Design of generalized search interfaces for health informatics
Kahvila on ravitsemisliike, jossa tarjoillaan yleensä kahvia, teetä, virvoitusjuomia ja pikkulämpimiä.[1]
Historia
Kahviloiden juuret ovat Arabian niemimaalla ja Lähi-idässä islamilaisen kulttuurin piirissä, josta saatiin malli ensimmäisiin Eurooppaan 1600-luvun puolenvälin tienoilla perustettuihin kahviloihin. Noin sadan vuoden ajan kahvilat joko jäljittelivät pitkälle itämaisia esikuviaan tai olivat entisiä baareja ja majataloja, jotka olivat alkaneet tarjota suosiota saavuttanutta uutuusjuomaa kahvia ja muuttaneet nimensä kahviloiksi. Melko nopeasti kahviloiden kirjo alkoi kuitenkin laajeta ja eurooppalaisen kahvilakulttuurin omaleimaisuus kehittyä.
Monet ensimmäisistä kahvia myyneistä yrittäjistä pyörittivät liiketoimintaansa liikuteltavista kojuista tai kaulassa kannettavilta tarjottimilta. 1700-luvulla puistoihin ilmaantui suosittuja kahvitelttoja ja -paviljonkeja. Silloin tällöin kahvilanpitäjät pyrkivät luomaan kahviloihinsa ylellisyyden ja hienostuneisuuden leimaa, mutta näyttäviä, suuria luksuskahviloita alkoi esiintyä vasta 1700-luvun lopulla. Ne saavuttivat täyden komeutensa vasta 1800-luvun puolella, jolloin parhaimmillaan kahvila saattoi olla sisustettu useaan kerrokseen. Porvarilliseen makuun kuuluva koristeellisuus ja mahtavuus lisääntyivät kahviloiden sisustuksessa vuosisadan mittaan.
Kahvilatyypit
Tyypillistä kahvilakulttuurille on ollut yhä uusien kahvilatyyppien kehittyminen. Kuitenkin myös kahviloiden vanhat muodot ovat usein säilyneet uusista tulokkaista huolimatta.
Kahvilatyyppejä:
Eri maissa
Suomen ensimmäinen kahvila, Kaffehus, perustettiin Turkuun vuonna 1778. Suomalaiset kahvilat ovat yleensä auki vain päiväsaikaan, eikä niissä läheskään aina myydä alkoholijuomia.[2]
Islamilaisissa maissa kahvilat ovat suosittuja kokoontumispaikkoja, joissa pelataan shakkia tai backgammonia.lähde? Venäläisistä kahviloista saa myös ruokaa ja alkoholia.lähde?
Hollannissa ja muissa maissa joissa mietojen huumausaineiden käyttö on sallittua, joistakin kahviloista, joita kutsutaan coffee shopeiksi voi ostaa kannabistuotteita.lähde?
Lähteet
- ↑ Kahvila Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ Sini Mononen: Mitä tapahtuu kulttuurikahvilalle? Mustekala. 2016. Arkistoitu 5.2.2018. Viitattu 4.2.2018.
Aiheesta muualla
- Suomalainen kahvilakulttuuri – onko sellaista? Verkkouutiset 5.5.2000.
- Johanna Mursunen: Luovassa tilassa (Arkistoitu – Internet Archive). Utain 27.4.2009.
- Kai Ristola: 120-vuotias Fazerin kahvila pitää yllä eurooppalaista kahvilakulttuuria. Ylen uutiset 4.2.2011.