4] (Axis kuhlii)
- Sikahirvi (Axis porcinus)
- Cervus
- Saksanhirvi eli punahirvi (Cervus elaphus)
- Japaninhirvi (Cervus nippon)
- Dama
- Kuusipeura eli kuusihirvi[4] (Dama dama)
- Elaphodus
- Tupsuhirvi (Elaphodus cephalophus)
- Elaphurus
- Davidinhirvi eli milu (Elaphurus davidianus)
- Muntjakit[4] (Muntiacus)
- Muntiacus atherodes
- Mustamuntjakki (Muntiacus crinifrons)
- Feanmuntjakki eli tenasseriminmuntjakki[4] (Muntiacus feae)
- Muntiacus gongshanensis
- Muntjakki eli intianmuntjakki[4] eli kidangi[4] (Muntiacus muntjak)
- Muntiacus puhoatensis
- Muntiacus putaoensis
- Kiinanmuntjakki (Muntiacus reevesi)
- Rooseveltinmuntjakki[4][3] (Muntiacus rooseveltorum)
- Muntiacus truongsonensis
- Muntiacus vuquangensis
- Przewalskium
- Valkonaamahirvi (Przewalskium albirostris)
- Rucervus
- Barasinga (Rucervus duvaucelii)
- Lyyrysarvi eli tamengi eli eldinhirvi[4] (Rucervus eldii)
- Schomburgkinhirvi[3] (Rucervus schomburgki) †
- Rusa
- Visayanhirvi[3] eli prinssi Alfredin hirvi (Rusa alfredi)
- Rusa marianna
- Timorinhirvi eli rusa[4] (Rusa timorensis)
- Sambarhirvi (Rusa unicolor)
- Axis
- Vesikauriit[4][3] (Hydropotinae)
- Hydropotes
- Vesikauris eli kiinanvesikauris (Hydropotes inermis)
- Hydropotes
Hanka-antiloopit (Antilocapridae)
- Antilocapra
- Hanka-antilooppi[4][3] (Antilocapra americana)
Kirahvieläimet[4] eli kirahvit[4] (Giraffidae)
Onttosarviset[4][3] (Bovidae)
- Aepycerotinae
- Aepyceros
- Impala (Aepyceros melampus)
- Aepyceros
- Alcelaphinae
- Lehmäantiloopit[3] (Alcelaphus)
- Punalehmäantilooppi (Alcelaphus buselaphus)
- Kaama[4] (Alcelaphus caama)
- Kontsiantilooppi[4] (Alcelaphus lichtensteinii)
- Beatragus
- Hunterinantilooppi (Beatragus hunteri)
- Gnut[3] (Connochaetes)
- Valkohäntägnu (Connochaetes gnou)
- Juovagnu (Connochaetes taurinus)
- Topiantiloopit[3] (Damaliscus)
- Damaliscus korrigum
- Sassabiantilooppi (Damaliscus lunatus)
- Valkopäätopi (Damaliscus pygargus)
- Damaliscus superstes
- Lehmäantiloopit[3] (Alcelaphus)
- Gasellit ja kääpiöantiloopit[4][3] (Antilopinae)
- Ammodorcas
- Laamagaselli eli clarkingaselli[3] (Ammodorcas clarkei)
- Antidorcas
- Hyppyantilooppi (Antidorcas marsupialis)
- Antilope
- Besoaariantilooppi (Antilope cervicapra)
- Dorcatragus
- Beira (Dorcatragus megalotis)
- Eudorcas
- Punaotsagaselli (Eudorcas rufifrons)
- Eudorcas rufina
- Thomsoningaselli (Eudorcas thomsonii)
- Gazella
- Gazella arabica
- Gazella bennettii
- Cuvieringaselli eli atlaksengaselli[3] (Gazella cuvieri)
- Dorkasgaselli[4][3] (Gazella dorcas)
- Gazella erlangeri
- Vuorigaselli (Gazella gazella)
- Valkogaselli (Gazella leptoceros)
- Arabiandorkasgaselli[3] (Gazella saudiya) †
- Nenägaselli (Gazella spekei)
- Kuhertajagaselli (Gazella subgutturosa)
- Litocranius
- Dikdikit (Madoqua)
- Güntherindikdikantilooppi (Madoqua guentheri)
- Kirkindikdikantilooppi (Madoqua kirkii)
- Madoqua piacentinii
- Dikdikantilooppi (Madoqua saltiana)
- Nanger
- Punakaulagaselli (Nanger dama)
- Grantingaselli (Nanger granti)
- Soemmerringingaselli eli soemmeringingaselli[3] (Nanger soemmerringii)
- Sunit (Neotragus)
- Pikkuantilooppi (Neotragus batesi)
- Suni (Neotragus moschatus)
- Kuningasantilooppi (Neotragus pygmaeus)
- Oreotragus
- Kalliohyppijä (Oreotragus oreotragus)
- Ourebia
- Oribi (Ourebia ourebi)
- Procapra
- Mongoliangaselli (Procapra gutturosa)
- Tiibetingaselli (Procapra picticaudata)
- Przewalskingaselli (Procapra przewalskii)
- Raphicerus
- Puna-antilooppi (Raphicerus campestris)
- Mustakorva-antilooppi (Raphicerus melanotis)
- Maa-antilooppi (Raphicerus sharpei)
- Saiga
- Saiga borealis
- Saiga eli saiga-antilooppi[4][3] (Saiga tatarica)
- Ammodorcas
- Nautaeläimet[4][3] (Bovinae)
- Biisoni ja visentti (Bison)
- Varsinaiset nautaeläimet[4] (Bos)
- Boselaphus
- Aasianpuhvelit eli Aasian puhvelit[4] (Bubalus)
- Vesipuhveli eli arnee (Bubalus bubalis)
- Anoa eli kääpiöpuhveli (Bubalus depressicornis)
- Tamarao eli mindoronanoa (Bubalus mindorensis)
- Vuorianoa (Bubalus quarlesi)
- Pseudoryx
- Afrikan puhvelit[4] (Syncerus)
- Kafferipuhveli eli afrikanpuhveli[3] (Syncerus caffer)
- Hirviantiloopit (Taurotragus)
- Jättiläishirviantilooppi (Taurotragus derbianus)
- Hirviantilooppi (Taurotragus oryx)
- Tetracerus
- Nelisarviantilooppi (Tetracerus quadricornis)
- Kudut ja njalat[4] (Tragelaphus)
- Njala (Tragelaphus angasii)
- Vuorinjala (Tragelaphus buxtoni)
- Bongo (Tragelaphus eurycerus)
- Pikkukudu (Tragelaphus imberbis)
- Kirjoantilooppi (Tragelaphus scriptus)
- Sitatunga (Tragelaphus spekii)
- Isokudu (Tragelaphus strepsiceros)
- Vuohieläimet[4][3] (Caprinae)
- Ammotragus
- Harjalammas (Ammotragus lervia)
- Budorcas
- Härkägemssi eli taki[3] eli takin (Budorcas taxicolor)
- Capra
- Kubaninturi (Capra caucasica)
- Kierteissarvikauris eli markor (Capra falconeri)
- Kesyvuohi (Capra hircus)
- Vuorikauris eli alppikauris eli ibex[4] (Capra ibex)
- Nubianvuorikauris (Capra nubiana)
- Pyreneidenvuorikauris (Capra pyrenaica)
- Siperianvuorikauris (Capra sibirica)
- Etiopianvuorikauris (Capra walie)
- Capricornis
- Japaninserovi (Capricornis crispus)
- Capricornis milneedwardsii
- Capricornis rubidus
- Sumatranserovi (Capricornis sumatraensis)
- Taiwaninserovi[3] (Capricornis swinhoei)
- Capricornis thar
- Puolivuohet[3] eli tarit[3] (Hemitragus)
- Intiantari (Hemitragus hylocrius)
- Arabiantari (Hemitragus jayakari)
- Himalajanpuolivuohi (Hemitragus jemlahicus)
- Naemorhedus
- Naemorhedus baileyi
- Naemorhedus caudatus
- Goraali (Naemorhedus goral)
- Naemorhedus griseus
- Oreamnos
- Lumivuohi (Oreamnos americanus)
- Ovibos
- Myskihärkä (Ovibos moschatus)
- Lampaat (Ovis)
- Argaali (Ovis ammon)
- Mufloni (Ovis aries)
- Paksusarvilammas (Ovis canadensis)
- Ohutsarvilammas (Ovis dalli)
- Lumilammas (Ovis nivicola)
- Pantholops
- Baraalit (Pseudois)
- Puolilammas eli baraali (Pseudois nayaur)
- Pseudois schaeferi
- Gemssit (Rupicapra)
- Rupicapra pyrenaica
- Gemssi (Rupicapra rupicapra)
- Ammotragus
- Sukeltaja-antiloopit eli duikerit[4] (Cephalophinae)
- Töyhtöantiloopit (Cephalophus)
- Aderinsukeltaja-antilooppi (Cephalophus adersi)
- Cephalophus brookei
- Peterinsukeltaja-antilooppi (Cephalophus callipygus)
- Mustaselkäsukeltaja-antilooppi (Cephalophus dorsalis)
- Jentinkinsukeltaja-antilooppi (Cephalophus jentinki)
- Valkovatsasukeltaja-antilooppi (Cephalophus leucogaster)
- Natalinsukeltaja-antilooppi (Cephalophus natalensis)
- Mustasukeltaja-antilooppi (Cephalophus niger)
- Mustanaamasukeltaja-antilooppi[4] (Cephalophus nigrifrons)
- Ogilbynsukeltaja-antilooppi (Cephalophus ogilbyi)
- Punakuvesukeltaja-antilooppi (Cephalophus rufilatus)
- Metsätöyhtöantilooppi (Cephalophus silvicultor)
- Abbottinsukeltaja-antilooppi (Cephalophus spadix)
- Weynsinsukeltaja-antilooppi (Cephalophus weynsi)
- Juovasukeltaja-antilooppi[4][3] (Cephalophus zebra)
- Philantomba
- Kääpiöfilantomba (Philantomba maxwellii)
- Sinisukeltaja-antilooppi (Philantomba monticola)
- Sukeltajakauriit[4][3] (Sylvicapra)
- Grimminsukeltajakauris (Sylvicapra grimmia)
- Töyhtöantiloopit (Cephalophus)
- Hevosantiloopit (Hippotraginae)
- Addax
- Mendesinantilooppi (Addax nasomaculatus)
- Hevosantiloopit (Hippotragus)
- Isohevosantilooppi (Hippotragus equinus)
- Siniantilooppi (Hippotragus leucophaeus) †
- Mustahevosantilooppi (Hippotragus niger)
- Keihäsantiloopit[3] eli beisat[3] (Oryx)
- Itäafrikanbeisa[4] (Oryx beisa)
- Sapelibeisa eli sapeliantilooppi[3] (Oryx dammah)
- Beisa eli keihäsantilooppi[4] (Oryx gazella)
- Valkobeisa (Oryx leucoryx)
- Addax
- Vesiantiloopit (Reduncinae)
- Vesiantiloopit (Kobus)
- Vesiantilooppi (Kobus ellipsiprymnus)
- Kobiantilooppi[4] (Kobus kob)
- Liki (Kobus leche)
- Niilinliki (Kobus megaceros)
- Puku (Kobus vardonii)
- Kaurisantiloopit (Pelea)
- Kaurisantilooppi (Pelea capreolus)
- Ruokoantiloopit (Redunca)
- Isoruokoantilooppi (Redunca arundinum)
- Vuoriruokoantilooppi (Redunca fulvorufula)
- Pikkuruokoantilooppi (Redunca redunca)
- Vesiantiloopit (Kobus)
Lähteet
- Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Artiodactyla Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 27.1.2012. (englanniksi) (tieteellisten nimien ja taksonomian lähde)
Viitteet
- ↑ Wilson & Reeder's Mammal Species of the World, 3rd edition: Preface (englanniksi) Luettu 27.1.2012
- ↑ Sorkkaeläimet - Artiodactyla laji.fi Suomen Lajitietokeskus (14.4.2024)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 4: Nisäkkäät, matelijat, s. 37–220. Weilin+Göös, 1992. ISBN 951-35-4689-6.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 28–39 & 58–151. ((Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals)) Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
