Design of generalized search interfaces for health informatics
| Krimin autonominen tasavalta Автономна Республіка Крим Автономная Республика Крым Qırım Muhtar Cumhuriyeti Къырым Мухтар Джумхуриети |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Krimin autonomisen tasavallan sijainti Ukrainan kartalla |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ukraina |
| Autonominen tasavalta | 12. helmikuuta 1991 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus |
Simferopol (de jure) H’erson (16.5.2014-??.3.2022) Kiova (de facto, ??.3.2022-) |
| – suurin kaupunki | Simferopol (337 285 as., 2013)[1] |
| – Autonomisen tasavallan pääministeri |
tilanne juridisesti epäselvä Anatoli Mohilov (Анатолій Могильов, ainakin 27.2.2014 saakka, jolloin Venäjän sotilaiden miehittämässä parlamenttirakennuksessa pidetyssä suljetussa, kokoonpanoltaan rajatussa poikkeusistunnossa Krimin autonomisen tasavallan parlamentti erotti hänet. Ukrainan presidentti ei ole hyväksynyt eroa, minkä perustuslaki vaatii.[2] Sergei Aksjonov (Сергей Аксёнов, eli Serhi Aksonov) 27.2.2014-; asema epäselvä, valinta sotilaiden mm. estettyä Krimin parlamentin sihteeristöä pääsemästä töihinsä ja äänestysjärjestelmän ollessa poissa päältä.[3] Nimitys ei ole Ukrainan tunnustama, minkä perustuslaki vaatii.[2] Oikeusistuin Kiovassa on antanut pidätysmääräyksen Aksjonovista ja Ukrainan parlamentin samana päivänä valitsemasta uudesta puhemiehestä.[4] |
| Pinta-ala | 26 081 km² (13.) |
| Väkiluku (2013) ([1]) | 1 965 177 (8.) |
| – väestötiheys | 75,3 as./km² |
| Kielet | ukraina, venäjä, krimintataari |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – kesäaika | UTC+3 |
| Symbolit | |
| – lippu | Krimin lippu |
| – vaakuna | Krimin autonomisen tasavallan vaakuna |
| – kansallislaulu |
Нивы и горы твои волшебны, Родина (Peltosi ja vuoresi suurenmoiset, isänmaa) |
| – motto: |
Процветание в единстве (Menestys yhtenäisyydessä) |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | AK |
| – ISO 3166 | UA-43 |
| rada.crimea.ua | |
Krimin autonominen tasavalta (ukr. Автоно́мна Респу́бліка Кри́м, Avtonomna Respublika Krym, ven. Автоно́мная Респу́блика Кры́м, Avtonomnaja Respublika Krym, krimintat. Qırım Muhtar Cumhuriyeti, kyrill. Къырым Мухтар Джумхуриети) on Krimin niemimaalla sijaitseva Ukrainaan kuuluva autonominen tasavalta.[5][6]
Maantiede
Krimin autonominen tasavalta on Ukrainan eteläosassa Krimin niemimaalla sijaitseva Ukrainaan kuuluva autonominen tasavalta. Se rajoittuu etelässä ja lännessä Mustaanmereen. Pohjoisessa naapurina on Hersonin alue ja koillisessa Asovanmeri. Tasavallan pohjoisraja kulkee osaksi Syvašina tunnetun kosteikkoalueen eli Arabatinkynnään Asovanmerestä rajaamien hyvin suolaisten, matalien merenlahtien ja kosteikkojen kautta. Idässä Kertšinsalmen vastarannalla on Venäjän Krasnodarin aluepiiri.[7][5]
Krimin niemimaan lounaisosissa sijaitseva Sevastopolin kaupunki ympäristöineen ei kuulu Krimin autonomiseen tasavaltaan, vaan on suoraan Ukrainan hallituksen alaisuudessa. Osa Sevastopolista on vuokrattu Krimin laivastotukikohtaa varten Venäjälle vuoteen 2042 saakka, ja mahdollisesti sen jälkeenkin viiden vuoden jatkokausin.[8]
Krimin autonomisen tasavallan ulottuvuus itä-länsisuunnassa on noin 360 kilometriä ja pohjois-eteläsuunnassa 180 kilometriä. Tasavallan pinta-ala on 26 081 neliökilometriä, joka vastaa 7,7 prosenttia Suomen alasta. Krimin alueella on yli 50 suolajärveä, joista suurin on Jevpatorijan kaupungin itäpuolella oleva Sasyk (Kunduk, 205 km²).[7][5]
Pinnanmuotojen puolesta Krimin niemimaa voidaan jakaa kolmeen osaan. Pohjois-Krimin tasankoalue käsittää noin 70 prosenttia maa-alasta, itään kurkoittaa Kertšin niemimaa ja tasavallan eteläosissa kohoavat Kriminvuoret, joiden korkein vuorenhuippu on 1 545 metriin nouseva Roman-Koš.[7]
Historia
Nykyisen autonomisen tasavallan edeltäjänä voidaan pitää vuonna 1921 perustettua Venäjän SFNT:aan kuulunutta Krimin autonomista sosialistista neuvostotasavaltaa (Krimin ASNT).
Toisen maailmansodan aikana alueella toimi saksalaisvalloittajien Ukrainan valtakunnankomissariaatti (Krimin päähallintopiiri). Vuonna 1944 niemimaan vapauduttua natsimiehityksestä, niemimaan tataarit, bulgaarit, armenialaiset ja kreikkalaiset kyyditettiin pois vedoten syytteeseen natsiyhteistyöstä.[9] Koska jotkut Krimin kasakat olivat sodan aikana yhteistoiminnassa saksalaisten kanssa, Krimin autonomia lakkautettiin ja kesäkuussa 1945 aiemman ASNT:n sijaan muodostettiin Krimin alue (oblasti), joka kuului suoraan Venäjän SFNT:aan.[9]
Vuonna 1954 Krim liitettiin Ukrainan SNT:aan Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerin Nikita Hruštšovin päättämänä symbolisena eleenä.[9] Teko ajoitettiin Venäjän tsaarin ja atamaani Bohdan H’melnytskyin vuonna 1654 solmiman sopimuksen 300-vuotisjuhlan kunniaksi. Siirtoa on kritisoitu siitä, ettei se olisi ollut Neuvostoliiton sen aikaisen perustuslain mukainen joidenkin käsittelyvaiheiden jäätyä välistä. Koska niemimaalla asui tuolloin monia sinne vasta äskettäin muuttaneita venäläisiä, Krimin itsenäistyminen edesauttoi alueen kehittymistä vahvaksi venäläismyönteisten ja separatististen liikehdinnän keskukseksi Ukrainassa.[9]
Vuoden 1991 tammikuussa Krimin kommunistinen puolue organisoi kansanäänestyksen, jossa saavutetun 93,26 prosentin kannatuksen pohjalta päätettiin alueelle palauttaa autonomisen neuvostotasavallan asema. Helmikuun 12. päivänä 1991 Krimin ASNT muodostettiin uudelleen. Heinäkuussa 1991 venäjän kielestä tuli virallinen kieli niemimaalla.[9] Krimin ASNT liitettiin Ukrainan SNT:n yhteyteen. Neuvostoliiton hajottua ja Ukrainan julistauduttua itsenäiseksi muutti Krimin ASNT nimensä Krimin tasavallaksi, ja julistautui puolestaan itsenäiseksi 5. toukokuuta 1992. Krimin asukkaista 54 prosenttia äänesti Ukrainan itsenäistymisen puolesta joulukuussa 1991.[9] Tammikuussa Krimin tasavallan presidentiksi valittiin venäjämyönteinen Juri Meškov noin 70 prosentin kannatuksella. Tasavalta tukeutui vahvasti Venäjään. Venäjä-blokki saavutti enemmistön Krimin parlamentista ja tasavallan johto sai kansanäänestyksellä tuen kansalaistensa kaksoiskansalaisuudelle. Venäläismyönteinen poliittinen eliitti – presidentti ja parlamentti – kuitenkin riitaantui keskenään talouspolitiikan suuntaviivoista, erityisesti suhtautumisessaan valtion omaisuuden yksityistämiseen. Venäjä-blokki vähitellen hajosi.[9]
Maaliskuussa 1995 Ukrainan presidentti Kutšma antoi lain, joka rajoitti Krimin tasavallan hallituksen itsenäisyyttä, Kiova ryhtyi nyt ohjaamaan.[9] Venäjän ja Ukrainan suhteita kiristivät kiistat Mustanmeren laivaston jakamisesta Krimin niemimaalla, mutta valtiot pääsivät vuonna 1997 asiassa sopuun.
Uuden perustuslain myötä Krimin tasavalta muutettiin 23. joulukuuta 1998 nykyiseksi Krimin autonomiseksi tasavallaksi.[10] Perustuslakinsa 2. artiklan mukaan, milloin paikallisesti Krimin autonomisen tasavallan parlamentin päätökset tai tasavallan toimeenpanevan elimen eli hallituksen päätökset tai toimenpiteet ovat ristiriidassa Ukrainan perustuslain kanssa, tulee toimia Ukrainan perustuslain mukaan. [10][11][12] Esimerkiksi Euroopan neuvoston kannan mukaan Krimin korkein neuvosto ei voi järjestää laillista kansanäänestystä autonomisen tasavallan erosta Ukrainasta, koska tämä olisi sekä Ukrainan että Krimin autonomisen tasavallan perustuslain vastaista. Ns. kansanäänestys ei myöskään täyttänyt vallitsevia demokratian standardeja.[13]
Esimerkiksi Venäjän helmikuun lopussa 2014 aloittaman miehityksen aikana pikaisesti toteutettua järjestettyä Krimin kansanäänestystä ei pidetä pätevänä. Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa torstaina 27.3.2014 – äänin 100 puolesta, 11 vastaan – hyväksytty päätöslauselma toteaa Krimin kansanäänestyksestä, että se "ei ole sitova eikä sen avulla Krimin autonomisen tasavallan tai Sevastopolin kaupungin asemaa voida muuttaa".[14]
Väestö
Krimin autonomisen tasavallan 1 963 000 asukkaan väestöstä (1.1.2012)[15] kaupunkilaisia oli 62,8%.
Kaupungeista suurimmat ovat (2013 väestönarvion mukaan): Simferopol (337 285 as.), Kertš (145 265), Jevpatorija (106 877 as.), Jalta (78 115 as.), Feodosija (69 461as.) ja Džankoi (36 086 as.). Yli 10 000 asukkaan kaupunkeja tai kaupunkityyppisiä taajamia ovat lisäksi Jany Kapu (29 815 as.), Alušta (28 418 as.), Bahtšisarai (26 482 as.), Saky (23 655 as.), Armjansk (22 337 as.), Bilohirsk (18 220 as.), Sudak (15 457 as, Prymorskyi (Приморський, 14 938 as.), Hvardijske (Гвардійське, 12 711 as.), Oktjabrske (Октябрське, 11 572 as.), Hresivskyi (Гресівський 11 391 as.), Haspra (Гаспра, 11 384 as.), Štšolkine (Щолкіне, 11 184 as.), Tšornomorske (Чорноморське, 11 098 as.) ja Krasnohvardijske (Красногвардійське, eli Kurman, 10 766 as.).
Suurimman etnisen ryhmän muodostivat vuonna 2001 venäläiset 58,5 % osuudella. Muut suuret ryhmät ovat ukrainalaiset 24,4 % osuudella sekä krimintataarit 12,1 % osuudella. Vähäisempiin ryhmiin lukeutuvat muun muassa valkovenäläiset, tataarit ja armenialaiset.
Krimintataarit olivat 1980-luvun lopulle asti maansisäisessä karkotuksessa erityisesti Keski-Aasiassa. Sittemmin heidän määränsä on noussut nopeasti. Vielä vuonna 1989 krimintataareja oli ainoastaan 1,9 % alueen väestöstä.[9] Koko Ukrainassa oli vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan kirjoilla yhteensä 46 807 krimintataaria, ja koko Neuvostoliitossa heitä kirjattiin 271 715.[16][17] 1800-luvun alkupuolella krimintataarit muodostivat enemmistön Krimin asukkaista.
Krimin niemimaa on Ukrainan köyhimpiä alueita ja joidenkin arvioiden mukaan ylikansoitettu, sillä väestö ei löydä kylliksi mahdollisuuksia elintasonsa parantamiseen. Krimin tataarien paluumuutto Keski-Aasiasta on lisännyt sosioekonomisia paineita, mikä on näkynyt osin etnis-poliittisina vastakkainasetteluina ja etnisesti eriytyneenä järjestäytymisenä. Paluumuuttajien taloudellinen asema on heikko ja työttömyys korkea. Paluumuuttajien antivenäläinen asennoituminen ei ole helpottanut kovasti kilpaillun viljavan maan saamista, vaan tataarit ovat joutuneet tyytymään Krimin heikompituottoisiin maa-alueisiin. Etnisesti ukrainalaiset ovat puolestaan asettuneet paljolti niemimaan pohjoisosiin. Venäjän kielen valta-asema ja ukrainisaation pelko on vaikeuttanut ukrainankielisen kouluopetuksen järjestämistä.[9]
Äidinkielekseen vuoden 2001 väestönlaskennassa ilmoitti alueen väestöstä 76,55 % venäjän, 11,33 % krimintataarin ja 10,02 % ukrainan.[18]
-
Etnisesti venäläisten osuus Krimin asukkaista alueittain vuonna 1926. -
Etnisesti venäläisten osuus vuonna 2001. -
Krimintataarien osuus asukkaista alueittain vuonna 1926. -
Krimintataarien osuus vuonna 2001. -
Etnisesti ukrainalaisten osuus Krimin asukkaista alueittain vuonna 1926. -
Etnisesti ukrainalaisten osuus vuonna 2001.
Hallinnollinen jako
Hallinnollinen jako vuodesta 2023
Ukrainan korkein neuvosto päätti (de jure) heinäkuussa 2020 Krimin autonomisen tasavallan piirien uudeksi lukumääräksi kymmenen.[19][20][21] Krimin niemimaan ollessa Venäjän miehittämä keväästä 2014 lähtien uuden aluejaon oli tarkoitus astua voimaan vasta miehitysvallan päätyttyä, mutta tätä aikaistettiin, ja se astui voimaan vuonna 2023.[22] Erityisasemassa oleva Sevastopolin kaupunki ei sisälly piirijakoon, mutta aiemman Sevastopolin kaupunkipiirin alueita on liitetty Bahtšisarain piiriin.[19][20]
piiri
piiri
piiri
piiri
piiri
piiri
piiri
piiri
| Nimi | Ukrainalainen nimi[19] | Asukkaita (VL2001, noin)[20] |
Pinta-ala (km2)[21] |
Hallintopaikka [19] |
|---|---|---|---|---|
| Bah’tšysarain piiri | Бахчисарайський район | 130 400 | 2 500 | Bah’tšysarai |
| Bilohirskin piiri | Білогірський район | 122 700 | 2 930 | Bilohirsk |
| Džankoin piiri | Джанкойський район | 117 900 | 2 170 | Džankoi |
| Feodosijan piiri | Феодосійський район | 227 600 | 2 710 | Feodosija |
| Jaltan piiri | Ялтинський район | 192 800 | 890 | Jalta |
| Jevpatorijan piiri | Євпаторійський район | 260 500 | 3 870 | Jevpatorija |
| Kertšin piiri | Керченський район | 212 900 | 3 030 | Kertš |
| Kurmanin piiri | Курманський район | 134 000 | 3 250 | Kurman (Krasnohvardijske) |
| Perekopin piiri | Перекопський район | 122 800 | 2 480 | Jany Kapu |
| Simferopolin piiri | Сімферопольський район | 519 400 | 1 150 | Simferopol |
Hallinnollinen jako ennen vuotta 2023
Krimin autonominen tasavalta oli jaettu 14 piiriin (ukr. район, raion) ja 11 kaupunkikuntaan (ukr. міська рада, miska rada). Kaupunkeja oli vuoden 2012 alussa yhteensä 16, kaupunkityyppisiä taajamia oli 56 ja kyliä 948 kappaletta.[6] Tasavallan kaupunkikunnat ja piirit olivat (Ukrainan tilastokeskuksen vuoden 2013 väkilukuarvioineen)[1]:
Kaupunkikunnat
|
|
Piirit
|
|
|
Tiede ja tutkimus
Krimin astrofysikaalinen observatorio
Eräs Krimin autonomisen tasavallan tunnetuimpia tutkimuslaitoksia on Krimin astrofysikaalinen observatorio. Observatorion päätoimipiste sijaitsee Nautšnyin (ven. Научный) kylässä, noin 12 kilometrin päässä Bahtšisaraista itään (sijainti ). Havaitsevaa tutkimustyötä tehdään niin tähtiin, galakseihin kuin oman aurinkokunnankin kohteisiin liittyen. Tutkimuslaitoksella on laaja valikoima mittausinstrumentteja, joiden taajuusalue ulottuu gammasäteilystä metriluokan radiotaajuuksiin. Observatorion suurin kaukoputki on 2,6 metrin läpimittainen. Observatorio on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Helsingin yliopiston kanssa ja sen varustukseen kuuluu myös Helsingissä rakennettu polarisaatiota mittaava laite 1,25 metrin läpimittaisella kaukoputkella.[23][24] Observatorion radioastronomian laitoksella on toimitilat puolestaan Krimin vuorten etelälaidalla. Varustukseen kuuluu vajaa 3 kilometrin päässä lounaassa sijaitseva 22-metrinen radioteleskooppi Kissavuoren (Kiška, Koška) juurella Mustanmeren rannalla (sijainti ).[23]
Kuvia
-
Krimin kaanin palatsi ja moskeija Bahtšisaraissa. Tämä museoalue oli aiemmin krimintataarien uskonnollinen keskus. -
Rantanäkymä Jaltan kaupungista. -
Hiekkarantaa Štšolkinessä Kertšin niemimaalta Asovanmeren puolella. -
Roman-Košin (1 545 m), Krimin luonnonpuiston ja Krimin korkeimman vuoren huippu. -
Simferopol on eräs Ukrainan vilkkaimmista rautatieasemista. -
Venäläiskone Simferopolin lentoasemalla, Ukrainan 3. suurimmalla lentoasemalla.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 1.3.2014. (ukrainaksi)
- ↑ a b Constitution of Ukraine, 2010 (Ukrainan perustuslaki, 2010. Katso Luku 10: Krimin autonominen tasavalta) 2010. via Wikisource, wikisource.org. Viitattu 10.3.2014, päivitetty 21.9.2024. (englanniksi)
- ↑ http://en.interfax.com.ua/news/general/193292.html Number of Crimean deputies present at referendum resolution vote unclear] (englanniksi)
- ↑ Sus dav dobro na arešt "Marionetok Putina" v Krymu 5.3.2014, Ukrajinska Pravda, pravda.com.ua, Viitattu 10.3.2014, (venäjäksi)
- ↑ a b c Je. L. Makarevitš (toim.): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. (venäjäksi)
- ↑ a b Administrative units, by region Ukraine as of 1 January 2012 (Ukrainan hallintoalueet alueittain 1.1.2012 (englanniksi); löytyy ukrainankieliseltä pääsivulta esim: kielen vaihto englanniksi - Site map- Demographic situation - Administrative units, by region) Ukrainan tilastokeskus, www.ukrstat.gov.ua. Viitattu 3.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Korotka geopolitytšna harakterystyka ARK (Lyhyt Krimin autonomisen tasavallan geopoliittinen kuvaus) Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Arkistoitu 28.3.2014. Viitattu 27.2.2014. (ukrainaksi)
- ↑ Puheenvuorot. Torstai 20. toukokuuta 2010 - Strasbourg. Laima Liucija Andrikienėn laatima kysymys numero 12 (H-0219/10) Aihe: Ukrainan parlamentin päätös Sevastopolin laivastotukikohdan vuokrasopimuksen jatkamisesta 20.5.2010. europarl.europa.eu. Viitattu 27.2.2014.
- ↑ a b c d e f g h i j k World Directory of Minorities and Indigenous Peoples - Ukraine minorityrights.org. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Law of Ukraine On Approval of the Constitution of the Autonomous Republic of Crimea (Krimin autonomisen tasavallan perustuslaki 1998 saatteineen, virallinen käännös) 23.12.1998. Krimin autonomisen tasavallan parlamentti, rada.crimea.ua. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Konstitutsija Ukrajiny 1996 täydennyksineen, versio 2.3.2014. Viitattu 6.3.2014, Julkaisija Ukrainan parlamentti, rada.gov.ua, (ukrainaksi)
- ↑ Parlamentti äänesti Venäjään liittymisen puolesta - Krim ei voi itse päättää liittymisestään Venäjään Ajankohta 6.3.2014, Helsingin Sanomat, hs.fi, viitattu 6.4.2014.
- ↑ Peter Paczolay, Hanna Suchocka, Evgeni Tanchev, Kaarlo Tuori: Opinion on “Whether the Decision Taken by the Supreme Council of the Autonomous Republic of Crimea in Ukraine to Organize a Referendum on Becoming a Constituent Territory of the Russian Federation or Restoring Crimea's 1992 Constitution is Compatible with Constitutional Principles,” adopted by the Venice Commission at its 98th Plenary Session (Venice, 21-22 March 2014) 21.3.2014. Euroopan neuvosto, venice.coe.int. Viitattu 21.9.2024. (englanniksi)
- ↑ YK:n yleiskokous tuomitsi Krimin äänestyksen 27.3.2014. Helsingin Sanomat, hs.fi. Arkistoitu 28.3.2014. Viitattu 28.3.2014. (suomeksi)
- ↑ Чисельність населення на 1 січня 2012 року та середня чисельність за 2011 рік (Ukrainan alueiden väestö 1.1.2012) Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 3.7.2012. (ukrainaksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 goda. Natsionalnyi sostav naselenija po Ukrainskaja SSR (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Väestön kansallisuus Ukrainan SNT:ssa.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 goda. Natsionalnyi sostav naselenija po respublikam SSSR (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Väestön kansallisuus Neuvostoliiton tasavalloissa.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Rozpodil naselennja Avtonomnoji Respubliky Krym za ridnoju movoju (za danymy Vseukrajinskoho perepysu naselennja 2001 roku) (pdf) (Koko Ukrainan kattava väestönlaskenta 2001. Väestön äidinkieli Krimin autonomisessa tasavallassa.) ukrstat.gov.ua. Arkistoitu 4.11.2013. Viitattu 27.2.2014. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d Pro utvorennja ta likvidatsiju raioniv. Postanova Verh’ovnoji Rady Ukrajiny No 807-ІХ 18.7.2020. Golos Ukrajinu (Verh’ovna Radan tiedotuslehti), golos.com.ua. Viitattu 12.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Viitattu 12.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Pavlo Ostanenko, Roman Perh’aljuk, Oleksandr Bontškovskyi, Stanislav Ostanenko: Аtlas administratyvno-terytorialnoho ustroju Ukrajiny (Атлас адміністративно-територіального устрою України. Новий районний поділ та територіальні громади) (pdf (42,9 MB)) 2020. Kiova: minregion.gov.ua. Viitattu 12.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ https://zakon.rada.gov.ua/laws/show/3334-IX
- ↑ a b About crao.crimea.ua, Krimin astrofysikaalinen observatorio. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 3.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Tähtitieteen tutkimus Helsingin yliopistossa tänään Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa - Observatorio 150 vuotta. 1984, sähköinen versio 2001. Helsingin yliopiston Tähtitieteellinen observatorio. Viitattu 3.4.2014.
Aiheesta muualla
- Suomen Ulkoministeriö: Matkustustiedote - Ukraina: Krimin autonomisen tasavallan alueella on sotilaallisen yhteenoton riski. Kaikkea matkustamista Krimin autonomisen tasavallan alueelle tulisi välttää (Arkistoitu – Internet Archive) (formin.finland.fi)
- Jukka Korpela: Krim Ukrainan ja Venäjän välissä (Idäntutkimus 1/2009, pdf) (suomeksi) (helsinki.fi/idantutkimus)
- Crimea (Toronton yliopiston Ukraina-tutkimuksen tietosanakirjaartikkeli Krimistä (alkujaan 1984)) (englanniksi) (encyclopediaofukraine.com)
- YK:n alaisen kehitysyhteistyöohjelman portaali (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (venäjäksi)
- Autonomisen tasavallan itäosan kattava 1:200 000 topografiakarttalehti v.2006 (jpg) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Autonomisen tasavallan länsiosan kattava 1:200 000 topografiakarttalehti v.2006 (jpg) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Krimin väestö paikkakunnittain 2001 väestönlaskennassa (ukrainaksi) (ukrcensus.gov.ua)
- Demographic passport - Avtonomna Respublika Krym. Distribution of the actual population by settlement type, at the beginning of the year 1989-2013 (osin laskennallista tietoa, väestönlaskenta oli 5.12.2001) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (ukrcensus.gov.ua)
- Верховна Рада Автономної Республіки Крим (ukrainaksi) (venäjäksi) (krimintataariksi) (englanniksi)
- Конституція Автономної Республіки Крим
- Number of Crimean deputies present at referendum resolution vote unclear (27.2.2014) (englanniksi) (interfax.com.ua)
- Crimean Council Schedules Referendum On Broadening Crimea's Powers For May 25 (Ukrainian News, 27.2.2014) (englanniksi) (un.ua)
